Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Älä hyvä ihminen aina istu! Tiesitkö, että 9,5 tuntia vuorokaudessa on raja, jonka jälkeen istuminen lisää kuolleisuutta?

Tutkija ravistelee tottumuksia, joiden mukaan palaverissa ja kahvitauolla pitäisi istua.

Likesin tutkija Jouni Kallio kehottaa meitä vastustamaan lepäämisen houkutuksia. Miksi kahviloissa ei ole seisomapöytiä, hän ihmettelee. Kuva: Sami Saarenpää

Palaveri venyy, ajatukset harhailevat ja puhujan ääni alkaa nukuttaa. Mitä, jos pidettäisiin kahvitauko? Uniset kokoustajat raahaavat itsensä lähimpään kahvihuoneeseen, jossa voivat taas leppoisasti istua. Ehkäpä kupposen jälkeen olisi taas virkeämpi olo.

Ei onnistu! Näin kertoo Likesin (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö) tutkija Jouni Kallio.

– Sen sijaan, jos palaveri pidettäisiin seisten tai tauko vietettäisiin ulkona kävellen, osallistujien tarkkaavaisuus olisi todennäköisesti parempi, Kallio suosittelee.

Kaikki eliöt pyrkivät lepäämään aina kun se on mahdollista. Tutkija Jouni Kallio

Hän puhui Jyväskylän yliopiston Yliopistopäivillä viime viikolla teemalla "Istumisen vähentäminen – miten ja miksi".

Istumisen vaara piilee siinä, että kaikki ihmisen suuret lihasryhmät ovat levossa ja kehon aineenvaihdunta hidastuu. Tällöin verensokeri voi esimerkiksi lounaan jälkeen heilahdella voimakkaasti. Ei ihme, että uni alkaa voittaa. Liikunta sen sijaan vaikuttaa päin vastoin: syntyy uusia hermosoluja, aivojen hippokampuksen koko kasvaa ja ihmisen toiminnan ohjaus paranee – ja tämä pysyy virkeänä.

Aikuiset istuvat tai makailevat suurimman osan valveillaoloajastaan

Elokuussa julkaistussa kansainvälisessä 36 000 ihmistä koskeneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että yli 9,5 tunnin istuminen vuorokaudessa on määrä, joka nostaa kuolleisuutta. Sen sijaan ennenaikaisen kuoleman riskiä vähentää, jos liikumme vähintään 168 minuuttia eli vajaa kolme tuntia viikossa.

Monella suomalaisella tämä "vaarallinen" 9,5 tunnin istumismäärä ylittyy. Tutkimusten mukaan aikuiset istuvat tai makailevat suurimman osan valveillaoloajastaan, keskimäärin 8 tuntia 40 minuuttia ja seisovat paikallaan lähes kymmenesosan vuorokaudesta eli vajaat kaksi tuntia. Kevyttä liikkumista kertyy reilut kolme tuntia, reipasta liikkumista keskimäärin 42 minuuttia ja rasittavaa liikkumista vain muutama minuutti.

Vähäisen liikkumisen tiedetään lisäävän tyypin 2 diabetesta, aivoverisuonien sairauksia, murtumia, paksunsuolen syöpää, rintasyöpää, sydänsairauksia ja masennusta. UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin 3,2–7,5 miljardia euroa.

Kätevin tapa lisätä liikkumista on työmatkaliikunta

Miksi me emme sitten liiku tarpeeksi? Kallion mukaan lepääminen on toinen luontomme.

– Kaikki eliöt pyrkivät lepäämään aina kun se on mahdollista, jotta ne olisivat valmiita taisteluun tai ravinnonhankintaan, Kallion kertoo.

Nykyihmiselle on jäänyt toive levätä, vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut. Työtä tehdään yhä useammin istuen, eikä se kuormita kuten ennen. Taisteluun tai ruoanhankintaan ei enää tarvitse rynnätä, mutta lepäämme silti.

Istuminen on lisäksi yhteiskunnassamme vanha sosiaalinen normi, jota voisi Kallion mukaan jo hiukan ravistella. Kahviloissa, palavereissa ja työpaikoilla, on normaalia istua. Kallion mukaan esimerkiksi kahvitauolla istuminen on jäänne agraariajalta. Heinäpellolla huhkiessa työ oli fyysisesti raskasta ja sille oikeasti kaivattiin vastapainoa – lepoa.

Mutta mitä kokouksen pitäjä ajattelisi, jos palaverin osallistujat yhtäkkiä nousisivat seisomaan tai liikuskelisivat huoneessa? Kallion mukaan tämä on jo esimerkiksi Likesin työyhteisössä arkipäivää. Monelle kätevin tapa lisätä arkipäivään liikuntaa on hänen mukaansa kuitenkin työmatkaliikunta.

– 30 minuuttia päivässä työmatkaan tekee jo 2,5 tuntia viikossa, mikä riittää liikuntasuositukseen, hän vinkkaa.

Uudet suositukset

Jokainen askel kannattaa

Reipasta liikuntaa tulisi olla vähintään 2 tuntia 30 minuuttia.

Saman terveyshyödyn voi saada lyhyemmässäkin ajassa, jos lisää liikunnan tehoa niin, että se on rasittavaa. Tätä pitäisi olla vähintään 1 tunti 15 minuuttia viikossa.

Lisäksi pitäisi tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa liikuntaa, kuten porraskävelyä, raskaita pihatöitä, ryhmäliikuntaa, kuntosalia tai pallopelejä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Uusissa liikuntasuosituksissa todetaan, että jokainen askel kannattaa: kotiaskareet, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat parantavat veren sokeri- ja rasva-arvoja, nivelten liikkuvuutta ja verenkiertoa. Mielikin virkistyy.

Paikallaan oloon kannattaa hankkia taukoja aina, kun voi.

UKK-instituutin uusi liikkumisen suositus
Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi