Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Saatko tehtyä kuperkeikan? Viisikymppinen Päivi Kotola tekee sen lahtelaisen voimisteluseuran harjoituksissa vaikka puomilla

Liikkuvuutta voi parantaa helpomminkin. Seksistäkin on hyötyä.

Kaikki viisikymppiset eivät taivu heittämään kuperkeikkaa puomilla, mutta Päivi Kotola pystyy siihen. Sairaanhoitaja pitää kunnostaan huolta telinevoimistelulla. Kuva: Mervi Pasanen

Rekille, patjalle, puolapuiden ohi, esteiden yli. Joukko aikuisia juoksee, pomppii ja kierähtelee kiertoharjoitteluna voimistelutelineiden keskellä. Tätä kestää lähes puolen tunnin ajan.

Tavallinen jumppaaja olisi jo puhki, mutta näille voimistelijoille kyseessä on vasta alkulämmittely. Menossa on lahtelaisen voimisteluseura Viipurin Reippaan aikuisten telinevoimisteluryhmän harjoitukset.

Valmentaja Suvi Laulainen komentaa ryhmän matolle. Seuraavaksi venytellään, sokerina pohjalla on voimaa kehittäviä liikkeitä.

Edistyneiden ryhmä taipuu vaivatta puolelta toiselle, sillaksi ja käsilläseisontaan.
 

Telinevoimistelun kaltaisen harjoittelun hyödyt aikuiselle liikkujalle ovat huomattavat.

– Tämä parantaa kehonhallintaa, tasapainoa, lihaskuntoa ja ketteryyttä, valmentaja Suvi Laulainen luettelee.

Kaikki edellä mainitut ominaisuudet alkavat heikentyä ihmisen saavuttaessa keski-iän. Hyvästä liikkuvuudesta on kuitenkin hyötyä arkielämässä.

On helppo nähdä, että telinevoimisteluryhmässä monella on urheilullista taustaa. Säännöllisyys onkin avainsana.

– Esimerkiksi venyttelyä on tehtävä useammin kuin kerran kuussa, Suvi Laulainen vinkkaa.

Löydä sisäinen rapusi. Roosa Pelkonen taipuu helposti puolelta toiselle. Kuva: Mervi Pasanen

Ryhmässä voimistelee myös 53-vuotias Päivi Kotola, joka on ollut mukana jo seitsemän vuotta.

– Harrastin telinevoimistelua lapsena, mutta kun aloitin uudelleen, oli puomilla aika pelottavaa. Mutta äkkiä kaikki palautui taas mieleen, ja kroppa on tykännyt tästä, hän kehuu.

Kotola heittää todisteeksi kuperkeikan puomilla. Illan teemana ovat voltit taaksepäin, ja hetken kuluttua hän kieppuu jo matolla.

Talven harjoituskausi on vasta alussa.

– Kesän ajan olen vain laiskotellut, en ole jumpannut enkä lenkkeillyt. Joskus televisiota katsellessa olen tehnyt esimerkiksi jalannostoja.

Kotolalle vahvasta kehosta on hyötyä paitsi arjessa myös työelämässä. Hän on sairaanhoitaja ja tekee tällä hetkellä töitä vanhusten kanssa.
 

Venyttelyihin vaivattoman oloisesti taipuvan Roosa Pelkosen keski-ikä on vielä kaukana, mutta 26-vuotias on jo huomannut, ettei hänenkään kehonsa ole enää sama kuin teininä.

– Olen telinevoimistelussa vähän paluumuuttaja. Harrastin teamgymiä eli telinevoimistelua muistuttavaa joukkuelajia 17-vuotiaaksi asti, sitten olin hetken aikaa valmentajana ja nyt olen aikuisten telinevoimisteluryhmässä, hän kertoo.

Älä yritä tätä kotona kylmiltään. Kuva: Mervi Pasanen

– Tämä on laiskan treenaajan laji, sillä puolitoistatuntisen harjoituksen aikana käydään oikeastaan kaikki lihakset läpi. Vain todella pitkä kestävyysharjoittelu puuttuu.

Katsojasta ei näytä siltä, että kestävyyttä pitäisi harjoitella jotenkin erikseen, sillä alun puolituntinen on hengästyttävä.

– Suosittelen tätä muillekin. Telinevoimistelun voi aloittaa kuka vain, Roosa Pelkonen sanoo.

Telinevoimistelua helpompi liikkuvuusharjoite voisi olla rauhallinen pilates. Se on fysioterapeutti, liikunnanohjaaja Ann-Mari Nordmanin suositus.

– Se kehittää syviä lihaksia ja kehon toimivuutta. Mutta mikä tahansa monipuolinen liikunta on hyväksi.

– Kannattaa tehdä edes jonkin verran aerobista eli hengästyttävää liikuntaa, vaikka reipasta kävelyä, ja sitten joitain kehonhallinnan menetelmiä lisäksi.

Liikkuvuuden heikentyminen hiipii kehoon huomaamatta. Yhtenä aamuna kengännauhojen solmiminen onkin vaikeaa. Kyykkyyn ei pääse ja jos pääsee, sieltä ei pääse ylös ilman tukea. Metsälenkillä lihakset eivät jaksakaan pientä nousua, vaan tuntuvat tukkoisilta ja voimattomilta.

– Jäykkyyteen vaikuttavat monet syyt, mutta ikä eli fysiologia on yksi. Ihmisen parasta ennen -päiväys on siinä 40 ikävuoden paikkeilla, Ann-Mari Nordman sanoo.
 

Iän mukanaan tuomat muutokset johtuvat sidekudoksesta ja isoja liikeratoja vaativien liikkeiden puuttumisesta arjessa. Jos kehoa ei käytetä, liikettä ohjaava hermosto sekä lihakset ja jänteet sopeutuvat liikkumattomaan elämään. Siitä seuraa, että laaja liikerata ei onnistu.

Sillan jälkeen voi tasapainottaa oloa seisomalla käsillään. Eevi Rahkoselta sekin onnistuu. Kuva: Mervi Pasanen

– Naisilla liikkuvuuden heikentymiseen vaikuttavat myös hormonaaliset muutokset eli menopaussi. Lihakset kipeytyvät helpommin kuin ennen, niiden palautuminen kestää kauemmin, ja joissain lajeissa huomaa esimerkiksi tasapainon heikentyneen.

– Mutta tätä voi parantaa aktiivisuudella, Nordman muistuttaa.

Liikkuvuus on eri asia kuin liikkuminen. Moni aktiiviliikkuja unohtaa harjoittelussaan liikkuvuuden eli nivelten liikelaajuuden.

– Kiristävät lihakset rajoittavat liikeratoja ja pahimmillaan vääristävät koko kehon asentoa. Näin käy esimerkiksi istumatyöläisille, Ann-Mar Nordman kertoo.

Lantion asento muuttuu, kun lonkankoukistajat lyhenevät. Ryhti on huono ja olkapäät kääntyvät eteen, kun kiristävät rintalihakset kiskovat niitä.

Lantionpohjan lihaksille istuminen on myrkkyä. Lantio tarvitsee liikettä, ja etenkin pumppaava liike on niille hyväksi.

– Jos on mahdollisuus olla yhdynnässä, niin se on parasta jumppaa. Jos ei, niin lantion lihaksia pitää harjoittaa muuten.

Lue myös: Virheasento voi jumittaa koko kehon – liian pienet kengät pilaavat jalkamme
 
Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi