Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Sodan ja rauhan tutkija Tarja Väyrynen haluaa pysyä optimistisena, vaikka sodat ovat entistä raaempia – "Rauhanprosesseihin siirtyminen on todella vaikeaa"

Rauhasta on historiassa paljon positiivisia esimerkkejä. Siksi Tarja Väyrynen haluaa pysyä positiivisena. Kuva: Silja Viitala

Millaisia ovat tulevaisuuden sodat ja konfliktit? Tutkimusjohtaja Tarja Väyrysen, 56, mukaan huolenaiheet liittyvät tällä hetkellä suurvaltapolitiikkaan. Tuoreena esimerkkinä on Yhdysvaltojen muuttuminen arvaamattomaksi toimijaksi.

– Yhdysvallat hakeutuu pois kansainvälisistä sopimusjärjestelyistä ja solmii sopimuksia joskus erittäin kyseenalaisten toimijoiden, kuten Pohjois-Korean, kanssa. Mitä se enteilee tulevaisuuden konfliktien luonteesta? hän miettii.

Väyrynen toimii Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtajana Tampereella. Vielä jokin aika sitten tutkijat arvelivat, että sodat muuttuvat pitkäkestoisiksi valtioiden sisäisiksi konflikteiksi, joissa ihmisuhrien määrät pysyvät pieninä. Kehitys onkin kulkenut vastakkaiseen suuntaan.

– Nyt sodat ja konfliktit ovatkin äärimmäisen väkivaltaisia. Uhriluvut ovat suuria, ja sotaan osallistuvia ryhmiä on useita.

Väyrysen mielestä suunta on huolestuttava.

– Rauhanprosesseihin siirtyminen on todella vaikeaa. Syyria on tästä hyvä esimerkki.

Tarja Väyrynen on tutkinut sotaa ja rauhaa 1990-luvulta lähtien. Hän on tutkimusjohtajana Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa, jossa aihetta tutkitaan useiden tieteenalojen näkökulmasta. Kuva: Silja Viitala

Rauhan määritelmä on laaja. Tarja Väyrynen selventää, että rauhaa tarkastellaan myös rakenteellisena seikkana, ei pelkästään väkivallan ja sotatilan puuttumisena.

– Käsitys positiivisesta rauhasta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ei esiinny syrjintää, ihmiset voivat kouluttautua ja ovat yhdenvertaisia.

Väyrysen mukaan esimerkiksi Suomi on edennyt positiivisen rauhan suuntaan hyvin verrattuna moniin muihin valtioihin. Silti täydelliseen positiiviseen rauhantilaan on vielä matkaa.

– Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja saamelaisten oikeudet eivät toteudu vielä täydellisesti.

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen roolina on tukea rauhanvälitystä. Käytännössä se tarkoittaa tutkimustulosten välittämistä esimerkiksi ulkoministeriön tietoon.

– Tutkimuksella on tärkeä tehtävä auttaa ymmärtämään sodan syitä sekä keinoja ja ajankohtia, joissa rauhanprosessit tulisivat mahdollisiksi.

Väyrynen päätyi rauhan- ja konfliktintutkimuksen pariin osin sattumalta. Hän opiskeli alun perin politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa. Professori Osmo Apunen rohkaisi nuorta naista lähtemään lukuvuodeksi vaihtoon Isoon-Britanniaan. Siellä Väyrynen opiskeli rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelman Kentin yliopistossa.

– Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että tein sen jälkeen väitöskirjan samassa yliopistossa.

Todella vaikeatkin konfliktit siirtyvät rauhanprosessiin. Tarja Väyrynen

Väitöksen jälkeen Väyrynen palasi Suomeen mutta lähti pian Yhdysvaltoihin töihin. Siellä hän kiinnostui etnisyyteen liittyvistä konflikteista, joita hän tutkii edelleen.

– Yhdysvalloissa kiinnostuin myös identiteettiin liittyvistä kysymyksistä ja vähemmistöjen oikeuksista.

Tarja Väyrynen opiskeli alun perin politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa. Kentin yliopistossa hän opiskeli rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelmassa ja innostui alasta kovin. Kuva: Silja Viitala

Vaikka tutkimusaiheet ovat vaikeita ja sodat jatkuvat, Väyrynen ei lamaannu. Tutkijana hän yrittää aina ajatella optimistisesti. Ihmiskunnan historiassa on myös positiivisia esimerkkejä rauhan rakentamisesta, ja myönteinen kehitys motivoi häntä jatkamaan työtään.

– Todella vaikeatkin konfliktit siirtyvät rauhanprosessiin. Kun esimerkiksi Pohjois-Irlannin konflikti oli käynnissä, harva uskoi, että siellä päästäisiin rauhaan.

Toisaalta Väyrynen muistuttaa, että rauhanprosessit eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan monimutkaisia ja aikaa vieviä.

– Brexitin yhteydessä on puhuttu siitä, että 20 vuotta sitten solmittu Pohjois-Irlannin rauha on entistä haavoittuvampi.

Väyrystä ilahduttaa myös nuorten kiinnostus rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Taprin kansainvälinen maisteriohjelma on yksi Tampereen yliopiston suosituimpia.

Uteliaisuus on ajanut Väyrystä tutkijana eteenpäin. Nyt hän on kiinnostunut erityisesti ympäristökonflikteista, esimerkiksi asuinympäristöjen muuttumisesta asuinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia.

– Erilaiset maankäyttöön liittyvät kiistat voivat eskaloitua konflikteiksi. Tutkimus suuntautuu tulevaisuudessa ympäristökonflikteihin.

Väyrysen mukaan Suomi on onnistunut rauhanvälityksessä. Parhaiten tunnetaan presidentti Martti Ahtisaaren tekemä työ. Väyrynen nostaa rauhanneuvottelijoina esiin myös esimerkiksi Elisabeth Rehnin, Harri Holkerin ja Tarja Halosen.

– Olisi tosi tärkeää, että valtio antaisi kaiken tukensa henkilöille, joilla on keskeinen asema rauhanneuvotteluissa.

Rauha näkyy jokaisen arjessa, sanoo Tarja Väyrynen. Kuva: Silja Viitala

Rauhan rakentamista tekevät myös kansalaisjärjestöt. Väyrynen muistuttaakin, että valtion tukemien järjestöjen työ on puolueetonta ja merkityksellistä. Työ jää kuitenkin usein rauhanneuvottelijoina toimivien keskeisten henkilöiden varjoon.

– Suomen vaikutus maailmanlaajuiseen rauhanvälitystyöhön tulee monta kanavaa pitkin. Valtio on aktiivinen esimerkiksi YK:ssa ja Euroopan unionissa.

Myös omalla käytöksellään voi joko edesauttaa tai estää jokapäiväisten konfliktien syntyä. Näin rauha näkyy jokaisen arjessa.

– Rauha ei ole vain abstrakti asia, josta tutkijat puhuvat. Rauhanprosessit ovat läsnä myös arjessa.

Väyrysen johtamassa, Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan parhaillaan ihmisten vuorovaikutusta arkisissa tilanteissa. Vuorovaikutustaidot voivat kääntää mahdollisen kiistatilanteen myönteiseen suuntaan.

– Viime kädessä arkista rauhaa ylläpidetään kouluissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Perheet ja koulut ovat tärkeitä paikkoja, joissa lapset oppivat näitä taitoja.

Hän

Tarja Väyrynen

Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtaja vuosina 2000–2008 sekä vuodesta 2014 lähtien.

Väitteli tohtoriksi Kentin yliopistosta Isossa-Britanniassa vuonna 1994.

Postdoc-opinnot eli väitöstutkimuksen jälkeiset opinnot George Masonin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Työskenteli Suomen akatemian tutkijana vuosina 2009–2014. Tutkimusaiheena se, miten yhteiskunnat vaikenevat konfliktien jälkeen.

Asuu Tampereella koiriensa kanssa.

Tutkii muun muassa rauhan arkipäiväisyyttä sekä naisten asemaa sodissa ja rauhanprosesseissa.

Harrastaa luonnossa samoilua.

Susanna Vilpponen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi