Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Harvinaisia veriryhmä tarvitaan yhä enemmän - taustalla ihmisten kasvava liikkuvuus

Arvioiden mukaan keinoveri on tulevaisuutta. Toistaiseksi kuitenkin tarvitaan ihmisten luovuttamaa verta. Kuva: Sami Kuusivirta

Vielä kymmenkunta vuotta sitten Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa tehtiin väestöennusteisiin pohjautuvia laskelmia, joiden pohjalta pääteltiin verivalmisteiden käytön lisääntyvän väestön ikääntyessä. Toisin kävi.

- Punasolujen tarve Suomessa on vähentynyt selvästi parin viime vuosikymmenen aikana. Sama ilmiö on havaittu kaikissa länsimaissa, ja verivalmisteiden kysynnän uskotaan vähentyvän edelleen, kertoo Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen.

Kun kansankielessä puhutaan verensiirrosta, tarkoitetaan tavallisesti luovutetusta verestä erotettujen punasolujen siirtämistä potilaan elimistöön. Veripalvelussa verestä erotellaan myös verihiutaleet ja plasma - ja niidenkin käyttö on vähenemässä.

Ihalaisen mukaan ilmiöön on useita syitä. Lääketieteessä nähdään tänä päivänä, että verivalmisteiden käytössä tulee noudattaa aikaisempaa tarkempaa harkintaa.

- Esille on noussut käsite PBM (Patient Blood Management), mikä tarkoittaa potilaskohtaista verensiirtohoidon suunnittelua. Suomen ja useiden länsimaiden lääketieteellisessä koulutuksessa korostetaan uudenlaista ajattelua. Potilaiden alhaista hemoglobiinia voidaan nostaa lääkevalmisteilla ja toteuttaa leikkaukset suunnitellummin, jotta punasolujen siirron tarve olisi mahdollisimman vähäinen, Ihalainen toteaa.

Tähystys- ja robottikirurgia sekä paremmat instrumentit ovat vähentäneet punasolujen tarvetta leikkauksissa. Esimerkiksi maksansiirtoleikkauksessa verta voi mennä murto-osa takavuosiin verrattuna.

Ihalaisen mukaan myös varovaisuus on lisääntynyt. Tieteellinen tieto verivalmisteiden käytöstä on tarkentunut, ja verensiirron mahdolliset haittavaikutukset tiedostetaan hyvin.

Harvinaista tarvitaan yhä enemmän

Ihmisten lisääntynyt liikkuvuus ja maahanmuutto ovat lisänneet Veripalvelun tarvetta varautua harvinaisiin veriryhmiin kuuluvien ihmisten punasolutarpeisiin. Maahanmuuttajien tuomien variaatioiden lisäksi suomalaisissakin suvuissa on harvinaisia geneettisesti periytyviä veriryhmätekijöitä, joita esiintyy tietyillä alueilla.

Veriryhmä luokitellaan harvinaiseksi, kun sen esiintyvyys väestössä on 1:1000 tai pienempi.

Verensiirron kannalta tärkein on ABO-luokittelu, koska ihmisellä on luonnostaan vasta-aineita niitä ABO-tekijöitä kohtaan, jotka häneltä itseltään puuttuvat.

Toiseksi merkittävin on Rh-järjestelmä, koska RhD-negatiivinen henkilö voi muodostaa vasta-ainetta, jos hänelle siirretään virheellisesti RhD-positiivisia punasoluja.

- Veriryhmäjärjestelmiä on maailmassa tällä hetkellä 36 ja antigeenejä eli yksittäisten veriryhmien sisällä olevia ominaisuuksia yli 350, kertoo laboratorioasiantuntija Inna Sareneva.

Veriryhmätekijöissä on etnisiä eroavaisuuksia: esimerkiksi afrikkalaisessa väestössä on paikallisesti yleisiä veriryhmätekijöitä, jotka puolestaan Suomessa ovat harvinaisia.

Veriryhmä voi Sarenevan mukaan olla harvinainen kahdella eri tavalla. Henkilöllä voi olla punasolujen pinnalla veriryhmätekijä eli antigeeni, jota ei ole juuri kenelläkään toisella. Tällainen harvinaisuus herättää lähinnä akateemista kiinnostusta.

- Toinen harvinaisuuden muoto voi olla kantajalleen ongelmallinen. Siinä ihmisen punasoluista puuttuu jokin väestössä yleinen veriryhmätekijä, mutta hän on muodostanut kyseisen veriryhmätekijän kanssa reagoivan vasta-aineen, Sareneva tarkentaa.

Maahanmuuttajia houkutellaan verenluovuttajiksi, jotta Veripalvelu saisi varastoihinsa harvinaisten veriryhmien punasoluja. Kaikissa kulttuureissa ei tunneta vapaaehtoista verenluovutuskulttuuria, mikä lisää informaation tarvetta.

Harvinaisiin veriryhmiin kuuluvat punasolut pakastetaan erityismenetelmällä -80 asteeseen. Harvinaisten verien pankista punasoluja on saatavana päivän, parin varoitusajalla.

- Punasoluja on pakastettu Veripalvelussa vuodesta 2010 lähtien. Jos harvinaista punasoluvalmistetta ei löydy kotimaasta, otetaan yhteys kansainvälisiin veripankkeihin, Sareneva kertoo.

Tärkeintä verensiirrossa on aina, että luovutettu valmiste on potilaalle sopiva. Sopimaton verivalmiste voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisia reaktioita.

Keinoveren tulevaisuus

Tulevaisuudessa verenluovutuksen tarve voi vähentyä synteettisten valmisteiden kehittymisen myötä. Happea kuljettavia liuoksia on tutkittu useita vuosikymmeniä ja niitä käytetään jo jonkin verran.

- Liuoksissa on epäorgaanisia fluoriyhdisteitä, joilla on kyky sitoa happea. Ne voivat myös sisältää hemoglobiinia sidottuna johonkin kantaja-aineeseen, kertoo Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen.

Tärkein tutkimuslinja tällä hetkellä on punasolujen kasvatus soluviljelmässä.

- Iso-Britanniassa tutkijat onnistuivat jokin aika sitten tuottamaan soluviljelmässä lähes kypsiä punasoluja. Määrät ovat vielä pieniä ja kasvatus kallista. Menetelmien kehittyessä on mahdollista, että kasvatetut punasolut korvaavat ihmisperäiset punasolut.

Soluviljelmätuotteen siirtäminen ihmiseen vaatii vielä runsaasti tutkimusta. Suomessa liuoksia tai punasolujen kasvatusta ei tutkita.

Veriryhmät

Väärä voi olla vaarallista

Vuonna 1900 itävaltalainen Karl Landsteiner keksi ABO-veriryhmät, mikä loi edellytykset turvalliselle verensiirrolle.

Ennen veriryhmien tuntemista noin puolet potilaista kuoli verensiirtoon.

Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja plasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä.

Jokaisen veri kuuluu yhteen neljästä ABO-veriryhmästä eli veriryhmään A, B, O tai AB. Lisäksi jokainen näistä neljästä veriryhmästä jaetaan reesustekijän (RhD-tekijän) mukaan vielä RhD-positiiviseen ja RhD-negatiiviseen.

Hätätilanteessa potilaalle anne taan aina ensin O RhD-negatiivisen veriryhmän punasoluja, sillä ne sopivat kaikille. Hätävereksi kutsuttua O negatiivista tarvitaan suhteellisesti enemmän kuin muita veriryhmiä.

Mikäli potilas saa sopimatonta verivalmistetta, voi syntyä hengenvaarallinen hemolyysi. Tällöin punasolu pullistuu ja lopulta hajoaa, mikä voi johtaa jopa kuolemaan

Timo Sillanpää
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi