Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Avoimuus eli se, että tieteen tulokset ovat käytettävissä jatkotutkimukseen, on perinteisesti ollut keskeinen tieteen periaate.

Tieteen seuraava suuri murros tulossa: aineistot halutaan ilmaiseksi jakoon, avoimella datalla käydään myös taistoon saalistajalehtiä vastaan

Suomi on tieteen avaamisessa Euroopan edelläkävijämaita yhdessä Hollannin kanssa. Tutkimustulosten ja -aineistojen avoimuus ja ilmaisuus saattavat lisätä tieteen arvostusta, asiantuntijat uskovat. Kuva: Jusa Hämäläinen

Avoimuus eli se, että tieteen tulokset ovat käytettävissä jatkotutkimukseen, on perinteisesti ollut keskeinen tieteen periaate.

Nyt kuitenkin puhutaan avoimesta tieteestä – tiedepoliittisesta periaatteesta, jonka uskotaan mullistavan koko tiedeyhteisön.

Yksinkertaisimmillaan avoin tiede tarkoittaa sitä, että tutkimustulokset ja -artikkelit halutaan mahdollisimman laajasti julkaista ilmaiseksi verkossa. Myös tutkimusaineistot avattaisiin mahdollisuuksien mukaan avointa jatkokäyttöä varten.

Kuka tästä hyötyisi?

Ilmaisuus parantaisi tutkimusten saatavuutta

Kaikki, sanoo Itä-Suomen yliopiston rehtori, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.

– Kyse on siitä, että tutkimustulokset ja tutkimusdata avataan vapaasti kaikkien saataville – sekä muille tutkijoille että suurelle yleisölle, Mönkkönen sanoo.

Unifi julkaisi toukokuun lopussa Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelman suomalaiselle tiedeyhteisölle. Asia on siis Suomessa erittäin ajankohtainen.

Nykyisin tutkimustulokset julkaistaan pääasiassa maksullisina kirjoina tai maksullisissa lehdissä julkaistavina artikkeleina. Avoimuus ja ilmaisuus parantaisi ja laajentaisi niiden saatavuutta.

Jos myös aineisto ja data olisivat avoimesti saatavilla, tutkijat voisivat hyödyntää toistensa tai muiden tahojen keräämiä valmiita aineistoja jatkotutkimuksiinsa. Synergiaedut olisivat parhaassa tapauksessa merkittäviä.

– Kyse on isosta tieteen tekemisen tavan muutoksesta, Mönkkönen toteaa.

Suomi on edelläkävijä

Avoimen tieteen toimenpideohjelman tarkoitus on Mönkkösen mukaan luoda yhtenäisiä käytäntöjä.

Suomi on Mönkkösen mukaan tieteen avaamisessa Euroopan edelläkävijämaita yhdessä Hollannin kanssa.

Tähän mennessä avoimuuden periaate on edennyt eri tieteenaloilla eri tahtiin. Yksi edelläkävijöistä on Mönkkösen mukaan ollut ilmastotiede. Sen kannustimena avoimuuteen on ollut erityisesti globaali ilmastonmuutoksen torjunta.

Yhteisen ohjeistuksen tavoitteena on, että suomalaisen yliopistot toteuttaisivat tieteen avaamista samalla tavalla.

– Avoin tiede on toimintakulttuurin muutos, mutta se vaatii myös tietoteknisiä ratkaisuja. Tavoite on, että tässä tehtäisiin järkeviä kansallisia päätöksiä eikä jokainen organisaatio rakentaisi omia mallejaan, Mönkkönen sanoo.

Tarkoitus on muun muassa perustaa Suomeen avointa tiedettä koordinoiva toimielin. Asiaa hallinnoi Tieteellisten seurojen valtuuskunta.

Huomioitava tietosuojakysymykset

Avoin julkaiseminen on kiinnostanut tutkijoita jo jonkin aikaa. Mitä laajemmin tutkimustulokset ovat saatavilla, sitä todennäköisemmin niitä siteerataan toisissa tutkimuksissa, mikä on tutkijalle meriittiä.

Julkaisemisen avoimuudessa on Mönkkösen mukaan jo edistyttykin hyvin. Avoimuuden kulttuuriin siirtyminen edellyttää kuitenkin edelleen koulutusta ja resursointia.

– Avoimuudesta pitää myös palkita. Esimerkiksi tutkimusrahoituksissa tulee pitää meriittinä sitä, että tutkija tuo tuloksensa avoimesti saataville, Mönkkönen sanoo.

Datan avaaminen on julkaisemista monimutkaisempi kysymys.

– Esimerkiksi terveystieteissä vastaan tulevat tietosuojakysymykset. Tässä suhteessa tieteenalat eroavat toisistaan, Mönkkönen huomauttaa.

Tutkijat hyödyntävät olemassa olevaa dataa

Datan määrä kasvaa jatkuvasti ja rajusti. Tietoteknistymisen myötä yhteiskunnan eri sektoreilla on jatkuvasti enemmän sähköisiä tietovarantoja.

Mönkkösen mukaan avoimuuden periaate on monisuuntainen. Tutkimus voi käyttää muiden tahojen keräämää dataa, ja vastavuoroisesti tutkimustieto tulee entistä useamman ulottuville.

– Aiemmin tutkijat tuottivat datansa itse. Nyt siirrytään enemmän siihen suuntaan, että tutkijat käyttävät valmiiksi olemassa olevaa dataa, Mönkkönen kuvailee.

Muutokset tapahtuvat hitaasti

Tiedepoliittinen keskustelu tieteen avoimuudesta on alkanut suunnilleen 2000-luvun alussa, kertoo tutkija, avoimen tieteen ja datan asiantuntija Heidi Laine.

Laine valmisteli projektityöntekijänä Unifin julkaiseman Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelman. Hän on myös data-asiain kansalliskomitean sihteeri ja Open Knowledge Finland -yhdistyksen avoimen tieteen työryhmän jäsen.

– Avoimesta tieteestä puhutaan nyt paljon, mutta puheiden ja käytännön välillä on yhä kuilu. Toistaiseksi vain pieni osa tutkimustuloksista ja datasta on avointa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, Laine sanoo.

Avoimuudesta pitää myös palkita. Esimerkiksi tutkimusrahoituksissa tulee pitää meriittinä sitä, että tutkija tuo tuloksensa avoimesti saataville. Jukka Mönkkönen

Hän muistuttaa, että tiedeyhteisö on suuri koneisto, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti.

– Tällä hetkellä avoimeen julkaisemiseen ja datan avaamiseen ei ole vielä riittävästi kannustimia, Laine toteaa.

Saalistajalehtiä vastaan

Yksi suuri ongelma, johon avoimen tieteen ajatus vastaa, on tiedejulkaisujen kalleus.

– Tieteellinen julkaisu on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti melko rajallisen suuryritysjoukon käsissä. Julkaiseminen on niille kannattavaa liiketoimintaa, Laine sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedejulkaisut ovat ostajille yhä entistä kalliimpia.

– Viime vuosina muissakin maissa kuin Suomessa on leikattu tiedekirjastojen ja yliopistojen rahoitusta. Ollaan tilanteessa, jossa tiedeyhteisöllä ei ole varaa ostaa omia tuloksiaan luettavaksi, Laine toteaa.

Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei välttämättä tarkoita kustannusten alentumista. Se riippuu siitä, millaiset vaihtoehtoiset kustannusmallit yleistyvät. Vahvimmilla on malli, jossa tutkija maksaa siitä, että saa tuloksensa avoimesti kaikkien luettavaksi.

– Ylisuuret artikkelimaksut paitsi tulevat kalliiksi myös luovat markkinat epärehellisille saalistajalehdille, Laine huomauttaa.

Kaupallinen hyödyntäminen epäilyttää

Avoimuus tehostaisi tieteen toimintaa, Laine uskoo. Mitä paremmin tutkittu tieto on saatavilla, sitä helpompaa uuden tiedon tuottaminen sen pohjalta on.

Sama pätee aineistojen avaamiseen.

– Aineistosta saataisiin enemmän irti, jos se ei ole vain yhden tutkijan tai ryhmän käytettävissä. On resurssien haaskaamista, jos samanlaista aineistoa joudutaan tuottamaan useampaan kertaan, Laine sanoo.

Kyse on isosta tieteen tekemisen tavan muutoksesta.

Hänen mukaansa avoimeen tieteeseen kuuluu myös se ajatus, että aineistot olisivat jopa kaupallisesti hyödynnettävissä.

– Tätä ajatusta monet tutkijat tosin vielä vierastavat.

Lisääkö avoimuus tieteen arvostusta?

Fyysikot ovat erityisesti olleet avoimen julkaisemisen pioneereja. Käytännössä kaikki fysiikan uudet tutkimustulokset julkaistaan maksuttomasti. Myös tähtitieteessä avoimuus on edennyt Laineen mukaan pitkälle.

Ihmistieteissä, kuten humanistisissa tieteissä tai yhteiskuntatieteissä, tilanne on hieman toisenlainen. Laine kuitenkin uskoo, että näilläkin tieteenaloilla olisi avoimuudessa paljon voitettavaa.

– Humanistiset tieteet ja yhteiskuntatiede tuottavat tietoa, joka suurelle yleisölle helpommin omaksuttavissa kuin esimerkiksi kosmologinen tieto. Avoimuuden kautta ne voisivat tavoittaa uusia yleisöjä ja saada uudenlaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Laine toteaa.

Parhaimmillaan tieteen avoimuus lisäisi ylipäätään tieteen arvostusta ja tutkitun tiedon käyttöä yhteiskunnassa. Saavutettavampi tutkittu tieto voisi olla vastavoima ennakkoluuloille ja valemedioille.

– Avoin tiede nähdään nykyisin melko laajasti vakauttavana yhteiskunnallisena voimana, ja muun muassa EU:n komissio on vahvasti sen takana, Laine sanoo.

Avoin tiede

Laajaa kannatusta

Avoin tiede on tiedepoliittinen liike, jolla on laajaa ja vaikutusvaltaista kannatusta.

Liike tähtää tutkimustulosten ja aineistojen avoimeen julkistamiseen.

Suomessa avoimen tieteen mahdollisuuksien selvittämistä on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomeen halutaan luoda kansallinen yhtenäinen järjestelmä tutkimuksen maksuttomaan avaamiseen.

Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle julkaistiin toukokuun lopussa.

Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV vastaa jatkossa avoimen tieteen kehittämisestä.

Lisää toimenpiteitä on luvassa syksyllä.

Avoimen tieteen kehityksestä Suomessa kerrotaan sivustolla www.avointiede.fi.

Lähde: Unifi: Avoin tiede ja data, toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle
Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi