Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Hollolasta löydetyt vanhat luut kertovat suomalaisnaisten alkuperästä

Keskiaikainen hauta Venäjän Karjalan Hiitolasta. Kuva: Stanislav Belskiy

Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat asukasryhmät. Ne ovat kaikki vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään.

Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa selvitettiin geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta (noin vuosina 300-1300 jaa) ja keskiajalta (noin 1200-1500).

Yksilöistä on eristetty äidiltä lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta (mtDNA) ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa.

Hollolassa metsästäjiä

Kuva: Helsingin yliopisto

Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat toisistaan merkittävästi. Hollolan Kirkk'ailanmäelle ja Euran Luistariin haudatuilla olivat yleisinä kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat.

Nyky-Venäjän Karjalassa Hiitolassa ja Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille.

Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja.

Nyt toisin päin

Yllätys oli, että erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla. Nykyisin länsisuomalaisilla on enemmän muinaisiin maanviljelijöihin yhdistettyjä linjoja, kun taas metsästäjä-keräilijöihin liitetyt linjat ovat yleisimmillään Itä-Suomessa.

Maanviljelijäpopulaatioita on ilmeisesti saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.

Lue myös: Silikonirintoja ja Jägermeisteria – mitä vaakunat kertovat Päijät-Hämeestä sekä sen nykyisistä ja entisistä kunnista?
 

Hollolan Kirkk'ailan kalmisto sijaitsee Untilan kylässä kuntakeskuksen länsipuolella. Paikka on yksi maamme merkittävimmistä kalmistolöydöistä. Kalmistosta on löydetty yli sata hautaa.

Periytyneet nykyihmisille

Tulosten perusteella muinaisihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla.

– Kaikki edellä mainitut, alkuperältään erilaiset linjat, ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, kertoo tiedotteessa tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Erot länsi- ja itäsuomalaisten perimässä ovat yhä selvät, mutta eivät niin kaukana toisistaan kuin rautakaudella.

Lisää Hollolan kalmistosta

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi