Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Puhelin ostetaan usein jo pelkästään sen kameran vuoksi

Älypuhelimet ovat arkipäiväistäneet valokuvaamista, ja niiden ansiosta ihmiset kuvaavat enemmän kuin koskaan.

Helsinkiläinen Jinka Perkiö ottaa kuvia Dory-koirastaan lähes päivittäin. Kuva: Terhi Korhonen

Kesäkuussa 2000 myyntiin tuli maailman ensimmäinen digitaalikameran ja kännykän yhdistävä laite. Se oli 0,35 megapikselin kennolla varustettu Samsungin SCH-V200, jota seurasi myös ensimmäiseksi kamerapuhelimeksi tituleerattu Sharpin J-SH04.

Samsungilla sai otettua puhelimen muistiin 20 valokuvaa. Sitä pidettiin edistysaskeleena, sillä puhelimenkäyttäjä voi tallentaa äkillisenkin tilanteen – valmistajan tiedotteen mukaan "ihan ilman filmiä". Kuvat tosin eivät olleet kovin tarkkoja.

 Ero ensimmäisten kamerakännyköiden ja uusimpien, tekoälyllä ja kymmenien megapikseleiden kameroilla varustetuttujen puhelinten välillä on valtava. Kamerakännyköistä on kehittynyt 18 vuodessa kalliiden järjestelmäkameroiden tasolle yltäviä laitteita, jotka mahtuvat yhä taskuun.

Kehitys on mullistanut valokuvaamisen, kun kaikilla on käsillään laite, jolla saa niin hyviä valokuvia, että niistä voi tehdä vaikka julisteita.

Kehitys näkyy myös puhelinmarkkinoilla: entistä useammalle puhelimen kamera ja kuvausohjelmat ovat yksi tärkeimmistä – ellei tärkein – ostopäätökseen vaikuttava tekijä.

Taskukameroiden kilpailijaksi

Puhelimia alettiin pitää taskukameroiden kilpailijoina, kun myyntiin tulivat ensimmäiset yhden megapikselin kamerakännykät vuosina 2003–2004. Niiden tarkkuus vastasi samaan aikaan markkinoilla olleita halpoja pokkarikameroita.

Vuonna 2005 Nokia lanseerasi objektiivien valmistajana tunnetun Carl Zeissin optiikalla ja kahden megapikselin automaattikameralla varustetun N90-puhelimen. Sillä saattoi myös kuvata tuolloin korkealaatuisena pidettyä videota.

Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2012 Nokia toi markkinoille ensimmäisen 41 megapikselin kameralla varustetun puhelimen, ja vuonna 2016 Huawei lanseerasi ensimmäisen kaksoiskamerapuhelimen, jossa oli tunnetun kameravalmistajan Leican optiikka.

Nykyisin lähes kaikissa halvimmissakin puhelimissa on jonkinlainen kamera, ja kamera sekä kuvausohjelmat ovat etenkin uusien kalliiden puhelinten myyntivaltti.

Aina kallein ei ole kuitenkaan paras. Kuluttaja-lehti testasi viime syksynä yli 50 erilaista 100–1 000 euron puhelinta, ja testissä 500 euron puhelin pärjäsi yhtä hyvin kuin kalleimmat uutuusmallit.

Testi toki osoitti senkin, ettei pihistely kannata – jos puhelimella tahtoo kuvata, siihen kannattaa sijoittaa vähintään parisataa euroa.

Valokuvaavien määrä räjähtänyt

Vuonna 2015 Amateur Photographer -lehti uutisoi, että valokuvaavien ihmisten määrä maapallolla on kahdeksan kertaa suurempi kuin vuonna 2005. Merkittävimpänä syynä muutokselle pidettiin älypuhelinten yleistymistä.

Viime vuonna parissakymmenessä länsimaassa tehty mobiilikuluttajatutkimus kertoo samaa. Sen mukaan joka viides älypuhelimen omistaja ottaa puhelimellaan kuvan vähintään kerran päivässä. Esimerkiksi Pohjoismaissa älypuhelimen omistaa jo lähes yhdeksän kymmenestä 18–75-vuotiaasta.

Valokuvaamisen räjähdysmäisestä suosiosta kertovat myös alaa seuraavat Info­Trends-tilastot. Niiden arvion mukaan maailmassa otettiin viime vuonna 1,2 triljoonaa digitaalista valokuvaa.

Se on noin 160 valokuvaa jokaista maapallon asukasta kohden. Digitaalisia kuvia otettiin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2013, ja 85 prosenttia niistä otettiin älypuhelimella.

Alalla muutos ymmärretään hyvin. Maailmalla osa ammattikuvaajistakin, kuten kuuluisa muotikuvaaja Alex Lambrechts, käyttää arkikuvaukseen vain kännykkäänsä; työn ulkopuolella hän tarttuu kameraan enää erityisestä syystä.

Kuvanlaatu paranee edelleen

Uusia puhelimia tulee myyntiin koko ajan. Seuraava askel on kuvanlaadun parantaminen, sanoo Huawein globaalista tuotemarkkinoinnista vastuussa oleva Peter Gauden.

– Yksi keino on tekoäly, jonka avulla kamera tunnistaa kuvattavia kohteita. Se muuttaa valokuvausta ennustavaksi ja oppivaksi.

Huawei toi markkinoille ensimmäisen tekoälyä hyödyntävän puhelimen ennen joulua. Keväällä julkaistussa puhelinmallissa tekoälyä on viety jälleen pidemmälle: sen kamera tunnistaa entistä enemmän kuvattavia kohteita, kuten ihmisen, ruoan tai maiseman, ja tekee sen perusteella automaattisia säätöjä ennen kuvan ottamista.

Sillä saa tarkkoja kuvia myös hämärässä, mikä on ollut tähän asti yksi kännykkäkuvaamisen ongelmista. Nyt myös LG:ltä on tullut tekoälypuhelin.

Puhelimien kameroiden monipuolistumisen myötä myös kännykkäkuvauskurssit ovat yleistyneet. Tällä viikolla Helsingissä pidetyssä työpajassa jaettiin vinkkejä lemmikin kuvaamiseen.

– Serbialaiselta koiratarhalta kotoisin oleva, meille kaksi vuotta sitten tullut Dory on kuin lapsi. Sitä tulee kuvattua kaiken aikaa, työpajaan osallistunut Jinka Perhiö, 26, sanoo.

Mia Rouvinen
mia.rouvinen@karjalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X