Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Kieliniekat ovat tulevaisuudessa työelämän menestyjiä – näin kieliä käytetään äärimmäisen kansainvälisessä siivousfirmassa

Sivex Oy:n Monika Pöldkivi, Marta Klimson ja Maria Bless Ibánez käyttävät työaikana useita eri kieliä. Kuva: Päivi Tuovinen

Kansainvälisissä yrityksissä on jo tavallista, että työntekijät käyttävät saman päivän aikana monia eri kieliä.

Turun yliopiston Pluriling-tutkimus- ja kehityshanke pureutuu tähän suomalaisiakin koskevaan ilmiöön. Tutkijoiden mukaan monikielisyys voi olla kilpailuetu yksilölle ja yritykselle.

– Jos hallitsee monia kieliä, tämä voi vaikuttaa työpaikan saantiin. Jos työnhakija osaa suomen ja englannin lisäksi vaikka ranskaa, hänellä voi olla muita parempi asema, kertoo tutkimuksen tekijä, Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen ranskan kielen ja liikeviestinnän lehtori Eeva Boström.

Sveitsissä tehdyssä toisessa tutkimuksessa on havaittu, että monia kieliä osaava työntekijä saa parempaa palkkaa kuin vain yhtä kieltä puhuva.

Monikielisyyden kerrotaan myös lisäävän yksilön luovuutta. Entistä luovemmat työntekijät taas voivat parantaa yhtiöiden tuottoa. Tämä voi selittyä sillä, että he kehittelevät yhä enemmän innovaatioita, mikä nostaa siten yrityksen arvoa.
 

Tutkijoiden mukaan monikielisyydestä on muutenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Siitä on apua yritysväen arjessa.

Monika Pöldkivi johtaa Sivexiä ja Marta Klimson järjestelee siivouksien aikatauluja. Kuva: Päivi Tuovinen

– Jos työntekijä ei tiedä jotakin termiä sillä kielellä, jota kulloinkin käytetään, hän voi ottaa tarvitsemansa sanan toisesta kielestä, jos keskustelukumppanikin hallitsee tämän sanaston, kertoo tutkimuksen toinen tekijä, Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori, filosofian lisensiaatti Joachim Schlabach.

Kun osaa monia kieliä, sanojen merkityksiä voi johtaa sujuvasti kielestä toiseen.

– Ruotsilla, saksalla, ranskalla ja englannilla on valtavasti yhteisiä sanoja, joita pystyy päättelemään, Schlabach muistuttaa.

Tutkijoiden mukaan työntekijän arvokkain valttikortti monikielisessä ympäristössä on kuitenkin hyvä asenne: pitää olla rohkeutta käyttää vieraita kieliä.

– Tärkeintä ei ole se, että kaikki menee kieliopillisesti täydellisesti, vaan se, että viesti menee perille, Boström kiteyttää.
 

Englantia käytetään usein kansainvälisen yrityksen virallisena kielenä. Lisäksi työntekijät puhuvat äidinkieltään keskusteluissaan.

Yritysväki käyttää samanaikaisesti useita kieliä ja vaihtaa kielestä toiseen eri tilanteissa.

– Tällaisia tilanteita ovat kollegoiden kanssa puhuminen, neuvottelut, messut, kongressit ja yritysvierailut. Monella kielellä tehdään päätöksiä, neuvotellaan, luodaan suhteita, haetaan tietoja, jaetaan töitä ja johdetaan. Esitelmöijä voi puhua yritystilaisuudessa saksaksi ja näyttää englanninkielisiä kalvoja, ja yleisö tekee muistiinpanoja suomeksi, Boström täsmentää.

Monikielisyydestä voi koitua myös pulmia. Kun kahdella työntekijällä ei ole yhteistä sanastoa, toisen voi olla vaikea ymmärtää toisen viestiä.

– Tällaisissa tilanteissa on tärkeää osata varmistaa, että vastapuoli on ymmärtänyt, mitä on sanottu ja sovittu, Boström painottaa.

Ongelmana voi olla myös kielellisen empatian puute: työntekijä ei huomioi vastapuolen puutteellista kielitaitoa, ja viestintä on yksipuolista.
 

Monikielisyys luo uusia osaamisvaatimuksia.

– Kansainväliset yritykset toimivat useissa maissa, joissa paikallinen kieli on vahvasti läsnä yhtiöiden toiminnassa. Johtajien olisi hyvä hallita myös näitä kieliä, vaikka yritys käyttäisi virallisesti englantia, Schlabach arvioi.

Myös työntekijöiden tulisi osata monia kieliä ainakin pintapuolisesti, sillä englanti ei yksin riitä, jos haluaa menestyä. Tästä kertovat myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n selvitykset vuosilta 2009 ja 2014.

– Usein eurooppalaisissa työpaikoissa tarvitaan englannin lisäksi espanjaa, ranskaa, italiaa, saksaa, venäjää tai kiinaa, Boström huomauttaa.

– Kannattaa satsata vieraaseen kieleen jo kouluaikoina. Tästä on hyötyä työelämässä, Schlabach neuvoo.

Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, millä tolalla suomalaisten monikielisyyteen liittyvät taidot ovat.

Monika Pöldkiven johtama Sivex Oy on äärimmäisen kansainvälinen työpaikka. Pöldkivi ja palveluohjaaja Marta Klimson ovat Virosta, siivooja Maria Bless Ibánez on Filippiineiltä. Kuva: Päivi Tuovinen

Siivousala on äärimmäisen kansainvälinen. Pääkaupunkiseudulla jo yli puolet alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Siivousyrityksissä monikielisyys toteutuu hyvin. Niissä saatetaan käyttää virallisena kielenä englantia, mutta siivoojat puhuvat toisilleen muun muassa kiinaa, viroa ja venäjää, Boström kertoo.

Tämäntyyppinen tilanne on helsinkiläisessä Sivex Oy:ssä, jossa on siivoojia yhdeksästä maasta. Yritysväki pyrkii käyttämään virallisena kielenä englantia. Lisäksi he puhuvat asiakkailleen ja toisilleen äidinkieltään tai kieliä, joilla asiat tulevat jouhevimmin ymmärretyiksi.

– Puhun miehelleni ja Martalle (Klimson) viroa, koska olemme virolaisia. Toisten työntekijöiden kanssa keskustelen suomeksi, englanniksi tai venäjäksi, kertoo toimitusjohtaja Monika Pöldkivi.

Palveluohjaaja Klimson osaa erinomaisesti viroa, suomea ja englantia sekä hieman venäjää, ruotsia ja saksaa.

– Järjestelen siivouksien aikatauluja, tilauksia ja peruutuksia sähköpostitse ja puhelimitse. Tyypillisesti puhun muille työntekijöille englantia, mutta asiakkaita palvelen suomeksi.

Filippiiniläissiivooja Maria Bless Ibánez puhuu englantia koti- ja yrityskeikoillaan ja takalogia maannaisilleen.

– Ymmärrän suomea, mutten rohkene sitä liiemmin puhua.

Vielä Ibánez on pärjännyt englannilla, mutta kielitaidottomien vanhusten koteja siivotessa olisi hyvä osata paremmin suomea.

Yritys kannustaakin alaisiaan opiskelemaan kieliä, sillä kielitaito parantaa asiakassuhteita.

Siivooja Maria Bless Ibánez puhuu englantia koti- ja yrityskeikoilla ja takalogia muille filippiiniläisille. Kuva: Päivi Tuovinen

Klimsonin mielestä kansainvälisessä yrityksessä pitää uskaltaa käyttää vähäistäkin kieliosaamistaan. Monipuolinen kielitaito auttaa luovimaan työssä.

– Kun asiakkaan kanssa tulee ymmärtämisongelmia jotakin kieltä puhuttaessa, voi asiaa yrittää selittää hakemalla sanoja muista kielistä, Klimson kertoo.

Joskus monikielisyys luo väärinymmärryksiä.

– Kerran annoin väelle työtehtävän ja käytin englanninkielistä sanaa guys, joka tarkoittaa miehiä ja naisia. Jotkut tulkitsivat, että tarkoitin vain miehiä: jotkut naiset jättivät työt tekemättä, Pöldkivi hymähtää.

– On tärkeää varmistaa, että viesti menee perille, hän lisää.

Pöldkiven mielestä monikielisyys on rikkaus.

– Kun osaa monia kieliä, voi tutustua eri kulttuureihin ja ymmärtää erilaisia ihmisiä.

Lue myös: Kuurous pelottaa työnantajia, mutta orimattilalainen rakennusfirma on palkannut jo kahdeksan: "Emme säälistä emmekä pr-mielessä"
 
Tavoite

Yritysväen viestintätaitoja parannetaan

Pluriling on toistaiseksi jatkuva tutkimus- ja kehityshanke, jossa kartoitetaan kansainvälisen talouselämän monikielisiä tilanteita ja analysoidaan niiden vaatimia taitoja. Hankkeessa monikielisyys on määritelty niin, että yrityksessä käytetään vähintään kolmea kieltä.​

Tavoitteena on parantaa kansainvälisissä yrityksissä toimivien suomalaisten kieli- ja viestintätaitoja.

Hankkeessa käytetään kaupallisen alan ja kielitieteen tutkimuskeinoja.

Tutkimus alkoi 2014, kun tutkijat lähettivät kyselyn Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneille ekonomeille. Nämä työskentelivät ympäri maailmaa useilla aloilla, kuten peli- ja elintarvikebisneksessä. Tutkijat kysyivät esimerkiksi, missä tilanteissa käytetään monia kieliä ja millaista monikielistä osaamista yrityksissä tarvitaan. Vastauksia kertyi 214.

Vastauksien avulla on kehitetty Turun kauppakorkeakoulun kielten kursseja, joilla opetetaan kahta tai kolmea kieltä rinnakkain. Tänä lukuvuonna painotetaan tunneälyä. Opiskelijoita opetetaan käyttämään small talkia sekä huomioimaan keskustelukumppanin tunteet, odotukset ja kielitaidon taso.

Lähteet: Turun yliopiston verkkosivut, tutkijat Eeva Boström ja Joachim Schlabach
Tuomas Massinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi