Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Englanti on hiipinyt tieteen viralliseksi kieleksi – miten käy suomen?

Kun englannin kielen osaaminen on välttämätöntä, kielitaitokirjo supistuu. Toisaalta maahanmuutto on muutamassa vuosikymmenessä muuttanut Suomea kielialueena.

Suomi on monikielistynyt nopeasti. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on Suomessa jo lähes seitsemän prosenttia. Suomen äidinkielekseen ilmoittaneita oli vuonna 2017 yhteensä 4 848 761. Kuva: Suvi Lantta

Englannin kielestä on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut Suomen lingua franca. Sillä tarkoitetaan kieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota muunkielisetkin osaavat käyttää viestinnässään. Kielikello-lehden päätoimittaja Sari Maamies arvelee, että muun muassa korkeakoulujen halu osoittaa kansainvälistymistään on vahvistanut englannin kielen asemaa.

– Tieteessä on annettu periksi englannille. Monilla tieteenaloilla on paljon termejä, joita ei edes yritetä suomentaa. Tieteen tuloksista tulisi kuitenkin pystyä kertomaan ymmärrettävästi myös tiedeyhteisön ulkopuolella, Maamies sanoo.

Monikielisyyttä tutkinut lehtori Sirkku Latomaa Tampereen yliopistosta sanoo, että englannin kielen vahvistuminen Suomessa herättää paljon kysymyksiä.

– Suomalaisten tieteentekijöiden halutaan kirjoittavan vain englanninkielisiin tiedejulkaisuihin. Suomenkielisiä tiedejulkaisuja tai tieteen popularisointia ei juuri arvosteta, Latomaa toteaa.

Latomaan mukaan erityisesti lääketieteen ja tekniikan alojen tieteellisissä julkaisuissa suomella ei enää ole sijaa. Esimerkiksi kaikki lääketieteen väitöstutkimukset julkaistaan vain englanniksi.

– Tutkijat eivät edes saa julkaista väitöstutkimustaan suomeksi, vaikka he itse niin haluaisivat.

Englantia peleistä ja internetistä

Kuva: Suvi Lantta

Englanti tunkeutuu ihmisten elämään myös internetin ja pelien kautta. Varsinkin lapset ja nuoret sekoittavat luontevasti esimerkiksi peleihin liittyvissä keskusteluissa suomea ja englantia.

– He puhuvat eräänlaista fingliskaa, kuten aikanaan suomalaissiirtolaiset Yhdysvalloissa. Fingliska syntyi, koska englannin vaikutus suomeen oli niin vahva, Maamies toteaa.

Vastareaktioita englanninkielistymiseen on ollut havaittavissa jo usean vuoden ajan.

Helsingin yliopiston rahoittama tieteen kansallinen termipankki on yksi vastaiskuista. Termipankkiin kootaan eri tieteenaloilla käytettävää sanastoa, niiden määritelmiä ja erikielisiä vastineita kaikkien saataville.

Virallinen Suomi ajaa edelleen eteenpäin englannin kielen asemaa myös alemmilla koulutustasoilla.

– Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, että ylioppilastutkinto tulisi voida suorittaa myös englanniksi, Maamies sanoo.

Kielitaitokirjo supistuu

Vuoden 2017 lopussa Suomessa asui 373 500 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten osuus oli vuoden lopussa 6,8 prosenttia koko väestöstä. Muutos on ollut nopea: vuonna 1990 vieraskielisten osuus oli vain noin 0,5 prosenttia väestöstä. Kuva: Suvi Lantta

Kehityksen taustalla on tutkijoiden mukaan päättäjien vahva usko siihen, että vain englantia puhumalla voi kansainvälistyä.

– Kansainvälistymisen mantra voi johtaa siihen, että lapsille halutaan englanninkielistä opetusta pienestä pitäen. Jos suomi jää vain arkikielen asemaan, kehitys on huolestuttava. Koulutusta on saatava äidinkielellä ja tiedettäkin pitäisi pystyä harjoittamaan omalla kielellä, Maamies huomauttaa.

Sekä Maamies että Latomaa toteavat, että englannin kielen vahva osaaminen on tänä päivänä välttämätöntä. Heidän mukaansa ideaalitilanteessa äidinkieli säilyttää valta-asemansa, mutta englantia käytetään esimerkiksi kansainvälisissä yhteyksissä.

Englannin valta-asema tieteen kielenä on johtanut myös siihen, että suomalaisten kielitaitokirjo supistuu.

– Saksan ja ranskan asema oli nykyistä selvästi vahvempi takavuosikymmeninä. Nyt näitä kieliä ei koulussa monikaan halua opiskella, Maamies toteaa.

Suomen kielellä vahva asema suomalaisessa kulttuurissa

Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2017 äidinkielenään yli 77 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisimmät kieliryhmät ovat viro, arabia, somali ja englanti. Kuva: Suvi Lantta

Kielen elinvoimaa pitää yllä muun muassa se, että kouluopetus ja hallinto on järjestetty äidinkielellä. Euroopassa on lukuisia esimerkkejä kuolleista kielistä. Kielet ovat kuihtuneet ja jääneet vain lähiyhteisössä puhuttaviksi kieliksi, kun niitä ei ole ollut mahdollista käyttää virallisissa yhteyksissä.

– Näissä tilanteissa vanhemmatkin ajattelevat, että on parempi opettaa lapsille valtakieltä, jotta he menestyisivät elämässä, Maamies sanoo.

Suomi ei ole yksin kielihuoltensa kanssa. Englannin kielen vaikutusta pohditaan useimmissa Euroopan maissa, myös muissa Pohjoismaissa.

– Monissa maissa yritetään torjua englannin vaikutusta. Esimerkiksi Ranskan Akatemia on ottanut tiukan linjan ranskan kielen suojelemiseksi, Maamies toteaa.

Maamiehen mukaan suomi saattaa erilaisuutensa vuoksi olla englannin vaikutukselta paremmin suojassa kuin monet muut Euroopan kielet.

– Vaikutus on ehkä vähäisempi kuin englantia rakenteeltaan lähempänä oleviin germaanisiin kieliin.

Tutkijoiden mukaan suomen kielellä on vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, eikä kielikuoleman uhasta ainakaan tänä päivänä voida puhua. Esimerkiksi murteiden ennustettua kuihtumista ei ole tapahtunut.

– Suomen kielen vahvuus huomattiin tutkittaessa Helsingissä asuvia amerikkalaisia. Suomen kielen termit istuivat luontevasti englantia puhuvien perheiden puheeseen ja arkikieleen, Sirkku Latomaa kertoo.

Suomeen tullut paljon vaikutteita muista kielistä

Suomi on monikielistynyt nopeasti. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on Suomessa jo lähes seitsemän prosenttia, kun luku vuonna 1990 oli vain 0,5 prosenttia.

Maahanmuutto on muuttanut erityisesti suurimpien kaupunkien kielikarttaa, mutta näissäkin on eroja kaupunginosien välillä. Esimerkiksi Turussa Varissuon koulussa 70 prosenttia oppilaista on äidinkieleltään muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä.

Tutkijat eivät saa julkaista väitöstutkimustaan suomeksi, vaikka he itse niin haluaisivat. Sirkku Latomaa

Vaikka lehtori Sirkku Latomaa on huolestunut tiedemaailman innostuksesta englannin kieleen, hän näkee maahanmuuton synnyttämän monikielisyyden rikkautena.

– Monikielisyys ei ole Suomessa uutta. On tietynlainen harha ajatella, että täällä olisi aina puhuttu vain suomen kieltä. Meillä on puhuttu venäjää, ruotsia, saksaa ja muita eurooppalaisia kieliä vähemmistökielinä. Nyt kielivaikutteita tulee kauempaa, Afrikasta ja Aasiasta.

Latomaa huomauttaa, että suomeenkin on tullut paljon vaikutteita muista kielistä, kuten venäjästä. Sen osoittaa hyvin kielitieteilijä Kalevi Wiikin kokoama esimerkkivirke, jossa kaikki sanat on lainattu venäjän kielestä: ”Voro laati tyrmässä siistin tarinan kapakan toveriporukalle”.

– Vaikutteiden siirtyminen kielten välillä on normaalia.

Monikielisyys voimavara elinkeinoelämälle

Monikielisyys on merkinnyt Latomaan mukaan väistämättä sitä, että tapoja ja aksentteja puhua suomea on valtavan paljon aikaisempaa enemmän. Suomen variaatioita on valtavasti, kun murteiden rinnalle on tullut maahanmuuttajien puhuma suomi.

– Vielä 1990-luvulla vieraalla aksentilla puhuttu suomi saattoi olla kuulijalle kiusallista. Nyt ilmiöön jo on totuttu. Yhdysvalloissahan tämä on ollut tuttua jo pitkään. Maahan on muuttanut ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja eri tavoilla puhuttuun englantiin on totuttu.

Latomaan mukaan monikielisyys voi olla suuri voimavara esimerkiksi elinkeinoelämälle. Toisaalta maahanmuuttajien on opittava suomea, jotta he pystyvät integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Suomen kielen tarve vaihtelee ammatin mukaan. Lääkäri tarvitsee työssään erilaista suomen kielen taitoa kuin vaikkapa taksinkuljettaja.

Sillanpää Timo
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X