Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Ranskalainen musiikki sai ostamaan ranskalaista viiniä - näin musiikki vaikuttaa meihin

Musiikilla on meihin suuri voima. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta osittain kyse on evoluutiostamme, ja siinä kaikuvat kielen esiasteiden kaiut. Riitasoinnuista eivät pidä edes linnut.

Elokuvasäveltäjät ovat taitavia musiikin ja sen synnyttämien tunnetilojen hyödyntäjiä. Kuva: Anssi Hietamaa

Musiikki vaikuttaa meihin kuin seksi tai huumeet. Se aktivoi aivoja, saa kylmät väreet kulkemaan niskavilloissa ja jalan naputtamaan jopa ihmisillä, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus. Musiikki on maailman suurin tai ainakin yksi suurimmista bisneksistä, ja sillä on valtava merkitys kaikissa kulttuureissa.

Kysymys kuuluukin, miksi se vaikuttaa meihin niin valtavan voimakkaasti.

Puhe välittää tunteitä huonommin kuin musiikki

Musiikin ja tunteiden yhteispelissä vaikuttaa moni asia, sanoo Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian professori ja kliinisesti koulutettu psykoterapeutti Jaakko Erkkilä. Kyse on hänen mukaansa ainakin musiikin ja puheen yhteisistä piirteistä.

– Monet tutkijat yhtyvät näkemykseen, että musiikki olisi jäänne niiltä ajoilta, kun ihmisestä on kehittynyt sosiaalinen, ja meille on tullut tarve välittää viestejä.

Kauhuelokuva on onnistunut nerokkaasti muuntamaan alkukantaisia signaaleja orkesterimusiikin kielelle. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä, Jyväskylän yliopisto

Alkuvaiheessa kommunikaatiomme muistutti eläinten ääntelyä: se on ollut monimutkainen järjestelmä urahduksia, murahduksia ja äännähdyksiä. Usein nuo viestit ovat sisältäneet tunteita – esimerkiksi silloin, kun on pitänyt varoittaa vaarasta tai osoittaa lapselle hellyyttä.

– Aika paljon kannatusta on saanut ajatus, että puhe ei pysty välittämään tunteita yhtä hyvin kuin musiikki. Musiikki kantaa alkukantaista tunteen ilmaisun, käsittelyn ja kokemisen puolta, Erkkilä sanoo.

Tuo näkyy esimerkiksi äidin ja vauvan välisessä kommunikaatiossa. Sanojen sijaan on erityisesti väliä sillä, miten asioita sanotaan. Kommunikaatio voi olla melodista, laulavaa. Äännähdyksillä voidaan välittää kaikkia perustunteita.

Lintukin reagoi riitasointuun

Tunnekuohuja aiheuttaa musiikissa lopulta melko harva piirre. Suurimpia tunteiden luojia musiikissa ovat sanoitusten lisäksi rekisteri eli musiikin korkeus, tempo eli nopeus, voimakkuus sekä äänen väri, eli tumma- tai kirkassävyisyys.

Musiikin psykologian dosentti Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta huomauttaa, että sama kappale voi merkitä hyvin erilaisia asioita eri ihmisille. Esimerkiksi duurin yhdistäminen iloon ja mollin suruun on osittain kulttuurin kautta oppimamme asia.

Sen sijaan reagoimme riita- ja sopusointuisuuteen kaikki hyvin samoin tavoin.

– Ensimmäinen koetaan epämiellyttävänä ja jälkimmäinen miellyttää korvaa. Sama ilmiö on löydetty vauvoilta, linnuilta ja eläimiltä, Erkkilä sanoo.

Lisäksi musiikissa pelataan jännitteiden ja odotusten synnyttämisellä ja niiden purkamisella. Saarikallion mukaan olemme länsimaiseen musiikkiin tottuneina oppineet tietynlaisen musiikin kieliopin, joissa tietyt soinnut seuraavat luontevasti toisiaan.

Musiikilla on meihin suuri voima, ja me osaamme käyttää sitä myös itse tunteidemme säätelyyn. Kuva: Anssi Hietamaa

Tango on tunteiden kanava

Yksi esimerkki tunteiden ja musiikin yhteispelistä on suomalainen tango.

– Se on erittäin merkillinen musiikki-ilmiö, jota on ihmetelty kautta maailman. Sanoituksille, lyriikoille ja sävelmille tyypillistä on äärimmäinen emotionaalisuus – haikeus, surumielisuus ja saavuttamattomat unelmat.

Erkkilästä onkin mielenkiintoista, että suurin osa noiden tangojen säveltäjistä on miehiä – siis suomalaisia miehiä, jotka on viime vuosikymmeninä stereotyyppisesti kuvattu tunneköyhiksi ja jäyhiksi.

– Kuitenkin musiikin kautta he loivat kanavan syvimmille tunteilleen. Musiikki hoitaa siis tehtävää, jota ei muuten voi hoitaa, Erkkilä sanoo.

Suihkukohtaus kirkuu vaaraa

Taitavia musiikin hyödyntäjiä ovat myös elokuvasäveltäjät, ja musiikkia käytetään tunteiden luojina esimerkiksi kauhuelokuvissa. Alfred Hitchcockin Psykon karmiva suihkukohtaus olisi täysin erilainen, jos musiikkia ei olisi lainkaan, tai jos riipivien viuluäänten sijaan kuuluisivat romanttisten kohtausten pehmeät puupuhaltimet.

Musiikin voima perustuu monen kanavan yhtäaikaiseen voimaan. Musiikin psykologian dosentti Suvi Saarikallio, Jyväskylän yliopisto

Erkkilän mukaan musiikilla on jopa voimakkaampi vaikutus kuin kuvalla.

Psykon kohtauksessa käytetään dissonanssia, korkeita äänialueita ja kirskuvuutta.

Jotkin signaalit tai äänet viittaavat vaaraan ja säikäyttävät suorastaan refleksinomaisesti.

– Kauhuelokuva on onnistunut nerokkaasti muuntamaan alkukantaisia signaaleja orkesterimusiikin kielelle, Erkkilä sanoo.

Hellyys ja suru voivat sekoittua

Osa perustunteista onkin helpompi "säveltää" musiikkiin kuin toiset. Esimerkiksi juuri pelko on helppo tunnistaa musiikista, Suvi Saarikallio mainitsee.

– Inho taas ei ole ollut vahvasti läsnä musiikin tutkimuksessa. Sen sijaan hellyys ja miellyttävyys ovat musiikissa helposti ilmaistavissa.

Kulttuuri vaikuttaa tosin näihinkin asioihin. Hellyys ja suru voi olla vaikea erottaa toisistaan yli kulttuurirajojen. Samoin voi olla iloisen ja aggressiivisen musiikin kohdalla.

– Energiatasoihin liittyvät asiat on helppo erottaa toisistaan. Surullinen ja iloinen musiikki erottuvat toisistaan, koska niillä on suuri energiaero, Saarikallio huomauttaa.

Musiikki sai ostamaan ranskalaista viiniä

Kaiken muun lisäksi musiikin ja tunteiden yhteispeliin vaikuttavat mielikuvat, jotka liittyvät omiin aiempiin kokemuksiimme. Erkkilän mukaan musiikki on valtavan hyvä muistojen ja mielikuvien säilöjä ja palauttaja.

Kun kerran jonkin mielikuvan on johonkin kappaleeseen liittänyt, assosiaatio ei hevillä katoa. Siksi laulamisen avulla esimerkiksi runoteoksia on opeteltu ulkoa jo vuosisatoja sitten.

– Väitetään, että klassisen musiikin tunnetuimmat teokset on pilattu jo kauan sitten, kun ne on yhdistetty lattiavahamainoksiin, Erkkilä naurahtaa.

– Jos kuulee vaikkapa Bachin Toccatan ja fuugan automainoksessa, pystyykö enää koskaan kuulemaan sitä oikein?

Mielikuvien voimaa kokeiltiin esimerkiksi tutkimuksessa, jossa alkoholikaupassa soitettiin taustamusiikkina ensin viikon ajan italialaista musiikkia ja toisen viikon ajan ranskalaista musiikkia. Ensimmäisellä viikolla kasvoi italialaisen viinin myynti, toisella viikolla ranskalaisen viinin.

Duurin yhdistäminen iloon ja mollin suruun on osittain kulttuurin kautta opittua. Kuva: Anssi Hietamaa

Kylmät väreet liittyvät myös aivojen rakenteeseen

Kun vaikutusmekanismeja on näin paljon, ei ole ihme, että musiikilla on voimaa. Suvi Saarikallion mukaan eri vaikutusmekanismien yhteinen voima on syynä myös siihen, miksi musiikki saa joskus kylmät väreet juoksemaan pitkin selkää.

– Osa vaikutusmekanismeista on biologiaan pohjautuvia refleksejä. Reagoimme ääniin akustisina signaaleina.

Toiseksi ihmisillä on kyky samaistua toisten tunnetiloihin, mikä heijastuu myös musiikin kuuntelijaan. Lisäksi meihin vaikuttavat muistot sekä oppimamme musiikin kielioppi – ja se, täyttyvätkö nuo opitut odotukset vai eivät.

– Kun tulee paljon tällaista yhtä aikaa, syntyy kehollisia väristyksiä. Musiikin voima perustuu monen kanavan yhtäaikaiseen voimaan, Saarikallio selittää.

Social Cognitive and Affective Neuroscience -julkaisussa ilmestyi vuonna 2016 tutkimus, jonka mukaan tietynlainen aivojen rakenne ja kyky kokea väristyksiä musiikista voivat liittyä toisiinsa. Kylmiä väreitä musiikista saavien ihmisten aivoissa liittyivät muiden ihmisten aivoja enemmän toisiinsa kuulohavaintoihin sekä tunne- ja sosiaaliseen prosessointin liittyvät aivojen osat.

Musiikista on moneksi

Musiikin voimaa voi hyödyntää myös itse, ja ihmiset ovatkin siinä Saarikallion mukaan hyvin taitavia. Sävelten voima auttaa rentoutumaan, kokemaan elämyksiä ja hylkäämään murheet, ilmaisemaan omaa tunnetilaa tai purkamaan harmia tai vaikka lohduttamaan. Sitä voidaan käyttää apuna myös terapiassa.

Melkoista, kun otetaan huomioon, että pohjimmiltaan musiikki on pelkkää ilman värähtelyä.

Lue myös: Onko aivoissasi hälytys jatkuvasti päällä? Hyvän diagnoosityökalun saa kirjasta
 
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
Pidätkö suomalaisista tangoista?
Pidätkö suomalaisista tangoista?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X