Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Ritva Enäkoski, 71: "Suurilta ikäluokilta tuntuu puuttuvan kipinä itsensä liikkeelle saamiseen, onko siihen syynä koululiikunta, josta osa piti ja osa inhosi?"

Viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski sanoo, ettei ikä suinkaan ole vain numero. Se on myös elämysten ja oivallusten pankki.

Airi Majuria (vas.) ja Eila Hallikasta yhdistää muun muassa kuntosalilla käyminen. Kuva: Katariina Hakaniemi

Suurilta ikäluokilta tuntuu puuttuvan kipinä itsensä liikkeelle saamiseen, sanoo viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski, 71.

– Liekö syynä koululiikunta, josta osa piti ja jota osa inhosi? Aina tuntuu olevan jokin syy, miksi ei voi tehdä sitä tai tätä, hän toteaa.

Liikkumattomuuttaan ei kuitenkaan voi perustella koululiikunnan aiheuttamilla traumoilla enää 50 vuotta koulun päättymisen jälkeen, Enäkoski tähdentää.
 

Ongelma ei koske kaikkia seitsemänkymppisiä. Enäkoski on itse siitä hyvä esimerkki: hän harrastaa kuntonyrkkeilyä ja vesijuoksua sekä kävelee luonnossa ihastelemassa näkemäänsä. Hän on käynyt Marco Bjurströmin tanssitunneilla 30 vuotta. Tällä hetkellä hän tanssii yli 60-vuotiaiden ryhmässä.

Enäkosken mielen hyvinvointiin vaikuttavat kohtaamiset muiden ihmisten kanssa. Hän ammentaa hyvinvointia myös opiskelusta.

Mutta – ja tämä on hänestä tärkeää – kaikkien ei tarvitse seurata hänen aktiivista ja ulospäinsuuntautunutta esimerkkiään. Osa ihmisistä kaipaa enemmän yksityisyyttä eikä viihdy ryhmissä. Enäkosken mukaan seniori-ikäiselle olennaista on löytää juuri itselleen sopiva liikuntamuoto tai muu harrastus. Kunhan tekee jotakin eikä jää yksin.

Ritva Enäkoski uskoo, että nykyisillä seitsemänkymppisillä on omia vanhempiaan paremmat valmiudet puhua mielensä hyvinvoinnista. Kuva: Mika Pollari/Studio Skaala

Enäkoski sanoo ymmärtävänsä, että etenkin iäkkäillä ihmisillä on usein monenlaisia kremppoja. Hän ei päästäisi itseään siinäkään tapauksessa kuin koiraa veräjästä. Liike on oikein annosteltuna lääke, hän muistuttaa.

– Itseään voi hiukan haastaa. Jos sohvalle istahtaa, siihen helposti myös jää.

Enäkoski rohkaisee miettimään, millaisia asioita voi tehdä mielensä ja ruumiinsa hyväksi kotioloissa. Yksi vatsalihasliike päivässä on parempi kuin ei vatsalihasliikkeitä ollenkaan, yksi rappunen päivässä enemmän kuin ei rappusia ollenkaan.

Toisaalta Enäkoski kehottaa oman ikäluokkansa ihmisiä myös terveeseen itsekkyyteen. Se ei tarkoita ilkeyttä tai oman iän hyväksi käyttämistä, vaan kykyä sanoa ei silloin kun ei jaksa hoitaa esimerkiksi lastenlapsiaan tai lähteä jälleen jonkin yhdistyksen kahvinkeittäjäksi.
 

Jos vierastaa ryhmäliikuntatunnille menoa, Enäkosken mukaan kyse voi olla pelosta, ei niinkään siitä, etteikö oikeasti pystyisi siihen.

– Ihminen voi pelätä, ettei pärjää tai osaa. Tämä vuoksi esimerkiksi kuntosalin ilmapiiri on tärkeä. Sinne pitää tuntua hyvältä mennä.

Enäkoski muistuttaa, ettei fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia voi erottaa toisistaan. Siksi itsensä aktivoiminen tekee kokonaisvaltaisesti hyvää. Jos mieli on hyvä, fyysiset krempat tuntuvat lievempinä. Ja jos fyysinen kunto on hyvä, se auttaa jaksamaan, kun on muita murheita.

– Siteeraan Elastista eli Kimmo Laihoa, joka on sanonut, että jos hänen päivänsä ei ala hyvin, hän tekee siitä sellaisen. Kyse ei ole söpöilystä ja pelkästä positiivisesta ajattelusta, vaan kyvystä nähdä, mikä kohta omassa elämässä on kunnossa, Enäkoski sanoo.
 

Ikä ei ole vain numero vaan paljon muutakin, Enäkoski sanoo. Mitä enemmän elämänkokemusta on kertynyt, sitä enemmän ihmisellä on keinoja selvitä tulevista päivistä.

– Ikä on kudelma monenlaisista kokemuksista, elämyksistä, kohtaamisista ja oivalluksista. Ne toimivat varapankkina, joka auttaa selviytymään, kun elämässä tapahtuu jotakin odottamatonta, hän sanoo.

Mieluummin kuin ikäihmisistä Enäkoski puhuu senioreista tai hiukan vitsikkäästi ”kronologisesti pätevöityneistä”. Hän vierastaa myös ajatusta siitä, että aina pitäisi elää täyttä elämää.

– Ei tarvitse, vaan elämään pitää kuulua myös suunnittelematonta löllötystä.

Enäkoskella on myös raikas näkemys sitä, millaiset ihmiset tulevaisuudessa kansoittavat vanhusten palvelutalot.

– Kun tämä meidän rokkisukupolvemme rojahtaa hoidettavaksi, niin ei siellä mitään patalappuja virkata eikä virsiä veisata. Beatles ja Metallica meidät pitävät liikkeellä.

Airi Majuri (vas.) ja Eila Hallikas suhtautuvat tulevaisuuteensa luottavaisesti ja yrittävät pitää itsensä liikkeessä. Kuva: Katariina Hakaniemi

Airi Majuri, 83, ja Eila Hallikas, 74, ovat tunteneet toisensa viitisen vuotta. Kouvolalaiset naiset tapaavat muutaman kerran viikossa paikallisella, ikäihmisille tarkoitetulla kuntosalilla kaupungin keskustassa. Heitä yhdistää lisäksi kirkossa käyminen ja seurakunnassa toimiminen – ja huumori.

Huulenheitto auttaa kestämään erilaisia vaivoja.

– Minulle laitettiin leikkauksessa lonkkaan rustokupit. Olenkin sanonut, että nyt minulla on aina oma astiasto mukana, Majuri veistelee.

Majurilla on viime vuosina ollut ongelmia lonkkien kanssa, ja vuosi sitten häneltä leikattiin paksunsuolen syöpä. Nyt hän tuntee itsensä melko terveeksi.

– Joskus joku saattaa sanoa, että sinulla ei varmaan ole mitään sairauksia, kun olet aina noin hyväntuulinen, hän sanoo ja hymyilee.

Majurin päivä alkaa yleensä jo kukonlaulun aikaan. Ensin hän jumppailee tunnin ja lähtee 40 minuutin kävelylenkille. Vasta sitten on aamiaisen aika.

– Olen usein lenkillä jo viiden aikaan aamulla, pitkään vapaaehtoistyötä tehnyt Majuri kertoo.
 

Molemmat naiset asuvat yksin. Majuri on eronnut parikymmentä vuotta sitten ja Hallikas jäänyt leskeksi lähes kymmenen vuotta sitten.

Puolison kuolema oli Hallikkaalle suuri elämänmuutos, sillä pariskunnalla oli tapana tehdä kaikki yhdessä.

Jos sohvalle istahtaa, siihen helposti myös jää. Ritva Enäkoski

Menetyksestä hiukan toivuttuaan Hallikas päätti aktivoitua. Asiassa auttoi ystävätär, joka kehotti häntä lähtemään kanssaan kirkkoon. Kerran, kun ystävätär ei päässyt mukaan, Hallikas rohkaistui menemään kirkkoon yksin. Kun hän vielä löysi ikäihmisille tarkoitetun kokoontumistilan kuntosaleineen, hän huomasi arjen täyttyvän toiminnasta.

– Vaikka päivä tuntuisi hiukan huonolta, saan itseni kyllä liikenteeseen, Hallikas sanoo.

Ennen leskeksi jäämistään hän huolehti pitkään miehensä vanhemmista ja omasta, Alzheimerin tautia sairastaneesta äidistään. Nyt Hallikas on huomannut, että hänellä on vihdoin aikaa hoitaa itseään.

– Lapsille olen sanonut, että jos minulle joskus tulee muistisairaus, minut saa viedä hoitolaitokseen, vaikka kuinka estelisin, hän sanoo.

Omasta terveydestään hän toteaa:

– Onhan minulla kaikenlaista, mutta en ota sitä sillä tavalla.
 

Airi Majuri kuvailee perusluonnettaan iloiseksi. Yksinhuoltajavuosinaan hänellä oli tapana murehtia asioita enemmän, mutta ei enää.

Eila Hallikas yrittää löytää pieniä hyviä asioita jokapäiväisestä arjestaan. Sellainen on vaikka vanha matkapuhelin, josta tekstiviestin lähettäminen toisinaan kysyy kärsivällisyyttä ja näppäryyttä.

– Tänä aamuna huomasin, että tämähän on mainiota sormivoimistelua, Hallikas sanoo.

Lue myös: Mummojen ja pappojen silmät loistavat ja jalka nousee - 57 vuotta naimisissa ollut Kuikan pariskunta tekee vanhusten palvelutaloihin yli 80 vapaaehtoiskeikkaa vuodessa
 
Vinkit

Kokeile, kysy, kohtaa

Opettele tervettä itsekkyyttä.

Puhu itsellesi kauniisti. Erota negatiivinen sisäinen puhe kannustavasta.

Nauti luonnosta mahdollisuuksien mukaan. Ihaile sitä vaikka ikkunasta.

Kysy itseltäsi joka ilta, mikä tänään meni hyvin. Anna vastauksen tuntua.

Kokeile ja opiskele uutta. Se virkistää.

Yksin ei kukaan pärjää. Kohtaa muita ihmisiä siinä määrin kuin hyvältä tuntuu.

Muista, että aina ei tarvitse elää täysillä.

Lähde: Viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski
Katariina Hakaniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi