Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Naisten pääsy sterilisaatioon voidaan jopa evätä, vaikka lain ehdot täyttyisivät – "Minut naurettiin sairaalasta pihalle"

Sterilisaation saaminen ei aina ole helppoa. Naisia saatetaan syyllistää ja vähätellä. Kuva: Juha Rika

Kahdeksan vuotta sitten Virpi Pohjolainen käveli itkien pois sairaalasta. Suuri pettymys valtasi 31-vuotiaan naisen koko kehon. Kehon, josta hän luuli saavansa päättää.

Pohjolainen oli juuri käynyt lääkärin vastaanotolla keskustelemassa sterilisaatiosta. Hän oli odottanut asian toteutumista jo pitkään ja oli lain mukaan vihdoin oikeutettu toimenpiteeseen ikänsä puolesta.

– Minut naurettiin sairaalasta pihalle.

Lääkäri ei missään nimessä suostunut tekemään Pohjolaiselle sterilisaatiota, koska hän oli niin nuori.

– Hänen sanomansa oli, että mielesi kyllä vielä muuttuu, kun tapaat sen elämäsi miehen. En osannut pitää silloin puoliani.

Vapaaehtoisesti lapsettomien yhdistyksen puheenjohtaja Soile Rajamäki tietää, että lääkärin auktoriteetin kyseenalaistaminen on erittäin vaikeaa.

Hänelle Pohjolaisen kokemukset ovat tuttuja – myös henkilökohtaisella tasolla.

– Gynekologini sanoi, että minun jos kenen pitäisi tehdä lapsia. Hän vetosi fyysisiin ominaisuuksiini eli pituuteen ja urheilullisuuteen. Ja totesi, etten voi olla tyhmäkään, jos opiskelen yliopistossa. Menin aivan lukkoon.

Lääkärin sanoma oli, että mielesi vielä muuttuu, kun tapaat sen elämäsi miehen. Virpi Pohjolainen

Rajamäen mukaan vastaavia kokemuksia löytyy ympäri Suomen. Tavallista on sterilisaatioon hakeutuvien naisten syyllistäminen ja vähättely.

Asenteet ovat toki muuttuneet 1900-luvun alkuajoista.

– Vielä ainakin 1950-luvulla sterilointeihin liittyi vanha eugeniikan eli rotuhygienian perinne ja haamu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anna Heino kertoo.

Silti asenneilmapiiri naisten sterilisaatioon on edelleen jäykkä. Rajamäen mukaan se kielii vanhoillisesta asenteesta ja halusta hallita naisvartaloa.

– Kyseisten konservatiivisten arvojen myötä naisella ei edelleenkään ole täyttä päätäntävaltaa omaan ruumiiseensa.

Virpi Pohjolaisen sterilisaatioprosessi lykkääntyi useita vuosia, sillä lääkäri eväsi hänen pääsyn steriloitavaksi. Kuva: Miia Pohjolainen

Pettyneelle Virpi Pohjolaiselle asennettiin kierukka. Sen mukana tulivat migreeni, vatsakivut ja ärtyneisyys. Kahden vuoden kuluttua Pohjolainen päätti yrittää sterilisaatiota vielä uudestaan. Yksityisellä lääkärillä toiminta oli jouhevampaa. Pohjolainen luulee, että syynä oli myös hänen ikänsä.

– Olin silloin 35-vuotias, ja lääkäri tuntui ottavan asiani enemmän todesta.

Lapsettomuuspäätöksestään Pohjolainen on ollut varma jo varhain.

– Olen ilmoittanut jo 18-vuotiaana äidilleni, että minä en tee sinusta mummoa.

Soile Rajamäen mukaan sterilisaatiopäätöstä ei tehdä yhtäkkiä, vaan halun taustalla on aina paljon asian työstämistä. Siihen pakottaa nykyinen lakikin, jonka vuoksi prosessi on hidas ja pitkä.

– Sterilisaatiosta ajatellaan, että se olisi jokin hetken mielijohde. Mutta se ei ole mikään impulssi.

Viranomaiset perustelevat sterilisaatiokielteisyyttä mahdollisella katumisriskillä. Rajamäen mukaan tuntuu siltä, että sterilisaation haluavia ihmisiä pidetään epäkypsinä.

– En ymmärrä asian ympärillä olevaa hysteeristä suojelua. Sterilisaatio on asia, jonka ihminen tekee itselleen, eikä siinä vahingoiteta muita.

Syksyllä vuonna 2015 Virpi Pohjolainen oli vihdoin saamassa sterilisaation. Oli kulunut neljä vuotta siitä, kun hän ensimmäistä kertaa kävi kielteisen päätöksen antaneen lääkärin vastaanotolla.

Sterilisaatio tehtiin Essure-menetelmällä, josta nousi pari vuotta sitten kohu. Useat naiset saivat vaikeita oireita munanjohtimiin asennetuista Essure-implanteista.

Asennus oli kivulias, mutta Pohjolainen tsemppasi itseään kestämään.

– Ajattelin, että kun nyt olen vihdoin päässyt tähän pisteeseen, niin sitten se on lopullisesti ohi.

Toive ei kuitenkaan toteutunut. Pohjolaisen migreeni palasi, kuukautiskierto oli sekaisin, ja lantio- ja selkäkivut vaikeuttivat elämää. Essuresta johtuneet ongelmat havaittiin myös laajemmin, ja Essuren myynti lopetettiin koko Euroopan unionissa kesällä 2017.

Pohjolaiselta implantit poistettiin vuonna 2018, jotta niistä tulleet sivuoireet loppuisivat. Pohjolaiselle se merkitsi symbolisesti sterilisaatioprosessin lopullista päätöstä.

– Olo oli tietenkin kauhean huojentunut ja onnellinen, kun koko pitkä prosessi oli viimein ohi, hän kertoo.

Lue myös: Kilpailu osaajista näkyy työterveyshuollossa – kuuluuko sinun työnantajasi panostajiin vai pihistäjiin?
Tausta

Steriloimislaki

Suomen steriloimislaki määrittelee ehdot, joilla steriloinnin voi saada.

Henkilön täytyy olla 30-vuotias, tai hänellä tulee olla kolme lasta.

Steriloimiselle on myös muita henkilön terveydentilaan liittyviä lakisääteisiä perusteita, esimerkiksi sairaus.

Steriloinnin yleisin peruste on ikä sekä naisilla että miehillä.

Vuonna 2018 naisille tehtiin 1 675 sterilointia ja miehille 2 873 sterilointia.

Naiset hankkivat steriloinnin keskimäärin nuorempina kuin miehet.

Steriloimislaki on päivitetty viimeksi vuonna 1985.

Lähteet: Finlex, Anna Heino, THL
Susanna Vilpponen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi