Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Koululaiset innostuvat tieteestä tekemällä, pelkkä pänttääminen ei kiinnosta

Tutkimusten mukaan lapset on hyvä saada tiedeaineiden pariin jo alle kouluikäisinä. "Tärkeintä opetuksessa on iloinen mieli", sanoo Tiedekasvatuskeskuksen varajohtaja Juha Oikkonen.

Essi Lillman, Taru Kivelä ja Aino Taskinen pääsivät tiedeluokka Solussa eristämään dna:ta sylki- ja verinäytteistä. Kuva: Sami Lettojärvi

Suomalaiset lapset ovat kiinnostuneita tieteestä laajasti ja vahvasti, uskoo Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen varajohtaja, professori Juha Oikkonen. Hän perustaa kantansa omiin henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja erilaisiin raportteihin, joita on saatu LUMA-keskus Suomi-verkoston ja Tiedekasvatuskeskuksen kautta.

– Näppituntumalta voin sanoa, että 5-6-vuotiaat miettivät matemaattisia asioita, kuten ääretöntä, syvällisemmin kuin lukiolaiset. Lapset ovat uteliaita ja heillä on rohkea mielikuvitus. Helsingin Sanomissa julkaistavat lasten tiedekysymykset ovat hyvä esimerkki lasten ajattelusta. Lasten kysymykset ovat mielettömän hyviä, Oikkonen kehuu.

Maailmalla on paljon tahallista harhaanjohtamista. Pyrkimys tietää ja arvioida asioita kriittisesti on entistä tärkeämpää. Tiedekasvatuskeskuksen varajohtaja Juha Oikkonen

Tiedekasvatus tarkoittaa tiedeosaamisen vahvistamista. Suomi pyrkii olemaan tiedekasvatuksessa yksi maailman kärkimaita vuoteen 2020 mennessä. Sen eteen tehdään töitä innostamalla lapsia tieteiden pariin koulussa ja sen ulkopuolellakin.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan olisi tärkeää saada lapset tieteen pariin nuorena. Jo 3-5-vuotiaille on omia tiedekerhoja, joissa tehdään heille sopivia temppuja. Lisäksi perheille järjestetään tiedetapahtumia, ja tiedekerhoja ja -leirejä on isommillekin, Oikkonen kertoo.

Iloinen mieli tärkeintä

Tiedekasvatus näkyy selvästi nykyisten ja tulevien opetussuunnitelmien esiinnostamissa, oppiainerajat ylittävissä teemoissa. Oikkosen mielestä olisi tärkeää, että erityisosaaminen eri oppiaineissa olisi tasapainossa tiedeainerajat ylittävän ajattelun kanssa. Matemaatikkona hän iloitsee siitä, että peruskoululaisillekin on järjestetty esimerkiksi matematiikkaa ja lääketiedettä yhdistäviä kokonaisuuksia.

– Tärkeintä opetuksessa on mielestäni iloinen mieli. Osallistuva itse tekeminen ja havainnoiminen on parempi kuin se, että joku toinen kertoo, miten asiat ovat. Koululaiset kaipaavat ulkoa pänttäämisen sijaan elämyksiä ja esimerkiksi erilaisten kemiallisten kokeiden tekemistä, Oikkonen vertailee.

Tiedeluokka Solussa pääsee kokeilemaan tieteellisiä kokeita oikeilla laitteilla. Kuva: Sami Lettojärvi

Tiedeluokassa pääsee tekemään

Lahden alueen koululaiset ovat päässeet kokeilemaan muun muassa kemiallisia palamisreaktioita, DNA:n eristämistä ja robotiikkaa vuosi sitten avatussa tiedeluokka Solussa. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiedeluokka toimii Helsingin yliopistossa Lahden Yliopistokampuksen yhteydessä.

– Koulujen vierailutoiminta on pääjuttumme, ja kysyntä on ollut todella kovaa. Jo keväällä jouduimme myymään ei-oota, koordinaattori Tarja Kariola kertoo.

Kouluvierailujen lisäksi Solussa järjestetään tiedekerhoja ja loma-aikoina leirejä. Kariolan kokemuksen mukaan oppilaat innostuvat uudesta ympäristöstä ja siitä, että pääsevät itse tekemään ja kokemaan. Yksi Solun vetonauloista on lisätyn todellisuuden hiekkalaatikko, jossa voi kineettistä hiekkaa lapioimalla opetella kartanlukua ja pintojen muodostumista.

– Hiekkalaatikon äärellä ovat viihtyneet niin pienet peruskoululaiset kuin lukiolaisetkin, asiantuntija Noora Kivikko sanoo.

Tiede kannustaa oppimaan

Tiedeaineista kiinnostuminen on asiantuntijoiden mielestä tärkeää monesta syystä. Sen uskotaan kannustavan lapsia opintiellä koulussa ja koulun jälkeen. Oikkonen korostaa tieteen merkitystä myös siksi, että tietäminen ja tutkiminen jäävät nykyään helposti näennäistiedon jalkoihin.

– Maailmalla on paljon tahallista harhaanjohtamista. Pyrkimys tietää ja arvioida asioita kriittisesti on entistä tärkeämpää.

Noora Kivikon mukaan lisätyn todellisuuden hiekkalaatikko kiinnostaa myös vanhempia. Kuva: Sami Lettojärvi

Luma-luokille riittää innokkaita hakijoita

Vaikka koululaisten kiinnostuneisuus tieteitä kohtaan on joidenkin mukaan laskussa, riittää matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin painottuville luma-luokille vielä paljon hakijoita. Lahdessa luma-painotteista opetusta annetaan yhdellä alakoululla, kahdella yläkoululla ja yhdessä lukiossa. Lisäksi lukioissa voi valita erityisiä tiedekursseja, jotka toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi Luma-keskuksen kanssa.

– Peruskoulun linjoille oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Hakijamäärät ovat olleet suuria. Osa oppilaista on aidon palavasti innostuneita tieteestä, osalla vanhemmat näkevät luonnontieteiden merkityksen ja kannustavat lapsiaan luma-painotteiseen opetukseen, Lahden luma-yhdysopettaja Katianne Koponen kertoo.

Havaintoja leikin kautta

Opettajien mukaan alakoulussa monet lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita avaruudesta, dinosauruksista, eläimistä yleensäkin tai tekniikasta. Lahden steinerkoulussa harjoitellaan luonnon tarkkailua esikoulussa ja alemmilla luokilla ensin luontoretkiä tehden. Leikin lomassa luonnosta kehittyy luonteva ympäristö tehdä havaintoja. Steinerkoulun tunneilla luonnontieteet tulevat esille ilmiökokonaisuuksina eri oppiaineiden sisältöjä yhdistellen.

– Sisällöt painuvat hyvin mieleen, kun asioista kirjoitetaan omia vihkotekstejä sekä referaatteja opettajan opetuksesta tehtyjen muistiinpanojen ja muun lisämateriaalin pohjalta. Olen huomannut hyvän kokonaiskuvan lisäävän kiinnostuneisuutta luonnontieteitä kohtaan, luonnontieteiden opettaja Kirsi Peräjärvi sanoo.

Lahden Lyseon Luma-linjan koordinaattori Reetta Kariola kertoo hyödyntävänsä tiedeluokka Solua opetuksessa todella paljon. Kuva: Sami Lettojärvi

Osaajista on pulaa

Monet yläkoululaiset kokevat luonnontieteet vaikeiksi ja innostus saattaa hiipua ilman samanhenkistä seuraa. Siksi luma-luokkia pidetään oivana ratkaisuna, ja opiskelu sujuu näillä luokilla erittäin hyvin.

Opettajien mielestä tiedeaineista kiinnostuminen on tärkeää, sillä tulevaisuuden monitasoisien ongelmien ratkaisemisessa luonnontieteillä on merkittävä asema.

– Teknologiateollisuudella on jatkuva pula osaavista ammattilaisista ja heillä on huoli siitä, miten saadaan jatkossa nuoria innostettua alalle. Lahdessa kaupunki on tehnyt ison satsauksen mahdollistamalla kaikille yhdeksäsluokkalaisille vierailupäivän Niemen uudelle kampusalueelle, Katianne Koponen iloitsee.

Mitkä tiedeaineet kiinnostavat eniten?

Iida Ahtiainen. Kuva: Sami Lettojärvi

Olen kiinnostunut periaatteessa kaikista tiedeaineista, mutta suosikkini on biologia ja erityisesti ihmisbiologia. Tiedeaineet voivat olla hankalia, koska niissä on paljon muistettavaa eikä kaikkea pysty opettelemaan ulkoa.

Iida Ahtiainen, Lahti

Olli Ikonen. Kuva: Sami Lettojärvi

Tykkään eniten biologiasta ja kemiasta, koska niissä pääsee tutkimaan asioita ja tekemään erilaisia kokeita. Tylsin tiedeaine on fysiikka.

Olli Ikonen, Lahti

Taru Kivelä. Kuva: Sami Lettojärvi

Haaveilen eläinlääkärin ammatista, joten biologia ja kemia kiinnostavat eniten. Biologiasta olen tykännyt ihan pienestä asti. Nautin siitä, kun asioita pääsee kokeilemaan. Jos jotain pitää opetella vain kuuntelemalla, se menee minulta joskus ohi.

Taru Kivelä, Lahti

Essi Lillman. Kuva: Sami Lettojärvi

Minunkin suosikkeja ovat biologia ja kemia. Fysiikkaa olen lukenut vähemmän. Tiedeaineet laajentavat sivistystä ja siksi niiden opiskelemisesta on varmasti myöhemmin paljon hyötyä.

Essi Lillman, Lahti

Lue myös: Muokkautuvasta silikonista tehdään paljon muutakin kuin rintaimplantteja
Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi