Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Kelloja siirretään taas, nyt kannattaa tankata aamun valoa

Joka viides aikuinen saa runsaita kaamosoireita. Pysyvä talviaika hyödyttäisi etenkin iltavirkkuja.

Kuva: Anssi Hietamaa ahie

Kelloja siirretään taas lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kohti talviaikaa. Monia lyhyiden iltojen pimentyminen entisestään ärsyttää ja ahdistaa. Toiset taas kiittelevät valoisia aamuja.

Syksyn siirtymä on kuitenkin kesäaikaan siirtymistä huomattavasti helpompi useimmille.

– Palaamme niin sanottuun normaaliin aikaan, eikä sisäisten kellojemme tarvitse kiriä tuntia kiinni, psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Euroopan parlamentti päätti alkuvuodesta, että kellojen siirtelystä luovutaan vuonna 2021. EU-maat saavat itse valita, siirtyvätkö ne kesä- vai talviaikaan. Suomessa ollaan kallistumassa pysyvään talviaikaan, jota kannattavat Partosen ohella useat tieteelliset yhdistykset.

– Pysyvä talviaika säilyttää nykyisen tilanteen talvella ja olisi suotuisa myös kesällä, koska illalla ei olisi niin valoisaa. Pysyvässä kesäajassa talviaamuista tulisi entistä pimeämpiä.

Joka viides aikuinen saa runsaita kaamosoireita, ja oireilu voisi Partosen mukaan pahentua pysyvässä kesäajassa.

Jonkinasteinen kaamosoireilu on siis hyvin yleistä, ja monet oireilevat jo lokakuussa. Kaamosmasennuksen veroisista oireista kärsii kuitenkin vain 2,5 prosenttia suomalaisista. Kaamosoireilevilla on sisäisen kellon toiminnassa jätätystaipumusta, joka voi olla hyvin voimakasta ja aiheuttaa uniongelmia.

Oireita vastaan voi taistella tankkaamalla aamulla valoa ja viimeistään iltapäivällä liikuntaa. Valoa ja liikuntaa on annosteltava säännöllisesti. Jo 30 minuutin sarastusvalo ennen heräämistä voi auttaa monia. Nopein tapa on tankata kirkasvaloa aamun tunteina 30 minuutista tuntiin vähintään viitenä aamuna viikossa. Hyödyt tulevat esiin jo 3–4 vuorokaudessa.

– Kun valo osuu silmiin kello 5–10 välillä, sisäisen kellon jätätys poistuu, kaamosoireet lievittyvät ja unen laatu paranee, Partonen opastaa.

Toinen tärkeä keino välttää kaamosoireilu on liikunta. Sykettä nostavaa, hengästyttävää kuntoliikuntaa pitäisi harrastaa 2–3 kertaa viikossa.

– Liikkua pitää vähintään 45–60 minuuttia kerrallaan. Säännöllisen liikunnan hyödyt tulevat valoa hitaammin, noin kuukauden sisällä.

Partosen mukaan liikunnan ajoittamisesta on saatu vastikään uutta tietoa.

– Jos noin tunnin kestävä liikunta ajoittuu aamuseitsemään tai alkuiltapäivään kello 13–16:een, hyödyt sisäisen kellon käyntiin ovat suurimmat. Jos rasittava liikunta tapahtuu kello 16 jälkeen, sisäisen kellon jätätys lisääntyy.

Suurin osa meistä kokee olevansa puhtaasti aamu- tai iltavirkkuja – osa jotakin siltä väliltä. Iltavirkkujen osuus on noussut hitaasti 1980-luvulta. Tuolloin heitä oli yhdeksän prosenttia suomalaisista, nyt 12–13 prosenttia. Syynä on yhteiskunnan muutos: palvelut pyörivät kellon ympäri, ja vuorotyöt ovat yleistyneet.

– Ihmiset tahtovat silti vapaa-aikansa, ja sitten tingitään unista. Etenkin työikäisten tilapäinen unettomuus on lisääntynyt.

Kellojen siirtelystä kärsivät erityisesti iltavirkut. Tutkimusten mukaan heille kasaantuu huonounisuuden lisäksi lukuisia terveyshaittoja verrattuna aamuvirkkuihin. On runsaampaa masennusoireilua, päihteiden käyttöä, diabetesta, neurologisia sairauksia, ruoansulatuselinten sairauksia sekä aamuvirkkuja suurempi ennenaikaisen kuoleman riski.

Näiden syiden takia sisäisen kellon aikaistaminen kannattaisi. Aamu- ja iltavirkkuuden vaihtelusta noin puolet aiheutuu ympäristöstä.

– Englannissa on tutkittu, että iltavirkut pystyvät siirtymään aamuvirkkujen suuntaan ja voimaan paremmin, jos esimerkiksi valon saantiin, liikuntaan ja ateriarytmiin kiinnitetään huomiota.

Suomessa univaikeuksien ohessa ei ole vielä puhuttu rahasta ja tuottavuuden menetyksistä, mutta Yhdysvalloissa näin on jo tehty. Suomen mittakaavaan käännettynä yksikin valoisa lisätunti – eli pysyvä kesäaika – tietäisi noin 236 miljoonan euron tuottavuusmenetyksiä vuosittain.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi