Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Unitutkija Henri Tuomilehto keikkui valveilla aamuyöhön ja havahtui - "Ei tässä ole mitään järkeä: jätkä tutkii univajeen vaikutusta ihmisen terveyteen ja elää itse kuin pellossa"

Coronaria Uniklinikkaa luotsaava ja hiljattain Nukkumalla menestykseen -kirjan julkaisseen Tuomilehdon mukaan suomalaiset nukkuvat nyt huonommin ja ovat väsyneempiä kuin koskaan.

Henri Tuomilehto on luontaisesti iltavirkku. Siksi hän joutuu näkemään vaivaa sen eteen, että uni tulee illalla silmään helposti. Kuva: Antti Yrjönen

Oli aika, jolloin Suomen johtavaksi unilääkäriksi tituleerattu Henri Tuomilehto ei elänyt opetustensa mukaan. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä työskennellyt Tuomilehto hoiti päivisin potilaita ja kirjoitti iltaisin unitutkimukseen liittyviä artikkeleita. Hän havahtui toistuvasti siihen, että aikaa oli vierähtänyt näppäimistön ääressä aamuyöhön asti.

– Kuuden jälkeen piti herätä. Tajusin aika äkkiä, että tässä ei ole mitään järkeä: jätkä tutkii univajeen vaikutusta ihmisen terveyteen ja elää itse kuin pellossa.

Luontaisesti iltavirkku lääkäri pitää nykyään kiinni kahdeksan tunnin yöunista, vaikka päivät venähtävät usein pitkiksi.

– Joudun kuitenkin näkemään vaivaa sen eteen, että vireyskäyräni laskee iltaa kohden.

Uniongelmat jo lähes kansansairaus

Coronaria Uniklinikkaa luotsaavan ja hiljattain Nukkumalla menestykseen -tietokirjan julkaisseen Tuomilehdon mukaan suomalaiset nukkuvat nyt huonommin ja ovat väsyneempiä kuin koskaan. Hän puhuu uniongelmista jopa kansansairautena. Syitä ovat aiempaa hektisempi työelämä jatkuvine organisaatiomyllerryksineen, yleistynyt ylipainoisuus sekä entistä kuluttavampi vapaa-aika.

– Ihmisten arkielämä on pirun tavoitteellista tänä päivänä. Halutaan matkustaa, hankkia kokemuksia ja harrastaa. Ihmiset eivät ymmärrä, että arki kuormittaa, ja palautumisen tarve on lisääntynyt huikeasti 25 vuoden takaisesta, Tuomilehto sanoo. Hänen mukaansa illan pitäisi olla jokaiselle vuorokauden mukavin hetki. Vaikka iltaisesta älylaitteiden ruudun tuijottamisesta varoitellaan yleisesti, Tuomilehdon mukaan teknologia voi myös edesauttaa nukahtamista.

– Jos esimerkiksi sarjan tai videoiden katsominen rentouttaa, niin siitä vaan. Somen ja sähköpostin lukeminen tai interaktiivinen pelaaminen kuitenkin kuormittavat aivoja ja tuhoavat yöunet, Tuomilehto sanoo. Hän ei allekirjoita myöskään väitettä, että iltaisin ei saisi syödä tukevaa ateriaa. Tuomilehdon perheessä lämmin ruoka katetaan pöytään vasta puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä.

– Kun istun ruokapöytään illalla, tiedän, että päivä on paketissa eikä kukaan tule enää pyytämään minulta mitään. Jos ruoan jälkeen alkaa väsyttää, en laita edes astioita pesukoneeseen.

Uniapneakokouksesta alkoi elämänura

Tuomilehto päätyi unen asiantuntijaksi puoliksi sattumalta. Ammattiurheilijan uralle tähdännyt nuorukainen kiinnostui koulunkäynnistä toden teolla vasta lukion viimeisellä luokalla.

– Kirjoitusten jälkeen äitini kehotti lähteä juhlimaan. Sanoin, että juhlin vasta kun olen päässyt lääkikseen, Tuomilehto muistelee. Lukion jälkeen hän astui armeijan harmaisiin Hennalan varuskunnassa Lahdessa.

– Olin Hennalan puhelinkopissa, kun äitini kertoi minun päässeen lääketieteelliseen. Tein yhden tuuletuksen, ja siinä olivat juhlimiseni, Tuomilehto naurahtaa. 2000-luvun alkupuolella valmistui väitöskirja. Tuolloin Tuomilehdon esimies patisti nuoren tutkijan uniapnean maailmankokoukseen Helsinkiin.

– Siellä huomasin, että enhän minä tiedä uniapneasta mitään, vaikka olin leikannut satoja potilaita. Aloin katsoa potilaitani tarkemmin ja tuumasin, että perhana, valtaosa on ylipainoisia, hän kertoo.

Aiemmin uniapneaa hoidettiin ensisijaisesti nielun alueen leikkauksilla. Tuomilehto alkoi valmistella tutkimusta ylipainon ja uniapnean korrelaatiosta. Valmista tuli vuonna 2009.

– Ensimmäistä kertaa maailmassa kunnon tutkimuksella todettiin, että painonpudotuksella voi jopa parantaa uniapnean, hän sanoo. Lopulta päivätyö yliopistollisessa sairaalassa sai jäädä ja Tuomilehto ryhtyi hoitamaan unihäiriöpotilaita omalla klinikallaan.

Henri Tuomilehto kokee, että suuren osan suomalaisista pitäisi kiinnittää huomita nukkumistottumuksiinsa. Kuva: Antti Yrjönen

"Jos karrikoidaan, älylaitteet ovat kuluttajien huijausta"

Vaikka Tuomilehto ei ole elintavoissaan ehdoton, hän vannoo terveellisen ravinnon, liikkumisen ja riittävän unen muodostaman "pyhän kolmiyhteyden" nimeen. Näistä tärkeimpänä pilarina hän pitää unta. Helpoin tapa parantaa omaa hyvinvointiaan on Tuomilehdon mukaan ryhtyä nukkumaan enemmän. Yksinkertaisuudessaan lähes kornia, mutta monille niin vaikeaa toteuttaa.

– Jos herää aamulla jo väsyneenä, mikä on todennäköisyys lähteä työpäivän jälkeen liikkumaan? Univajeessa näläntunne korostuu. Tekee mieli hiilihydraatteja, ja elimistö alkaa haalia rasvaa itseensä, hän sanoo. Kun Tuomilehto alkoi syventyä unitutkimukseen 15 vuotta sitten, nukkumiseen ja lepoon liittyvät asiat olivat huomattavasti nykyistä vähemmän tapetilla. Oman hyvinvoinnin seuraamisesta erilaisten aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten avulla on tullut viime vuosina trendikästä. Tuomilehto pitää positiivisena, jos hyvinvointimittarit vauhdittavat elämäntapamuutosta. Oman unen laadusta ne antavat kuitenkin vain suurpiiteistä tietoa.

– Jos karrikoidaan, niin unta mittaavat hyvinvointilaitteet ovat kuluttajien huijausta. Ne mittaavat sykettä, sykevälivaihtelua, liikettä ja lämpötilaa. Unen mittaukseen vaaditaan aina kuitenkin aivosähkökäyrä.

Työ vienyt myös NHL-joukkueen pukukoppiin

Unen ja palautumisen seurantaan havahdutaan enenevässä määrin myös huippu-urheilussa. Tuomilehto tekee nyt toista kautta yhteistyötä NHL-jääkiekkoseura Columbus Blue Jacketsin kanssa.

Kun projekti viime syksynä alkoi, jokaiselle pelaajalle annettiin mahdollisuus henkilökohtaiseen unikartoitukseen. Pohjois-Amerikassa Tuomilehto on huomannut, miten järjestelmällistä toiminta on ja kuinka motivoituneita urheilijat ovat muokkaamaan itsestään äärimmilleen viritettyjä koneita.

– Eräs ykköskentän kaveri tuli ensimmäisenä unimittaukseen. Hän sanoi, että jos tämä auttaa minua pelaamaan yhtään paremmin ja tekemään lisää maaleja, niin miksi en tätä kiveä kääntäisi?

Kuka?

Henri Tuomilehto

Syntynyt vuonna 1968 Turussa.

Toimii johtavana unilääkärinä Helsingin, Järvenpään, Kuopion, Lahden, Oulun, Seinäjoen ja Tampereen Coronaria Uniklinikoilla.

Eniten julkaissut suomalainen unitutkija viime vuosien aikana.

Toimii Columbus Blue Jackets -NHL-joukkueen ja HJK:n jalkapallojoukkueen uniasiantuntijana.

Asuu Espoossa vaimonsa ja tyttärensä kanssa.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi