Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Mitä parempi fyysinen kunto on, sitä vähemmän työssä koetaan uupumista - "Liikunta lääkkeenä vaikuttaa 48 tuntia"

Työntekijöiden fyysinen kunto rapistuu. Jopa 40 prosenttia suomalaista on huonokuntoisia.

Fyysisellä kunnolla ja työkyvyllä on osoitettu olevan merkittävä yhteys. Liikunta rentouttaa, laskee ihmisen stressitasoa ja lisää mielihyvähormoneja. Kuva: Mirja Hussain

Suomalaisten työntekijöiden fyysinen kunto rapistuu.

Jopa 40 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä on huonokuntoisia. Tieto ilmenee Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) tekemistä kuntotestauksista, joita on tehty 2 700:lle terveydenhuollon työntekijälle.

KKI:n kehittämispäällikkö Miia Malvelan mukaan terveydenhuollon työntekijöiden tulos on yleistettävissä koko väestöön.

Fyysisellä kunnolla ja työkyvyllä on osoitettu olevan merkittävä yhteys. Mitä parempi fyysinen kunto työntekijällä on, sitä parempi työkyky ja vähemmän koettua uupumista hänellä on.

– Jos lisäksi oma arvio työkyvystä on heikko, se lisää myös ennenaikaisen eläköitymisen todennäköisyyttä, Malvela sanoo.

KKI:n rekassa työntekijät pääsivät mittaamaan kuntoaan kolmella mittauksella: puristusvoimatestillä, joka ennustaa toimintakykyä, kehonkoostumusanalyysillä, joka mittaa lihasten ja rasvan määrää, lihastasapainoa ja sisäelinten ympärillä olevaa viskeraalirasvaa sekä leposykkeen mittauksella, joka kertoo kestävyyskunnosta.

Yksi Keski-Suomessa järjestettyyn testipäivään osallistuneista oli sairaalahuoltaja Helena Tanskanen, jonka kunto oli mittauksissa hyvä, jopa erinomainen. Eikä ihme, sillä Tanskanen liikkuu todella paljon. Hän muun muassa kulkee työmatkat pyöräillen, pelaa lentopalloa, hölkkää ja tekee metsätöitä.

– Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa töissä ja työn ulkopuolellakin vielä harrastaa, Tanskanen iloitsi.

Myös ensihoidon kenttäjohtaja Kai Lahtinen pyrkii pitämään kuntonsa hyvänä muun muassa kuntosalin, pallopelien ja jääkiekon avulla.

– Tässä työssä joutuu siirtelemään ja nostelemaan potilaita. Jos haluaa tehdä pitkän työuran, on pysyttävä kunnossa, Lahtinen arvioi.

Ensihoidon kenttäjohtaja Kai Lahtinen kävi testattavana Kunnossa kaiken ikää -ohjelman rekassa kehon koostumusmittarilla. Kuva: Hanna Marjanen

Suurin osa suomalaista ei kuitenkaan yllä Lahtisen ja Tanskasen liikuntamääriin.

Nuorten aikuisten kestävyyskunto sekä Suomessa että yleisesti maailmalla on tutkitusti heikentynyt. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Ari-Pekka Rauttola vahvistaa, että myös työikäisten fyysinen kunto on menossa alaspäin.

– Se näkyy kaikissa ikäluokissa: keskimääräinen trendi on laskeva. Lisäksi on tapahtunut enenevää polarisoitumista hyvä- ja heikkokuntoisiin, Rauttola sanoo.

Erityinen kulminaatiopiste on Rauttolan mukaan 40 ikävuotta.

– Kehon fysiologinen rappeutuminen alkaa 40 ikävuoden jälkeen hitaasti ja kiihtyy vauhdilla, Rauttola sanoo.

Länsimainen elämäntapa, kuten arkiliikunnan väheneminen ja runsas istuminen työssä ja TV:n ääressä, on Malvelan mukaan suuri syypää kansalaisten fyysisen kunnon rapautumiseen.

Mutta mistä aloittaa, jos nukkuu huonosti, on tullut ylipainoa ja ei tule liikuttua?

Rauttola aloittaisi ravinnosta.

– Kyllä kaikki perustuu siihen, että ihmisen pitää saada ruoan saanti tasapainoon kulutukseen nähden. Sitten, kun siihen lisää terveysliikunnan, se vaikuttaa uneenkin varsin nopeasti, Rauttola sanoo.

Liikunta on hänen mukaansa lääke, joka rentouttaa, laskee ihmisen stressitasoa ja lisää mielihyvähormoneja, mutta tätä lääkettä pitää ottaa riittävän usein.

– Liikunta lääkkeenä vaikuttaa 48 tuntia. Kun annat itsellesi vaikka puolen tunnin liikuntalääkkeen joka toinen päivä, työkykysi paranee merkittävästi ja todennäköisyys kuolla liikunnan puutteesta johtuviin sairauksiin vähenee merkittävästi.

Lue myös: Mitä sairauslomalla saa tehdä ja mitä ei? Ei ainakaan pelata räkätautisena jalkapalloa loskakelissä, selviää hovioikeudesta
Työkyvyttömyys

Näistä syistä eläkkeelle

Vuonna 2018 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 900 henkilöä, mikä oli lähes 1 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeistä yli puolet myönnettiin kuntoutustukina.

Kuntoutustuelle siirtyneistä 44 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyden häiriö.

Neljäsosalla syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Muiden sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia.

Vuonna 2018 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 138 900 henkilöä.

Työkyvyttömyyden suurimmat ryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (43 prosenttia), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (25), hermoston sairaudet (9) ja verenkiertoelinten sairaudet (6).

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi