Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Nauru tekee hyvää, mutta siihen liittyy valtaakin – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista. On jopa ajateltu, etteivät naiset ole hauskoja"

Nauraminen on sosiaalinen signaali, yhteisöjen lujittaja ja kulttuurin sääntelemää toimintaa.

Nauru vähentää stressiä ja kohottaa mielialaa. Positiivisuudesta ja hyvästä mielestä voi olla myös hyötyä pitkän iän kannalta. Kuva: Eveliina Salomaa

Kun ihminen nauraa, pallea ja kylkivälilihakset supistuvat rytmisesti. Lisäksi stressihormonitasot laskevat, immuunijärjestelmä aktivoituu, mieliala kohoaa ja kivun kokeminen vähenee. Nauru lisää verenkiertoa ja sydämen syketaajuutta. Mutta pidentääkö se ikää?

Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta kertoo, että pitkässä juoksussa positiiviset tunnetilat voivat pidentää ikää. Ei kuitenkaan täysin tiedetä, kuinka vahvasti vaikutus liittyy nimenomaan nauramiseen. Vastikään on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, jotka puoltavat väitettä.

– Japanilaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että paljon nauravien kokonaiskuolleisuus on pienempää kuin vähän nauravien, vaikka monet sekoittavat tekijät otetaan huomioon. Eli ehkä kansanviisaus vielä tässäkin osoittautuu paikkansa pitäväksi.

Sosiaalipsykologian professori Vilma Hänninen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että ihmisen kehityshistorian tutkimuksessa naurulla on katsottu olevan tärkeä merkitys ihmisyhteisöjen lujittajana. Nauru tarttuu herkästi, ja yhdessä nauraminen vahvistaa naurajien välistä yhteishenkeä.

– Tiede on tuottanut jatkuvasti vahvistuvaa näyttöä siitä, että myönteiset sosiaaliset suhteet vahvistavat terveyttä. Näin voisi päätellä, että ainakin jossain määrin nauru voisi lisätä terveyttä juuri yhteisyyden kokemusten kautta.

Antropologia tuntee paljon esimerkkejä siitä, että naurattamista käytetään erilaisissa parannusrituaaleissa.

Yhdessä muiden kanssa nauraminen lujittaa esimerkiksi työyhteisöä.

Rituaaliklovneja ja stand up -komiikkaa tutkinut sosiaali- ja kulttuuriantropologi Marianna Keisalo kertoo, että joissain rituaaleissa naurun ajatellaan saavan potilaan päästämään irti huolista ja avautumaan parantaville vaikutuksille.

– Erään melanesialaisen kansan parissa hautajaisrituaaleihin kuuluu vaihe, jossa vanhan naisen rituaalinen tehtävä on saada kaikki nauramaan. Tämä on osa läheisten paluuta kuoleman hiljaisesta ja vakavasta kontekstista takaisin iloon ja elämään.

Stand up -komiikassa taas nauramisen kautta voidaan käsitellä vaikeita tai kipeitä asioita ja saada voimaa selviytyä.

Nauru on myös Karlssonin mukaan tärkeä sosiaalinen signaali. Hampaiden näkymisellä ihminen on voinut viestittää aggressiota, mutta sen lisäksi on tarvittu hymyn ja naurun ilme sen viestittämiseen, että vaaraa ei ole.

– Jännä piirre on se, että vaikka ihmiset nauravat eri tavalla, tuntuu nauru olevan signaali, jonka kaikki tunnistavat nauramiseksi.

Eläimilläkin esiintyy naurun kaltaisia reaktioita kutittamiseen, ja simpanssit huohottavat naurun kaltaisella tavalla esimerkiksi kiusoitteluleikkien yhteydessä. Ihmisen nauru on kuitenkin erityislaatuista siinä, kuinka monenlaisiin tilanteisiin se liittyy. Se voi liittyä hauskanpitoon ja huumoriin mutta myös esimerkiksi pilkkaan tai häpeään.

Nauraa voi myös hysterian tai pelästymisen yhteydessä tai väsymyksestä. Toisaalta voidaan nauraa kohteliaasti ilman varsinaista tunnetta tilanteessa, jossa ei haluta tai voida loukata vitsailijaa olemalla nauramatta.

Naurulle tyypillistä on, että sitä on vaikea kontrolloida. Jos ei naurata, ei naurata.

Ääneen nauraminen on siinäkin mielessä sosiaalista, että se on yleensä tyypillisempää seurassa kuin yksin.

– Naurujooga on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset voivat porukalla saada itsensä nauramaan ilman mitään nauramisen aihetta. Naurulle on ominaista myös, että sitä ei ole helppo kontrolloida. Esimerkiksi käskystä nauraminen ei oikein onnistu, Hänninen sanoo.

Nauramiseen suhtaudutaan eri tavoin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, ja siihen liittyy myös vallankäyttöä. Keisalo kertoo erään inuiittikansan perinteisestä kaupankäynnistä, jossa vieraita yritetään naurattaa. Vieraat taas pyrkivät viimeiseen asti olemaan nauramatta, koska nauraessaan he altistuvat isäntäväen vaatimuksille.

– Länsimaissa taas on ajateltu, että naurattaminen on miehistä ja liittyy kilpailuun toisten miesten kanssa. Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista. On jopa ajateltu, etteivät naiset ole hauskoja, mikä on osoitus naurattamisesta valtaan liittyvänä toimintana.

Nauramiseen liittyy myös vallankäyttöä. Länsimaissa on ajateltu, että naurattaminen liittyy kilpailuun toisten miesten kanssa.

Jo lapsesta saakka joensuulaisen Liisa Wallingin, 70, tuttavat ovat sanoneet, että hän nauraa paljon. Itse hän ei siihen kuitenkaan ole kiinnittänyt erityisesti huomiota.

– Nauru vain tulee, näen kaikkialla hauskoja asioita ja kuulen niitä ihmisten puheessa. Kai se on osa luonnetta. En ole mikään suuri humoristi tai vitsinkertoja. Eniten minua naurattaa tilannekomiikka.

Viimeksi Walling nauroi oikein kunnolla, kun mökin laiturille pesimäaikeisiin lennähtänyt lokki istahti vahingossa naulan päälle ja rääkäisi. Myös pienet lapset ovat ehtymätön tilannekomiikan lähde.

– Tyttärentyttärellä esimerkiksi oli pienenä vähän pullukat käsivarret. Hän tuli luokseni osoittaen kyynärpäitään ja sanoi, että katso mummo, minulla on tässä hymykuopat, Walling naurahtaa.

Nauramisesta tulee hyvä olo, erityisesti kun se tapahtuu ystävien seurassa: kaikki kiinnittävät huomiota johonkin samaan asiaan, vilkaisevat toisiaan ja purskahtavat nauruun. Silloin ollaan samalla aaltopituudella.

– Käyn myös päivisin avantouimassa ja tapaan siellä ikäisiäni ihmisiä stressitöntä aikaa viettämässä. Saunan lauteilla kuulee kaikenlaisia hauskoja juttuja ja nauru on erityisen herkässä.

Walling ei osaa sanoa, pidentääkö nauraminen ikää, mutta ainakin se tekee elämisestä mielekkäämpää eikä aika käy pitkäksi.

– Ilon aiheita on aina ympärillä vaikka kuinka paljon, on vain herkistyttävä havaitsemaan ne. Suurimmankin surun ja murheen keskeltä voi löytää valon pilkahduksia, jotka auttavat jaksamaan.

Petra Mustonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi