Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Mummopuoli, kaksi äitiä tai vanhempi toisessa maassa – mikä tekee perheen?

Perheitä pitävät nykyisin koossa ennen muuta tunteet. Perhetutkija Henna Pirskanen sanoo, että perhe on se, miksi itse kukin sen määrittelee ja miltä se hänestä itsestään tuntuu. Kaikki eivät sulata erilaista perhettä.

Perhettä on totuttu pitämään pysyvänä ja kiinteänä yksikkönä, mutta se on harhaa. Erot, kuolemat ja uudet ihmissuhteet muuttavat perhesuhteita.

Tunteista on yhä selvemmin tullut perhesuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima.

Enää perheidylliä ei pidetä yllä kulissin, rahan, tavan tai muiden ulkoisten paineiden vuoksi – ainakaan samassa määrin kuin ennen.

– Mutta eivät perhe- ja lähisuhteet silti perustu pelkkiin tunteisiin. Kyllä yhteiset lapset, asuntolaina ja muut velvollisuudet edelleen merkitsevät ihmisille paljon, sanoo perhetutkija ja kasvatustieteiden tohtori Petteri Eerola.

Eerola on toimittanut yhdessä toisen perhetutkijan, yhteiskuntatieteiden tohtori Henna Pirskasen kanssa huhtikuussa ilmestyneen Perhe ja tunteet -kirjan.

Tunteiden esiinmarssin lisäksi siinä korostetaan sitä, että perhekäsitys on muuttumassa.

– Käsitys perheestä laajenee. Perhe on se, miksi itse kukin sen määrittelee ja miltä se hänestä itsestään tuntuu, Pirskanen sanoo.

Perhesuhteet muuttuvat

Perhettä on totuttu pitämään pysyvänä ja kiinteänä yksikkönä, mutta se on harhaa. Erot, kuolemat ja uudet ihmissuhteet muuttavat perhesuhteita.

Lapsuudenperheen jälkeen perheeksi voi muodostua opiskelijakommuuni, ja myöhemmin ihminen perustaa usein oman perheen. Ydinperhe voi puolestaan laajentua uusperheeksi tai kutistua eron myötä yhden aikuisen ja lasten muodostamaksi perheeksi.

– Lisäksi on sateenkaariperheitä ja maahanmuuton myötä yhä enemmän transnationaalisia perheitä, joissa osa jäsenistä on esimerkiksi Suomessa ja osa edelleen lähtömaassa, Pirskanen sanoo.

Perhe on se, miksi itse kukin sen määrittelee ja miltä se hänestä itsestään tuntuu. Perhetutkija Henna Pirskanen

Lapset voivat määritellä oman perheensä eri tavalla kuin vanhempansa. He voivat liittää siihen esimerkiksi isovanhempansa, sijaisvanhempansa ja lemmikkinsä.

– Meidän aikamme synnyttää uudenlaisia perhekonstellaatioita. Uusperheen äitipuolen äiti voi esimerkiksi olla lapselle tärkeä mummopuoli.

Tunteet korostuvat

Lasten tunne-elämää tutkinut Pirskanen puhuu tunnetyön tärkeydestä. Lapselle voi esimerkiksi opettaa tunteiden hallintaa, tunnistamista ja nimeämistä.

Pirskasen mukaan on yhä tärkeämpää osata sanoittaa tunteensa. Se helpottaa ihmissuhteissa onnistumista.

– Kouluissa opettajat opettavat nykyään oppilailleen tunnetaitoja eli sietämään esimerkiksi pettymystä ja ärsytystä. Minusta on hienoa, että he tekevät tällaista työtä.

Mutta onko tunteiden korostuminen perhettä yhdistävänä ja erottavana tekijänä hyvä vai huono suuntaus? Siihen Pirskanen ja Eerola eivät pysty antamaan yksiselitteistä vastausta.

Heidän mielestään on hienoa, että valinnanvapaus on lisääntynyt eikä esimerkiksi huonossa suhteessa enää kituuteta vuosikymmeniä. Mahdollisuus tavoitella onnellisempaa elämää lisää ihmisen hyvinvointia.

– Toisaalta valinnanvapaus ei koske lapsia. Heillä ei edelleenkään ole samalla tavalla valtaa kuin aikuisilla. Tähän olisi hyvä löytää jonkinlainen tasapaino, Pirskanen sanoo.

Lisäksi on mahdotonta vetää rajaa siihen, missä kohdassa omien tunteiden kuunteleminen ja niiden mukaan toimiminen kääntyy inhimillisestä onnen tavoittelusta itsekkyydeksi.

– Vaikka aikaamme on kuvattu yksilökeskeiseksi, muut ihmiset merkitsevät meille edelleen paljon, Eerola muistuttaa.

Lue myös: Kumppanina krooninen väsymys – välillä lapset joutuvat syöttämään äitiään sohvalla
 

Verisukulainen suree eniten

Heteronormatiivinen ydinperheajattelu elää edelleen myös esimerkiksi perhepalveluissa.

Tämä näkyy perhetutkija Petteri Eerolan mukaan siinä, että samaa sukupuolta olevaa kumppania ei välttämättä lasketa yhtä kiinteäksi osaksi perhettä kuin heterosuhteen kumppania.

– Nyt kyllä tunnustetaan ja tunnistetaan, että on monenlaisia perheitä, mutta samalla saatetaan ajatella, että ”niitä on siellä jossakin isossa maailmassa, ei täällä”, Eerola sanoo.

Epätasa-arvo näkyy myös kuolemantapausten yhteydessä. Lainsäädännön ja kuolemaan liittyvien käytäntöjen tasolla verisukulaiset mielletään edelleen ensisijaisiksi surijoiksi riippumatta siitä, onko vainaja ollut heidän kanssaan läheinen vai ei.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille tämä voi olla ongelmallista, sillä suhteet synnyinperheeseen ja muihin sukulaisiin voivat olla heikot tai jopa kokonaan katkenneet.

Taustalla on usein homo- tai transfobia.

Kaikki eivät sulata erilaista perhettä

Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n yhteishankkeessa on ensimmäistä kertaa tutkittu suomalaisten sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksia tuen saannista, perhesuhteista sekä heidän lastensa psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Maaliskuussa 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan enemmistö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista vanhemmista saa tukea ja suurin osa heidän lapsistaan vaikuttaa voivan hyvin. Vanhempien ja lasten suhteet ovat pääsääntöisesti hyvät. Tietoja on saatu 80 vanhemmalta 103 lapsesta.

Valtaosa kyselyyn osallistuneista vanhemmista, joilla on 7–18-vuotias lapsi, on saanut tukea vanhemmuuteensa joltain taholta. Vanhemmilla vaikuttaa kuitenkin olevan keskimäärin etäisemmät suhteet omiin ja puolison vanhempiin kuin valtaväestön aikuisilla.

– Neljäsosalla sateenkaariperheiden lapsista on isovanhempia, jotka suhtautuvat kielteisesti heidän perheeseensä, ja osa isovanhemmista on katkaissut suhteet perheeseen, tutkija Kia Aarnio kertoo.

Harva sateenkaariperheiden vanhemmista on kohdannut palveluissa suoranaista huonoa kohtelua. Osa vanhemmista toivoo kuitenkin esimerkiksi koulujen huomioivan sateenkaariperheet paremmin.

Selvin puute on parisuhdepalveluista ja lapsille tarjottavasta tuesta vanhemman sukupuolenkorjausprosessin aikana.

– Päättäjien, palvelujen tarjoajien ja kaikkien kansalaisten pitäisi ottaa koppi tutkimuksen tuloksista, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Yli neljä viidesosaa sateenkaariperheiden vanhemmista on pelännyt lapsensa tulevan kiusatuksi.

Puolet vanhemmista arvioi lapsensa kuulleen loukkaavia puheita perheestään. Ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavatkin olevan suurin rasite lasten hyvinvoinnille.

– Lasten kiusaamiselle pitää saada loppu, kertoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Petteri Eerolan ja Henna Pirskasen toimittama teos Perhe ja tunteet julkistettiin huhtikuussa Perhetutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa. Kirjassa käsitellään lasten tunteita ja perhesuhteita, sukulaisuutta ja sukupolvisuhteita, kipeitä tunteita, sukupuolikysymyksiä ja tunnetyötä.

Katariina Hakaniemi

Määritelmät

Mikä on perhe?

Yhteiskuntatieteellisessä perhetutkimuksessa perheen määritelmän lähtökohdaksi otetaan nykyisin usein valinnanvapaus ja yksilöiden oikeus määritellä itse oma perheensä.

Queer-tutkijat ovat esittäneet, ettei sukulaisuudelle voida luoda universaalia teoriaa, sillä sen määritelmät ovat aina tilannekohtaisia ja sidoksissa aikaan ja paikkaan.

Queerit perhesuhteet ovat kattotermi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten perhesuhteille. Sana kääntyy hankalasti suomeksi. Queer viittaa heteronormatiivisuutta kyseenalaistavaan tapaan määritellä perhe ja sukulaisuus.

Tilastokeskuksen mukaan perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.

Yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset eivät Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kuulu perheväestöön.

Lähde: Perhe ja tunteet -kirja sekä Tilastokeskus
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X