Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Tutkija: Viranomaiset luottavat epävarmaan tietoon nuoren turvapaikanhakijan iästä – "Suomi on hirveän lakiuskovainen maa"

Anna-Maria Tapaninen kertoo, että ikäanalyysit ovat kiistanalaisia ja tulkinnanvaraisia. Kuva: Päivi Tuovinen

Dosentti Anna-Maria Tapanisen Vuoden tiedekynä -voittoartikkeli tarkastelee, miten yksin maahan tulleiden nuorten turvapaikanhakijoiden ikä määritetään, kun heillä ei ole mukanaan luotettavina pidettyjä asiakirjoja.

Tapaninen kertoo artikkelissaan, että ikäanalyysit ovat kiistanalaisia ja tulkinnanvaraisia, mutta silti viranomaiset pitävät epävarmaa tietoa iästä varmana.

Nuorten turvapaikanhakijoiden ikää tutkitaan luuston ja hampaiden röntgenkuvilla sekä silmämääräisellä arvioinnilla. Lisäksi tehdään dna-analyyseja perhesiteiden todistamiseksi.

Näyttää siltä, että on tärkeämpää paljastaa täysikäinen kuin varmistaa se, että hakijoiden joukosta voidaan tunnistaa alaikäiset. Anna-Maria Tapaninen

Ikämäärityksillä pyritään selvittämään, onko hakija alaikäinen vai täysi-ikäinen. Aikuiseksi määritelty nuori voidaan ottaa helpommin säilöön tai käännyttää lähtömaahan, jonne hänellä ei välttämättä ole enää siteitä.

Tapanisen mukaan ikäarviointeihin liittyy suurta epävarmuutta: Röntgenkuviin perustuvan ikäarviointimenetelmän virhemarginaali on kaksi vuotta. Silmämääräisessä tarkastelussakin on ongelmia.

Silti suomalaisviranomaiset perustavat turvapaikkapäätöksiään ikäarvioihin.

– En tiedä, miksi viranomaiset suhtautuvat menetelmiin niin myönteisesti. Suomi on hirveän lakiuskovainen maa, Tapaninen pohtii.

– Näyttää siltä, että on tärkeämpää paljastaa täysikäinen kuin varmistaa se, että hakijoiden joukosta voidaan tunnistaa alaikäiset.

Valtaosassa EU-maista tehdään jollain tasolla dna-tutkimuksia ja iän arviointia. Suomessa ei ole keskusteltu vakavasti ikätestien ongelmista, mutta Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa testejä on arvosteltu ankarasti.

Ruotsissa on kertynyt vuodesta 2017 lähtien 10 000 tapausta, joissa on käytetty ikätestausta.

– Siellä on arvioitu, että iän arvioinnissa voi olla jopa 40 prosentin virhemarginaali. Väärin aikuisiksi määriteltyjä ja siksi käännytettyjä voi olla valtavasti.

Tapaninen halusi tarttua aiheeseen, koska siitä ei ollut kirjoitettu sosiaalitieteellistä artikkelia. Tätä varten Tapaninen teki lukuisia haastatteluja 2015, jolloin Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita, yli 3 000.

Hallinto- ja laboratorioasiantuntijat puhuivat menetelmistä usein puolustellen ja painottaen asiantuntemustaan. Lastenlääkärit, asianajajat ja kansalaisjärjestöt taas kritisoivat ikätestausta.

Tapanisen mielestä turvapaikanhakijoiden iän määrittämisen keinoja tulisi jotenkin parantaa.

– Yksilöä pitäisi katsoa nykyistä laajemmin kokonaisuutena. Aiempia päätöksiä tulisi kyseenalaistaa.

Tapaninen muistuttaa, että myös yli 18-vuotias voi olla samalla lailla haavoittuvainen ja apua tarvitseva kuin alaikäinenkin.

– Miksi turvapaikkahaussa on 18 vuoden ikäraja? Miten olennainen se on? Yksin tullut nuori tarvitsee jälkihuoltoa vanhempanakin. Juuri jälkihuollon rajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25:een.

Tapaninen toivoo, että myös oikeusaputoiminta kohenee.

– Monilla asianajajilla ei ole tarpeeksi osaamista, joka hyödyttäisi nuoria turvapaikanhakijoita.

Tuomas Massinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi