Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Kuvantamisella saadaan yhä tarkempia otoksia kehosta – Ikääntyvässä Suomessa magneettikuvauksia tehdään jo melkein yötä päivää

Röntgen on lääketieteellisen kuvantamisen vanhin menetelmä. Kuva: Marko Kauko

Tulevaisuudessa yhä useampi kuvantamistutkimus on joko magneettikuvaus tai tietokonetomografia.

Lääketieteellisen kuvantamisen vanhin menetelmä on röntgen. Röntgentutkimuksen periaatteen keksimisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Alle kuukausi siitä, kun saksalainen Wilhelm Röntgen keksi röntgensäteilyn, sitä käytettiin jo lääketieteessä rannemurtuman toteamisessa.

Nykyisin sairauksia ja tapaturmia pystytään tutkimaan useilla muillakin kuvantamisen menetelmillä.

– Kuvantamisella tutkitaan ihmiskehoa erilaisin fysikaalisin menetelmin, kuten säteilyn, paineaaltojen tai radioaktiivisten merkkiaineiden avulla, määrittelee HUS Kuvantamisen ylilääkäri Mika Koivikko Töölön sairaalasta.

Tavallisimpia ovat keuhkojen, luuston ja hampaiden röntgenkuvaukset.

Kuvantamistutkimuksia käytetään diagnoosin tekoon, ne auttavat lääkäriä päättämään, millaista hoitoa potilaalle annetaan, ja niillä seurataan hoidon vaikutuksia.

Mammografia on rintojen röntgenkuvaus. Kuva: Tuire Punkki

Kuvantamisen yhteydessä potilaalta voidaan ottaa näytteitä tai hänelle voidaan tehdä toimenpiteitä.

Eniten kuvantamisessa tehdään perinteisiä röntgentutkimuksia. Kärkisijoille yltävät myös tietokonetomografiat eli -kerroskuvaukset sekä ultraäänitutkimukset.

Uusimpia kuvantamismenetelmiä on magneettitutkimus. Se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1984.

Miten eri kuvantamismenetelmistä valitaan sopivin?

– Valitaan menetelmä, joka antaa kysymyksenasetteluun nähden oikean vastauksen kustannustehokkaimmin, Koivikko määrittelee.

Hän antaa esimerkin:

– Jos sormessa epäillään nivelrikkoa, se voidaan todeta 20 euron hintaisella röntgenillä tai 400 euroa maksavalla magneettitutkimuksella. Tällöin on järkevää käyttää edullisempaa röntgeniä, joka on sitä paitsi nivelrikkoepäilyssä tarkempi.

Ultraääni on tuttu ainakin kaikille raskaana oleville. Kuva: Katja Luoma

Lääkärikeskus Aavan kuvantamisen vastuulääkäri Erik Stumpf painottaa, että kuvantaminen on osa hoitoketjua.

– Kuva voi olla onnistunut, mutta se ei auta, jos se ei vastaa asetettuun kysymykseen.

Säteilyä käyttäviin kuvantamisen tutkimuksiin, kuten röntgeniin ja tietokonetomografiaan, tarvitaan lain mukaan aina lääkärin lähete. Siinä on kerrottava kuvauksen syy. Arviointi on kaksiportainen.

– Sen lisäksi, että lähettävä lääkäri arvioi tarpeen, myös röntgenyksikössä tehdään arviointi, Stumpf toteaa.

Tietokonetomografia on röntgenkuvausta, jossa kuvia otetaan sarjana. Kuva: Arkistokuva

Säteilyä käyttävät tutkimukset pitää harkita niin, että säteilyn käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Säteilyannos lisää riskiä sairastua syöpään.

– Tavallisessa röntgenissä sädeannos on minimaalisen pieni mutta tietokonetomografiassa jo merkittävämpi, Stumpf sanoo.

Stumpfin mukaan lääkärin lähete kannattaa olla myös magneettikuvauksessa, sillä magneetilla on helppo "kuvata ohi".

– Jos potilaalla on alaselkävaivaa ja kipua, joka säteilee polven alle jalkaan, hän voi itse olla sitä mieltä, että pitää kuvata jalka. Lähettävä lääkäri voi tutkimisen jälkeen päätyä epäilemään välilevyn pullistumaa, jolloin kuvataankin lanneranka.

Magneettikuvauksella saadaan tarkkoja leikekuvia kehosta ilman röntgensäteilyä. Kuva: Marko Happo

Kuvantamismenetelmän valinnan voi ratkaista myös potilaan kunto.

– Esimerkiksi aivoverenvuotoepäily on nopeampaa tutkia tietokonetomografialla kuin magneettikuvauksella. Potilas on siinä myös helpommin valvottavissa kuin magneettikuvauksessa, Koivikko mainitsee.

Molemmat asiantuntijat pitävät nykyaikaisten kuvantamistutkimusten ongelmana sattumalöydöksiä. Niistä voi seurata ylimääräisiä toimenpiteitä, jotka potilaan kunnon kannalta eivät olisi tarpeen.

– Aiempaa tarkemmat tutkimukset tuottavat herkästi sivulöydöksiä, joita ei alun perin lähdetty etsimään. Kun sellainen ponnahtaa esiin, se voi pahimmillaan johtaa toimenpiteisiin, joihin liittyy komplikaatioiden vaara, Koivikko sanoo.

Aivosähkököyrällä voidaan etsiä esimerkiksi epilepsiaa. Kuva: Chris Hope

Sivulöydöksiä ovat esimerkiksi kystat.

Kuvantamistutkimusten määrän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään.

– Varsinkin julkisen terveydenhuollon magneettitutkimuksissa rajat alkavat tulla vastaan. Ikääntyvässä Suomessa myöskään alan ammattilaisia ei ole riittävästi. Julkisen terveydenhuollon rajalliset resurssit kohdennetaan yhä enemmän niille, jotka tutkimuksia eniten tarvitsevat, Koivikko näkee.

Sydänsähkökäyrä paljastaa myös vanhojen infarktien arpia. Kuva: Marko Kauko

Kun kuvausten määrä kasvaa, myös tulkittavien kuvien määrä lisääntyy. Siihen odotetaan seuraavan 10–20 vuoden aikana apua tekoälysovelluksista.

– Tekoälystä voi tulla vähitellen hyvä työkalu. Se voi vapauttaa radiologin keskittymään olennaiseen eli analysointiin ja neuvontaan, Stumpf näkee.

Kuvantaminen

Yleisimpiä menetelmiä

Röntgen

Yleisin kuvantamistutkimus. Siinä hyödynnetään säteilyä kehon kuvaamiseksi. Käytetään erityisesti luiden, nivelten, keuhkojen ja hampaiden kuvaamiseen.

Voidaan mitata myös luuntiheyttä. Se tehdään lannerangan nikamista ja lonkkien alueelta tai vaihtoehtoisesti kyynärvarren alueelta.

Mammografia

Rintojen röntgentutkimus, jolla voidaan tutkia rinnassa tuntuvaa kyhmyä tai muuta oiretta. Mammografiaa käytetään myös oireettomien naisten rintasyöpäseulontaan.

Mammografian yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä myös rinnan ultraäänitutkimus.

Ultraääni eli kaikukuvaus

Yleinen tutkimus, joka tehdään liikuttamalla ultraäänianturia ihon pinnalla. Sillä voidaan tutkia muun muassa vatsan ja kaulan aluetta, verisuonia ja veren virtausta sekä lihaksia tai niveliä.

Ultraääniohjausta käytetään hyväksi myös erilaisissa toimenpiteissä, kuten kudos- ja solunäytteiden otossa.

Tietokonetomografia eli -kerroskuvaus

Röntgenkuvaus, jossa kuvia otetaan sarjana. Sillä saadaan tarkkaa tietoa kehon rakenteista, kuten sisäelimistä, verisuonista ja luista. Sillä tutkitaan muun muassa luunmurtumia, aivohalvauksia ja syöpiä.

Tutkimuksessa voidaan käyttää laskimoon annosteltavaa varjoainetta, joka lisää verisuonten näkymistä tai suoliston erottumista.

Magneettikuvaus eli MRI

Tutkimuksella saadaan tarkkoja leikekuvia kehosta ilman röntgensäteilyä. Se hyödyntää vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja, joilla kuvataan elimistössä olevaa vettä eri muodoissa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös varjoainetta.

Magneettitutkimuksella voidaan tarkastella lähes kaikkia elimistön osia ja kudoksia.

Aivosähkökäyrä EEG

Mittaa aivojen sähköistä toimintaa. Tutkimuksella selvitetään esimerkiksi, onko kohtauksellisten oireiden taustalla epilepsiaa.

Tutkimus voi paljastaa oireen syyn, vaikka tutkimushetkellä ei oireita olisikaan.

Sydänsähkökäyrä EKG

Helppo ja monipuolinen tutkimus, jolla saadaan tietoa sydämen toiminnasta. Sillä voidaan tutkia mm. rytmihäiriöitä, akuuttia sydäninfarktia ja vanhojen infarktien arpia.

Lähteitä: Terveyskylä.fi ja selkakanava.fi -sivustot, Säteilyturvakeskus, Mehiläinen, Helsingin yliopistollinen sairaala
Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi