Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Asiantuntija: Ilmastonmuutos on vakava ilmiö, mutta Suomessa mopo keulii

Käänne tapahtuu ehkä vain viidessä vuodessa. Metsien hakkuu ja juuston syönti on Suomessa hyväksyttävää.

Sähköauto ja -pyörä ovat yleinen näky Sveitsissä, kertoo siellä työskentelevä Petteri Taalas. Kuva: Pirjo Kamppila

Ilmaston lämpeneminen on puheenaihe kaikkialla maailmassa, mutta metsien hakkuista puhutaan vain Suomessa, kertoi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas torstaina Lahdessa.

Hän esiintyi Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa. Energian tuotanto on yksi suuri hiilipäästöjen aiheuttaja.

Taalaksen työpaikka sijaitsee Genevessä Sveitsissä, josta katsoen hän näkee Suomen metsien hakkuu-hiilinielukeskustelun lähteneen jo harhapoluille.

–  Suomessa mopo keulii ilmastoaiheissa. Kannattaako museoida metsät, jos tarvittava paperi ja kartonki tuotetaan silloin jossain muualla? Kestää 50 vuotta ennen kuin kaadetun puun tilalle kasvaa uusi, mutta isoin menetys on maissa, joissa metsät hävitetään kokonaan. Meillä metsä uusiutuu ja Suomi tuottaa puutuotteita ympäristöystävällisesti ja vesistöjä suojellen.

Käänne vuonna 2024

Ilmastonmuutos on silti maailmanlaajuinen ja erittäin vakava ilmiö, Taalas muistutti.

– 1,5 asteen lämpeneminen voi tapahtua ja viidessä vuodessa, jos El Niño-ilmiö voimistuu.

Ilmiö tarkoittaa tuulten laantumista ja merivirtojen muuttumista Tyynellämerellä, mikä aiheuttaa hirmumyrskyjä, tulvia ja kuivuuskausia eri puolilla maapalloa.

Lämpeneminen on jo käynnissä. Se ei ole mielipidekysymys, vaan monin tavoin mitattavissa, Taalas teroitti.

– Muutos näky Huippuvuorilla ikiroudassa 60 metrin syvyyteen asti ja arktisella alueella on menetetty 75 prosenttia jäämassasta. Jäljellä on vain ohutta, yksivuotista jäätä.

Afrikka kärsii jo nyt sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. Hirmumyrsky runteli Komorien saaria Itä-Afrikan rannikolla huhtikuun lopussa. Kuva: Ibrahim Youssouf

Halpaa ehkäisyä

Aiheuttajakin on mitattavissa.

– Nyt ilmassa on korkein hiilidioksipitoisuus kolmeen miljoonaan vuoteen. Normaali vaihtelu on ylitetty.

Pahimmassa tapauksessa maapallolla on vain muutama vuosi aikaa kääntää suunta.

– On 20 kertaa halvempaa ehkäistä kuin elää seurausten kanssa.

Maailman talousfoorumi arvioi, että maanjäristyksiä lukuun ottamatta kaikki viime vuosien suuret katastrofit liittyvät lämpenemiseen.

Ruoka loppuu

Ikävä kyllä hiilidioksidipäästöt ovat viime vuosina vain lisääntyneet kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Etenkin Kiinan päästöt ovat kasvaneet.

– Mutta Kiina tuottaa tavaroita muulle maailmalle, kuten Suomi tuottaa paperikoneita muille.

Suurimmat hiilidioksipäästöt aiheutuvat hiilen ja öljyn poltosta, sementin tuotannosta ja maaperän käytön muutoksista.

Itse aiheutettu lämpeneminen osuu ihmiskunnan omaan nilkkaan. Sääilmiöiden raju vaihtelu iskee pahiten tiheästi asuttuihin merenrantakaupunkeihin.

– Olen eniten huolissani ruuan riittävyydestä, kun väestö kasvaa, mutta sadot useilla alueilla pienenevät. Afrikka kärsii eniten, kun väestö kasvaa yhdestä miljardista neljään (vuoteen 2100 mennessä). Pakolaisuudesta on nähty vasta pieniä virtoja.

Kuva: Anssi Hietamaa

Hyviä esimerkkejä

Aikaa on ehkä 20 vuotta, jos keskilämpötilan nousu halutaan pysäyttää kahteen asteeseen. Muutos näkyy hurjimmin pohjoisessa.

– Se tarkoittaa Suomen korkeudella viiden asteen nousua, talvella seitsemän asteen. Jos taas muutoksen torjunnassa epäonnistutaan, lämpötila nousee Suomessa 10 astetta eli talvella 13 astetta.

Taalas antaa armon juuston syönnille ja lemmikkikoirille.

– Ongelma pitää ratkaista maailmanlaajuisesti energian ja liikenteen ratkaisuissa.

Esimerkiksi Sveitsissä uusien talojen kotoille on asennettava aurinkopaneelit.

Ilmaston sijaan Kiina-Yhdysvallat-akseli näyttää nyt keskittyvän kauppasotaan. Taalas jaksaa kuitenkin pitää toivoa yllä.

– Kiina satsaa valtavasti uusiutuvaan energiaan ja Yhdysvalloissakin moni osavaltio on sitoutunut päästöjen alentamiseen. Suomen pitäisi toimia ulkopolitiikan kautta ja auttaa kehittyviä maita löytämään ratkaisuja.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi