Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Koiran ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä – "Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle", sanoo lahtelainen viiden koiran emäntä

Suomessa on 700 000 koiraa ja noin 600 000 kissaa. Harva meistä tietää, mitä ne syövät.

Minna Lavikainen-Salolla on viisi koiraa. Hän on huomannut, että sama ruoka ei käy kaikille. Kuva: Mervi Pasanen

Ilmastonmuutoksesta huolestunut ihminen voi halutessaan täyttää lautasensa pelkillä kasviksilla, joiden päästöt ovat minimaaliset lihaan verrattuna. Joka kolmannessa suomalaisessa kodissa asustaa kuitenkin lemmikki, joka tarvitse lihaa voidakseen hyvin.

Tilastokeskuksen mukaan koira on Suomen yleisin lemmikkieläin. Niitä on Suomessa noin 700 000. Kissoja on toiseksi eniten, noin 600 000.

Lahtelaisella Minna Lavikainen-Salolla on viisi koiraa. Pienin on kolme kiloa painava chihuahua, suurin 64 kilon painoinen pyreneittenkoira. Jokaisella on oma ruokansa. Pikkuruisen Candyn ruoka annostellaan yskänlääkemitalla, lauman suurin ahmaisee kuukaudessa 15 kilon säkin kuivamuonaa. Suunnilleen saman verran katoaa kahden muun pyreneittenkoiran ja yhden newfoundlandinkoiran suihin.

– En ole erityisesti pohtinut, missä koiranruoka tehdään, sanoo talon emäntä Lahdesta.

Hänen koiriensa ruoka näyttää olevan peräisin muun muassa Kanadasta ja Uudesta-Seelannista.

– Minusta tärkeää on, että ruoka sopii koiralle. Kaikki ruoka ei käy kaikille, erot näkyvät jo pentuaikana.

Pyreneittenkoira syö tuntuvasti enemmän kuin moni pienempi. Minna Lavikainen-Salo ei laske, paljonko ruokintaan menee rahaa. Kuva: Mervi Pasanen

Isot pyreneittenkoirat eli pyrret ovat pihakoiria ja asuvat yöt tallissa kukin omassa luukussaan. Niiden ruokinta muuttuu esimerkiksi sään mukaan: pakkasella muonaa kuluu enemmän.

– Lisäksi ne saavat kotiruoan tähteitä, ja joskus teen niille koirien kotiruokaa. Pellillisestä riittää meillä vain yhteen ruokintaan, omistaja naurahtaa.

Joskus koirat saavat metsästäjiltä hirvenjalkoja tai kylkiluita. Suurin uros syö siansorkan yöpalana niin, että rouske käy.

– Kun kasvatin koiria enemmän, minulla oli 13 koiraa. Hain teurastamolta jauhelihaa 15 kilon jäisissä könteissä ja hakkasin ne paloiksi kirveellä. Nöffit istuivat kuola suupielessä kärkkymässä paloja, Minna Lavikainen-Salo kuvailee.

– Silloin meni 150 kiloa kuivamuonaa kuukaudessa.

Lavikainen-Salo ei mieti koirien ruoan ilmastovaikutuksia eikä laske ruokinnan hintaa.

– Tällaisten koirien ylläpidossa ja näyttelymatkoissa ruoka on pieni osa kuluista. Niille pitää olla sopiva auto, piha ja talo.

Plos One -tiedelehdessä julkaistiin vuonna 2017 tutkimus, jossa arvioitiin Yhdysvalloissa elävien koirien ja kissojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan näiden 163 miljoonan eläimen ruokkiminen aiheuttaa noin 64 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa.

Tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Gregory S. Okin on laskenut, että se vastaa noin 13,6 miljoonan auton vuoden ajoja.

Suomessa on 700 000 koiraa. Niiden omistajat eivät läheskään aina ole perillä siitä, mistä koirien ruoka tulee ja mistä se on tehty. Kuva: Mervi Pasanen

Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan ympäristövaikutuksista suurin osa tulee sen tuotannosta.

Suomeen tuotiin yhteensä noin 77,6 miljoonaa kiloa koiran- ja kissanruokaa vuonna 2017, selviää Ruokaviraston tuoreimmasta tilastosta. Tästä noin 50 miljoonaa kiloa oli koiranruokaa ja loput kissanruokaa.

Tällaisten määrien valmistamiseen vaaditaan paljon peltoa, laidunmaata ja teuraseläimiä.

Koska erityisesti lihantuotanto lisää kasvihuonekaasupäästöjä, professori Okin päätyikin ehdottamaan, että lemmikkeinä pitäisi ryhtyä suosimaan esimerkiksi kanarialintuja ja hamstereita. Niiden vaikutus ympäristöön on pienempi kuin koiralla ja kissalla.

Näin tuskin tapahtuu ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Okinin mukaan lemmikkikoirien määrä lisääntyy kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Suomessakaan koirien ja kissojen suosio ei osoita laantumisen merkkejä.

Mitä siis voimme tehdä?

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen koiran- tai kissanomistajan kannattaa kaupan eläinruokahyllyjen ääressä keskittyä siihen, millaisista raaka-aineista lemmikin ruoka on valmistettu.

Tai jos metsästää, voi mennä metsään ja vesille. Hyviä vaihtoehtoja lemmikin ruokkimiseen ovat riista ja kotimaiset villikalat. Teuraseläimistä nauta aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lammas, sika tai broileri. Tässä kohtaa alkavatkin ongelmat.

Koiran- ja kissanruokapaketeissa ei välttämättä kerrota, minkä eläinlajin tai -lajien lihaa ruoan valmistukseen on käytetty. Myös lihan alkuperä tai ruoan valmistusmaa jää usein hämärän peittoon. Tämä voi olla kuluttajalle hankalaa mutta lain mukaan sallittua.

Lyhykäisimmillään lemmikkien ruokien sisältämästä lihasta voi ilmoittaa, että tuote sisältää lihaa ja eläinperäisiä tuotteita.

Koiranruokaa valmistavan Dagsmarkin toimitusjohtaja Laura Strömberg kertoo, että suurin osa EU:n koiranruokavalmistajista käyttää raaka-aineenaan naudanlihaa ja kanaa.

Kun valmistaja ei ilmoita tarkkoja raaka-aineita, sillä on paremmat mahdollisuudet hankkia kulloinkin parhaiten tai edullisimmin saatavilla olevaa lihaa.

Candy on niin pieni, että Minna Lavikainen-Salo annostelee sen ruoan yskänlääkemitalla. Kuva: Mervi Pasanen

Jos paketissa on kerrottu sen sisältävän esimerkiksi nautaa, naudanlihan määrä on kerrottava tuotteen ainesosaluettelossa.

Lainsäädännössä ei ole määritelty, minkä verran lemmikin ruoaksi tarkoitetussa tuotteessa pitää olla paketissa mainitun eläimen lihaa. Alimmillaan sen määrä jää neljään prosenttiin.

– Valvonnassa pohdimme tapauskohtaisesti, mikä on harhaanjohtavuuden raja, kertoo ylitarkastaja Tarja Root Ruokavirastosta.

Sitäkään ei ole laissa määritelty, miten suuri osuus koiran- ja kissanruokien raaka-aineista pitää olla lihaa ja eläinperäisiä.

– On valmistajan vastuulla, että rehu soveltuu kyseisen eläinlajin ruokintaan. Toki, jos valvonnassa havaitsemme esimerkiksi täysin kasviperäisiä kissan tai koiran täysrehuja, puutumme niihin, Root kertoo.

Moni kuluttaja luulee virheellisesti syöttävänsä kotimaista ruokaa koiralleen, Dagsmarkin Laura Strömberg sanoo.

Tieto tuli ilmi yrityksen vuoden 2017 alussa teettämästä kuluttajatutkimuksesta.

On valmistajan vastuulla, että rehu soveltuu kyseisen eläinlajin ruokintaan. Tarja Root

Strömberg uskoo käsityksen johtuvan siitä, että markkinoilla on tunnettuja koiranruokamerkkejä, joiden tuotteet on joskus valmistettu Suomessa. Dagsmark kertoo kuluttajille, mistä raaka-aineet tulevat.

– Alalla on edelleen peittelyn ja kertomatta jättämisen kulttuuri, Strömberg sanoo.

Toistaiseksi yritys on pystynyt hankkimaan tuotantoonsa kotimaisia raaka-aineita melko hyvin. Tällä hetkellä tehtailla on mahdollista käsitellä vain kuivattuja raaka-aineita, mikä rajoittaa valikoimaa.

– Jos voisimme käsitellä raakaa lihaa, voisimme laajentaa tuotantoa uusiin raaka-aineisiin. Kaikkea, mitä haluaisimme, ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää. Esimerkiksi kotimaista lammasta on tarjolla niin vähän, että määrät eivät riitä meidän tuotantoomme, Strömberg sanoo.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Minna Muuronen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi