Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Taas uni katkesi ja karkasi kauas – monen on vaikea nukahtaa uudelleen, katso uniterapeutin vinkit

Moni valvoo etenkin stressin takia. Nukahtaminen voi tuntua vaikealta, kun pää on niin täynnä ajatuksia. Kuva: Mostphotos

Jälleen ensi yönä moni suomalainen herää eikä nukahda heti uudelleen. Pää ehtii täyttyä ajatuksista: mitä kaikkea pitää muistaa tehdä töissä, mitä kotona. Uni ei tule, vaikka tarvetta sille vielä olisi.

– Stressi on yleinen syy sille, että ihminen herää keskellä yötä eikä nukahda heti uudelleen, mutta muitakin syitä on, ja syy pitäisi selvittää. Heräileminen voi johtua esimerkiksi uniapneasta tai olla yksi unettomuuden laji, uniterapeutti Susan Pihl sanoo.

Pihlin mukaan kelloa kannattaa katsoa yöllä vain, jos on hyvä nukahtamaan uudelleen.

– Hyvä nukkuja ajattelee, että ihanaa, vielä on aikaa nukkua. Huonolle nukkujalle kellon katsomisesta tulee lisää paineita.

Pihlin mukaan ihminen herää yleensä luonnostaan yöllä parin tunnin välein ikään kuin tarkistaakseen, että ympärillä on kaikki hyvin. Näitä heräämisiä hän ei usein muista aamulla.

Jos uni ei tule, kännykän selaaminen on huono ratkaisu. Se piristää, ja unen saaminen on taas entistä hankalampaa. Kuva: Maciej Krynica / Mostphotos

Stressi ja murheet on pyrittävä käsittelemään päivällä niin, että yöllä niiltä saa olla rauhassa. Aina se ei tietenkään onnistu.

Jos yöllä herää eikä saa nukahdettua, ei kannata jäädä sänkyyn tuskailemaan. Pihl kehottaa ottamaan tyynyn ja peiton mukaan ja siirtymään sohvalla lepäilemään – jos siihen nukahtaa, se ei haittaa.

Mitään kovin raskasta ei kannata alkaa touhuta, mutta esimerkiksi kirjan lukeminen voi olla hyvä keino rauhoittua ja päästä taas pian nukkumisen makuun. Kännykkä kannattaa jättää rauhaan.

Myös erilaiset rentoutumiskeinot ja ajatusten kanavoiminen tiettyyn asiaan voi auttaa.

– Yksi hyvä keino on kuvitella menevänsä lempipaikkaansa. Siellä on ihana sänky, joka on olemassa vain minua varten. Myös progressiivinen lihasrentoutus voi auttaa. Siinä jännitetään ja rentoutetaan lihaksia vuoron perään.

Pihlin mukaan vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat aiempaa huonompia nukkujia. Syitä siihen ovat muun muassa stressin määrän ja istumatyön lisääntyminen ja teknologia, jonka käyttäminen kiihdyttää aivoja. Nukumme 1–2 tuntia vähemmän kuin vielä 1960–70-luvuilla, ja moni nukkuu liian vähän.

– Jos on tottunut valvomaan myöhään, nukkumaanmenoa ei kannata yrittää aikaistaa nopeasti kovin paljon vaan ensi alkuun vaikkapa 20–30 minuuttia viikossa, kunnes tavoitteena oleva nukkumaanmenoaika on saavutettu. Olisi hyvä pitää rytmi suurin piirtein samana arkena ja viikonloppuna, mutta esimerkiksi 1,5 tunnin vaihtelusta ei vielä ole haittaa.

Laura Määttänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi