Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Tekoäly ja robotit muuttavat työelämää – asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten osaamisesta ja laittaisivat kaikki takaisin koulun penkille

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jopa miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvaa osaamisen päivittämistä vastatakseen työelämän vaatimuksiin. Asiantuntijoiden mielestä työuran aikaisen oppimisen järjestämisessä ollaan jo myöhässä. "Pissat ovat housuissa, mutta niin on monella muullakin maalla".

Suomessa selvitetään parhaillaan, kuinka mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen tulee järjestää ja kuka lystin maksaa. Esimerkiksi korkeakouluilta toivotaan lisää kursseja tai lyhyitä opintokokonaisuuksia työssä käyvien tarpeisiin. Kuva: Jani Keronen

Digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly ja globalisaatio – työn tekeminen on valtavassa murroksessa. Teknologian nopea kehittyminen ja yhä avoimemmat kansainväliset markkinat aiheuttavat kehityspaineita suomalaisessa koulutus- ja yritysmaailmassa.

Meneillään on neljäs teollinen vallankumous, jonka myötä toimialoja syntyy ja kuolee. Yritysten on pystyttävä jatkossa katsomaan pitkälle ja arvioimaan, millaista osaamista ne tarvitsevat pysyäkseen teknillistyvien maailmanmarkkinoiden aallon harjalla.

Työntekijälle työn murros merkitsee jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Pinnan alla on pitkään kytenyt osaamisen reformi, johon valmistaudutaan yhä näkyvämmin seuraavaa hallituskautta silmällä pitäen. Yksinkertaistettuna puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Työelämän muuttumisen vuoksi Suomeen halutaan rakentaa koko työuran läpi jatkuva oppimisen kulttuuri, joka nostaisi sekä työntekijöiden että yritysten kilpailukykyä.

Elinikäisen oppimisen järjestäminen jakautuu pääasiassa kolmeen kysymykseen: miten elinikäinen koulutus tullaan konkreettisesti järjestämään, miten se tullaan rahoittamaan ja miten reformi istutetaan työelämän aikatauluihin ja ihmisten asenteisiin.

Työura nähdään yhä katkeamattomana korkeakoulusta eläkkeelle

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja tulevaisuustalo Sitra pohtii paraikaa kolmivuotisessa projektissaan, millä tavalla elinikäinen oppiminen kannattaa Suomessa järjestää. Sitran ennakkokatsauksesta käy ilmi, että rahoitus tulee tällä hetkellä enimmäkseen yritysten kukkaroista.

– Haluamme ymmärtää kuinka paljon rahaa työuran aikaisen koulutuksen järjestämiseen tällä hetkellä pistetään. Esimerkiksi yksityisen sektorin rahoitustieto on hujan hajan eri paikoissa, eikä kenelläkään tunnu olevan siitä selvää käsitystä. Haluamme myös tietää, kuka hyötyy nykyisistä investoinneista eniten. Sitten lähdetään miettimään, miten työuran aikaisen koulutuksen rahoitus tulisi järjestää, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen

Vaikka Suomessa opiskeluun saa erilaisia tukia, kuten aikuiskoulutustukea, oletus on yhä se, että ihminen siirtyy koulutusputkesta suoraan työelämään. Työura on katkeamaton, ja ansiotaso mielellään nouseva.

– Ihmisten eliniänodote kasvaa, ja ihmiset haluavat itsekin pysyä pitkään mukana työelämässä. Vanha ajatusmalli siitä, että koulutuksen investoinnit työelämän alkuvaiheessa riittäisivät, on väärä. Koulutukseen on satsattava myös tutkinnon jälkeen, selittää Kosonen.

Korkeakoulut liian tutkintokeskeisiä

Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi Osaamisen tulevaisuuspaneelin tutkimaan elinikäisen koulutuksen järjestämistä ulkomailla ja visioimaan suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta.

Ensimmäisessä kannanotossaan tulevaisuuspaneeli arvioi, että jopa miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Vaikka elinikäisen oppimisen teemat huomioitiin hallituksen kärkihankkeeksi nostetussa ammatillisen koulutuksen reformissa, suurin paine elinikäisen oppimisen järjestämisessä kohdistuu korkeakoulumaailmaan. Sen koulutustarjonta nähdään tällä hetkellä liian tutkintokeskeisenä.

Osasuorituksia voi tehdä, mutta täydennyskoulutuksesta ei haluta maksaa

Suomalaisissa ylipistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjotaan maksullisia täydennyskoulutuksia ja maksullisia avoimia korkeakouluopintoja. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat yksittäisiä maksullisia kursseja sekä useammasta kurssista koostuvia kokonaisuuksia.

Erilaisia joustavia opintomahdollisuuksia kaivataan lisää, sillä nykyisessä muodossaan täydennyskoulutukset eivät tue eri tilanteessa olevien, kuten työn ohella opiskelevien ihmisten koulutusta. Lisäksi korkeakoulujen rahoitus ei tällä hetkellä tue osasuorituksia. Myös täydennyskoulutusten maksullisuus saattaa ajaa työuran aikana opiskelevia tutkinto-opiskelijoiksi.

– Moni hakeutuu töiden ohella opiskelemaan kokonaista korkeakoulututkintoa, koska se on maksutonta, vaikka tarvitsisivat vain jonkin kurssin tai opintokokonaisuuden. Olisi paljon tehokkaampaa tarjota vapaammin selkeitä moduuleja suoraan työelämän tarpeisiin, sanoo Osaamisen tulevaisuuspaneelin sihteeri ja opetusneuvos Matti Kajaste.

Vanha ajatusmalli siitä, että koulutuksen investoinnit työelämän alkuvaiheessa riittäisivät, on väärä. Mikko Kosonen, Sitran yliasiamies

Kesäkuun puolessa välissä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 3,3 miljoonaa euroa korkeakouluille maksuttomien pikakoulutusten järjestämistä varten. Pikakoulutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä puolen vuoden tai vuoden kestäviä täydennyskoulutuskokonaisuuksia, jotka käynnistyvät jo tämän vuoden aikana. Ministeriön myöntämä raha jaettiin yhteensä 16:lle koulutushankkeelle, joiden tarjonta kohdistuu robotiikkaan, tekoälyyn, terveys- ja hyvinvointiteknologiaan sekä markkinoinnin ja myynnin digitalisaatioon liittyvään opetukseen.

Pitkän aikavälin suunnitelma rahoituksen järjestämiseksi uupuu.

– Jatkossa työnantajien, yksilön ja valtion on yhdessä jaettava osaamisen kehittämisestä koituvia kustannuksia, tuumaa opetusneuvos Matti Kajaste.

Osaamisturva osaksi hyvinvointiyhteiskuntaa

Kuten muutkin asiantuntijat, myös korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen sanoo, että elinikäisen oppimisen kehitystyössä ollaan jo nyt myöhässä.

– Pissat on jo housuissa, mutta niin on monella muullakin maalla, sanoo Mielityinen nauraen.

Koulutuksen kärkimaana tunnettu Suomi on lipsunut Mielityisen mukaan pois uraltaan, mutta mikäli työuran aikainen osaamisen kehittäminen saadaan järjestettyä oikein, olisi se myös Suomelle globaali markkinavaltti.

Mielityinen näkee osaamisen kehittämisen linkittyvän osaltaan myös suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Mielityisen mukaan voidaan puhua osaamisturvasta, jota maksettaisiin kaikille saman verran työmarkkina-asemasta riippumatta.

– Rahoituksen painotus on tällä hetkellä vinksallaan. Nyt se kohdistuu passiivisuuteen eli maksamme työttömyysturvaa, mutta emme satsaa työttömyyden ennaltaehkäisyyn eli osaamiseen.

Akavan oma avaus koulutuksen rahoittamiseksi on osaamisseteli. Se olisi Mielityisen mukaan ensimmäinen askel kohti kattavampaa kolmikantaista rahoitusjärjestelmää.

Käytännössä oppimiseen käytettävä seteli olisi tuhat euroa, ja työntekijä saisi sen käyttöönsä kolmen vuoden välein. Seteliä rahoittaisivat työntekijät, työnantajat ja valtio etukäteen sovituilla rahoitusosuuksilla. 60 prosenttia rahoituksesta katettaisiin työttömyysvakuutusmaksuilla. Yritys ja työntekijä osallistuisivat molemmat 20 prosentin omavastuuosuudella, mutta osuudet olisivat verovähennyskelpoisia.

– Tärkeintä olisi se, että työntekijät tietäisivät, että heillä on taattu mahdollisuus osaamisensa päivittämiseen. Yritysjohdon kanssa voisi käydä keskustelua siitä, mihin seteli kannattaa käyttää. Osaamisen päivittämisen tulisi olla tavoitteellinen, suunnitelmallinen sekä tietoinen osa työntekijän työuraa ja arkea, Mielityinen arvioi.

Myös yritykset ovat huolissaan suomalaisten osaamisesta

Kuva: Jani Keronen

Elinkeinoelämässä osaamisen tarve on huutava, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

Keväällä 2018 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan yrityksensä kasvua.

Suomen Yrittäjät julkaisevat syksyllä oman osaamisjärjestelmän visionsa. Mikkilän mukaan yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän yhteistyössä yrityksen kanssa. Yritys voi tarjota mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen joustavasti työn ohessa, ja työpaikkaa hyödynnetään oppimisen ympäristönä.

Elinikäisen oppimisen rahoitusvastuu on myös Mikkilästä suuri kysymysmerkki, mutta hän perustaisi sen ennemmin vapaaehtoisuuteen kuin kaikkia velvoittavaan ennalta määrättyyn maksuun.

– On hyvä pitää mielessä se, että jo tällä hetkellä yritykset tukevat koulutusjärjestelmää veronmaksajien roolissa. Lisäksi viime keväänä julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan liki 60 prosenttia yrityksistä koulutti henkilökuntaansa. Investointi on myös sekin, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää työaikaansa oman osaamisensa päivittämiseen, Mikkilä sanoo.

Hän muistuttaa myös, ettei elinikäisen oppimisen takaavaa järjestelmää saa rakentaa vain suuryritysten näkökulmasta, vaan siinä on huomioitava erilaiset yritykset ja toimialat.

– Suomalaisesta yrityskentästä 93 prosenttia on 1–9 hengen mikroyrityksiä. Lisäksi yksinyrittäjiä on yrityskannasta jo yli 60 prosenttia, ja määrä kasvaa jatkuvasti. On siis mietittävä, miten osaamisen päivittämiseen rakennettava järjestelmä kannustaa ja tukee myös itsensä työllistäviä ja mikroyrityksiä.

Yritykset tuuliajolla digitalisaation keskellä

Joonas Mikkilästä on tärkeää, että yksilön elinikäisen oppimisen ympärillä pyörivä keskustelu laajenisi käsittelemään myös yrityksen jatkuvaa kehittymistä. Mikkilän mukaan suomalaisissa yrityksissä ollaan vielä pääsääntöisesti digitalisaation sivustaseuraajia.

– Digitalisaatio nähdään yhä manuaalisten prosessien, kuten kirjanpidon tai laskutuksen sähköistämisenä. Ei ymmärretä, että mikäli yritys haluaa ylläpitää kilpailukykyään sekä kotimaassa että globaalisti, on koko liiketoimintaa uudistettava digitalisaation mukana.

Yksi vastaus olisi Mikkilän mukaan lisätä yritysten ja korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä. Keväällä julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan vain noin joka viides yritys tekee yhteistyötä korkeakoulun kanssa ja niistäkin vain 30 prosenttia kirjasi yhteistyökseen innovaatioihin liittyvän kehittämisen.

– Innovaatioyhteistyö korkeakoulujen ja yritysten välillä on tärkeää, jotta saadaan kehitettyä täysin uusia liiketoiminnan ja palvelun malleja, Mikkilä linjaa.

Taidot

Elinikäinen oppiminen

Ihminen oppii uusia asioita koko elämänkaarensa ajan.

Tietoyhteiskunnassa elinikäisestä oppimisesta on tullut tärkeää, sillä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy nopeaa vauhtia.

Yksilöiden kehittyminen, menestyminen jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla sekä kyky osallistua yhteiskuntaan edellyttävät oppimista ja taitojen kehittämistä läpi elämän.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2006 suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Niitä ovat viestintä äidinkielellä, viestintä vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, digitaaliset taidot, oppimistaidot, sosiaaliset ja kansalaistaidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot.

Vaikka elinikäisellä oppimisella viitataan koko elämänkaareen, Suomessa on ensimmäiseksi lähdetty selvittämään työssä käyvien osaamisen päivittämistä.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi