Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Tiede ja tekniikka

Tarra läppärin kameran päällä ei ole vainoharhaa - älykoti vaarantaa tietoturvaa

Esineiden internet on teknologiateollisuuden kuumin sana. Internet-yhteyttä hyödyntävien laitteiden lukumäärän ennustetaan kasvavan kymmeniin miljardeihin. Mullistuksesta odotetaan paljon uudenlaista liiketoimintaa ja uusia teollisuudenaloja. Kuva: F-Secure

Internetiä hyödyntävät kodin laitteet ovat jo nyt arkipäivää. Esimerkiksi itkuhälytin osaa lähettää lapsestasi videokuvaa suoraan kännykän näytölle. Tietoturvavuodot tosin mahdollistavat sen, että kotiasi voivat katsella myös ylimääräiset silmäparit.

Toisten haaveissa esineiden internet mahdollistaa osaltaan ihanteellisen vaivattoman yhteiskunnan. Toisille se merkitsee synkkää tulevaisuutta, jossa kyberrikollisuus jyllää.

Hurjimpien väitteiden mukaan verkkoon yhdistetty älyteknologia mullistaa asumisemme yhtä perusteellisesti kuin sähkö 1900-luvulla.

Valmistajat perustelevat kodinkoneiden nettiyhteyttä arjen helpottamisella

Nykyajan kuluttajan voi olla vaikea ymmärtää, miksi kodinkone tarvitsee langattoman nettiyhteyden. Laitevalmistajat perustelevat tarvetta arjen helpottamisella ja tehostamisella, jolloin ihminen vapautuu päivittäisistä kotiaskareista.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Kimmo Halunen sanoo, että tulevaisuuden koti säätelee esimerkiksi valaistusta automaattisesti.

— Laitteet optimoivat tekemistään ja ovat käynnissä silloin, kun sähkö on halpaa. Jos kuluttajalla on esimerkiksi aurinkopaneeleita, ylimääräinen sähkö myydään verkkoon silloin, kun siitä saadaan paras hinta.

Itsenäisesti internetin välityksellä toimiva laite tarvitsee kolme asiaa: yksilöllisen identiteetin eli IP-osoitteen, verkkoyhteyden sekä aisteja.

Laitteen aisteja voivat olla esimerkiksi painesensori tai lämpöanturi. Tulevaisuuden kodissa lattia tietää, milloin sille astutaan. Lattialämmitys ja valaistus voivat silloin käynnistyä yön jäljiltä. Kahvinkeitinkin hörähtää käyntiin saadessaan tietää lattialta, että asukas on herännyt.

Myös terveyteen ja paloturvallisuuteen liittyvät järjestelmät ovat Halusen mukaan merkittävä markkina-ala esineiden internetille.

Keskenään kommunikoivat laitteet voivat esimerkiksi hälyttää suoraan apua sairaalasta, kun kodin asukkaalla havaitaan sydänkohtaus.

Tietoturva-ammattilaisetkin pitävät tarraa läppärin kameran päällä

Tietoturvayhtiö F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen varoittaa, että verkossa toimiva älylaite voi olla portti käyttäjän verkkopankkiin. Hän ottaa esimerkiksi markkinoille hiljattain tulleet valaisimet, joita voi säätää omalla älypuhelimella.

— Ihmiset eivät aina jaksa vaihtaa laitteen tehdasasetuksia, joten langattomassa verkossa olevan laitteen salasanaksi voi jäädä esimerkiksi neljä nollaa. Tällaisen haavoittuvuuden kautta hyökkääjä voi päästä kodin verkkoon tarkkailemaan kaikkea tietoliikennettä, ja pikkuhiljaa käyttäjän identiteetti kaapataan.

Konttisen mukaan esimerkiksi virtojen katkaiseminen älyjääkaapista on täysin realistinen uhkakuva mutta identiteettivarkauden rinnalla lähinnä kiusantekoa.

Varastetut identiteetit hyödynnetään ja muutetaan rahaksi monella eri tavalla, sanoo erikoistutkija Halunen.

Kaapatulla identiteetillä tehdään esimerkiksi luottokorttiostoksia toisella puolella maailmaa.

Tablettien, tietokoneiden ja kännyköiden rinnalle on parhaillaan tulossa huima määrä yksilöidyillä IP-osoitteilla varustettuja laitteita, joita taitavat tietomurtautujat osaavat hyödyntää.

Jos laitteessa on kamera, verkkorikollinen voi tarkkailla sen avulla kotia asukkaiden tietämättä. Vuonna 2015 yhdysvaltalainen tietoturvayhtiö Rapid7 löysi haavoittuvuuksia kameralla varustetuista itkuhälyttimistä.

Sekä Konttinen että Halunen — tietoturvan ammattilaiset — pitävät kannettavien tietokoneidensa kameran linssin edessä tarraa.

— Se ei ole mitään vainoharhaa, eikä varotoimenpide ole kovin kalliskaan, Halunen naurahtaa.

Asiantuntijat neuvovat kuluttajaa malttiin

Tietoliikenteeseen liittyvien ongelmien parissa työskentelevät asiantuntijat neuvovat kuluttajaa suhtautumaan verkkoa hyödyntäviin laitteisiin varauksella.

VTT on kehittänyt kuluttajalaitteiden tietoturvan valvontaa viime vuonna päättyneessä EU:n kyberturvallisuushankkeessa.

F-Secure on tuomassa markkinoille tietoturvalaitetta, joka suojaa kodin kaikkia verkkoon liitettäviä laitteita. Yritys lupaa tuotteen antavan yritystason tietoturvaa koteihin.

Suojaudu hakkereilta

Näin asiantuntijat neuvovat:

- Vaihda aina laitteiden oletussalasana.

- Päivitä ohjelmistot aina, kun päivitys on saatavilla.

- Suojaa kotisi langaton verkko salasanalla.

- Asenna tietoturvaohjelmisto tietokoneisiin, tabletteihin ja älypuhelimiin.

- Älä käytä samoja ja helppoja salasanoja eri verkkopalveluissa.

- Verkosta voi ostaa salasanojen hallintaohjelmia, mutta nekään eivät ole täysin turvallisia.

- Yksi konsti on keksiä itse kaava, jolla voi luoda jokaiseen palveluun oman salasanansa.

- Hyvä salasana ei löydy sanakirjoista eikä se ole kenenkään nimi.

- Tee salasanasta vähintään 15-merkkinen. SIinä on oltava sekä isoja että pieniä kirjaimia, numeroita että erikoismerkkejä.

Lähteet: Samu Konttinen, F-Secure; Viestintävirasto

Tietoverkko

Esineiden internet

Suomennettu englanninkielisestä termista internet of things (iot).

Tarkoittaa internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin.

Markkinatutkimusyhtiö Gartner on arvioinut, että iot-laitteita on maailmassa tämän vuoden lopussa noin 8,4 miljardia ja vuonna 2020 jo yli 20 miljardia.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoiden selvityksen mukaan teollisen internetin murros tuo Suomelle mahdollisuudet 12 miljardin euron investointeihin vuoteen 2023 mennessä.

Digitaalitekniikan täysimääräinen hyödyntäminen internetin avulla voisi tuoda Suomeen 48 000 työpaikkaa.

Vaihda aina laitteiden oletussalasana.

Päivitä ohjelmistot aina, kun päivitys on saatavilla.

Suojaa kotisi langaton verkko salasanalla.

Asenna tietoturvaohjelmisto tietokoneisiin, tabletteihin ja älypuhelimiin.

Älä käytä samoja ja helppoja salasanoja eri verkkopalveluissa.

Verkosta voi ostaa salasanojen hallintaohjelmia, mutta nekään eivät ole täysin turvallisia.

Yksi konsti on keksiä itse kaava, jolla voi luoda jokaiseen palveluun oman salasanansa.

Hyvä salasana ei löydy sanakirjoista eikä se ole kenenkään nimi.

Tee salasanasta vähintään 15-merkkinen. SIinä on oltava sekä isoja että pieniä kirjaimia, numeroita että erikoismerkkejä.

Lähteet: Samu Konttinen, F-Secure; Viestintävirasto
Mikko Kääriäinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi