Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Punkkikausi on alkanut, mutta Päijät-Hämeessä ei ole syytä hysteriaan

Ihmisillä on todettu Päijät-Hämeessä borrelioosi tänä vuonna seitsemän kertaa, TBE-tapauksia ei tällä vuosituhannella kertaakaan.

Outi Kuusajoki ja hänen tyttärensä Laura kävelyttivät keskiviikkona Kamua ja Tessaa Pikku-Veskulla: ”Aina kun joku löytää koirasta punkin, alkaa kauhea kiljuminen: ’apua, punkkeja!’. Sitten kiskaistaan punkki pinseteillä, tapetaan se juhlallisesti ja vedetään vessanpöntöstä alas. Ovathan ne vähän öllöttäviä”, Outi Kuusajoki kuvailee. Kuva: Sami Lettojärvi

Laiskanpuoleinen Tessa on onnistunut välttämään punkit. Sen sijaan pitkäkarvaisempi ja touhukkaampi Kamu on varsinainen puutiaisimuri.

– Se imee kaikki punkit mahaansa, ja sitten niitä välillä kiskotaan irti. Tänä kesänä olen irrottanut siitä ehkä kaksi punkkia, laskeskelee omistaja Outi Kuusajoki Pikku-Vesijärven puistossa.

Hän kertoo, että puistossakin Kamu oikaisee aina kaikkien pitkien nurmikoiden poikki.

– En viitsi kuitenkaan rajoittaa sitä, koska tuo on sen hommaa, Kuusajoki selostaa.

Kaupunkiympäristöä otollisempi paikka verta imeville seuralaisille on silti Padasjoen mökillä. Siksi Kuusajoki suihkuttelee siellä punkkikarkotetta koiraan ja käyttää sellaista itsekin.

Kuusajoen toisen tyttären kymmenisen vuotta sitten saama borrelioosi on opettanut olemaan pikkuotusten kanssa entistä tarkempana.

– Punkkia ei nähty, mutta renkula tuli ihan selkeästi. Sitten mentiin lääkäriin ja tytär sai antibioottikuurin. Sillä se parani.

Jerry-koira kokeilee tänä kesänä ensimmäistä kertaa pelkkää ultraäänilaitetta punkkien torjunnassa. Yleensä koiraan on levitetty myös punkkeja torjuvaa liuosta. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Häme ei pahinta ongelma-aluetta

Punkit voivat levittää borrelioosi-infektiota eli Lymen tautia ja TBE-virusta eli puutiaisaivotulehdusta.

Alkuvuoden aikana borreliooseja on varmistettu Päijät-Hämeessä seitsemän kappaletta, kertoo infektioylilääkäri Ville Lehtinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Maakunnassa todetaan vuosittain ihmisillä noin 20–35 verikokein varmistettua borrelioosia.

– Koska aika tartunnasta diagnoosiin voi olla pitkä, tapausmäärä ei sinällään kuvaa nyt tapahtuneita tartuntoja. Kaiken kaikkiaan borrelioosia esiintyy Päijät-Hämeen alueella vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, Lehtinen sanoo.

TBE-tapauksia Päijät-Hämeessä todetaan harvoin. Tämän vuosituhannen puolella on kolme varmistettua tapausta, joista viimeisin viime vuonna. Tartuntapaikat ovat kuitenkin olleet Päijät-Hämeen ulkopuolella. Vuoden 2018 tapauksessa tartuntapaikka oli Savossa.

"Hyalomma-jättipunkin tapaavalle pullakahvit"

Mediassa on rummutettu paljon uudesta punkkitulokkaasta, Hyalomma-punkista, joka on Suomen luonnossa jo tunnettuja punkkeja isompi. Se pystyy haistamaan eläimen tai ihmisen 9 metrin päästä, liikkumaan vikkelästi ja seuraamaan kohdetta jopa 10 minuutin ajan.

Suomen parhaimmaksi punkkiasiantuntijaksikin tituleerattu Tero Klemola on hieman harmissaan siitä, että Hyalommasta on tehty julkisuudessa niin iso numero. Hän sanoo, että todennäköisyys kohdata kyseinen punkki Suomessa on lottovoiton luokkaa.

Hyalomma matkustaa muuttolintujen mukana, eikä selviä Suomen talvesta. Punkkiyksilö on tavattu Suomessa tiettävästi alle kymmenen kertaa.

TBE-tapauksia Päijät-Hämeessä todetaan harvoin. Infektioylilääkäri Ville Lehtinen

– Tarjoan pullakahvit, jos joku Hyalomman luonnossa näkee. Paljon todennäköisempää on kohdata Hyalomma lomamatkalla Etelä-Euroopassa, puhumattakaan monista muista ötököistä, joita ulkomailla elää. Hysteriaan ei ole mitään syytä, sanoo yliopistonlehtorina Turun yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Klemola.

Punkit eivät ylipäätään ole Klemolan mielestä syy välttää ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Hän uskoo ihmisten olevan jo sen verran valistuneita aiheesta, että niin eläimet kuin ihmiset osataan suojata punkeilta.

– On paljon marjastajia, jotka runsaasta metsässä liikkumisesta huolimatta eivät ole koskaan saaneet punkin puremaa.

"Enonsaaren mökillä niitä on älyttömästi"

Pikku-Vesijärven rannassa istuu toinenkin lenkkiryhmä: chihuahua Jerry ja lahtelainen Milla Koivu.

Jo kymmenvuotias, sydänvikainen ja siksi enimmäkseen pyörän etukorissa matkustava Jerry ei ole koskaan saanut punkkeja kaupungissa, mutta tilanne on toinen Enonsaaren mökillä.

– Siellä niitä tarttuu ihan älyttömästi. Enonsaarihan on vähän niin kuin luonnonsuojelualuetta. Luonto on rehevää, eikä siellä ajeta nurmikkoa eikä mitään. Voi johtua siitäkin, että punkit ovat pesiytyneet sinne, Koivu arvelee.

Lahtelainen on levittänyt jo monena kesänä punkkeja torjuvaa liuosta Jerryn niskaan, josta sen on tarkoitus levitä koko turkkiin. Liuosta lisätään kerran kuussa.

– Jerryllä on ollut myös pantaan kiinnitettävä ultraäänilaite, mutta punkkeja on silti tarttunut. Kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin silloin, jos ei olisi mitään.

Punkit saa näppärästi kokonaisina irti punkkipihdeillä. Kuva: Sami Lettojärvi

Tänä kesänä Koivu aikoo kokeilla punkintorjuntaa pelkän ultraäänilaitteen voimalla.

– Kyllä ultraäänilaite auttaa, ja olen lukenut siitä netistä aika paljon ihmisten hyviä kokemuksia.

Lue myös: Kesä tuo pistokset ja puremat iholle – lue, miten niitä voi hoitaa ja mistä tunnistaa allergian
 

Koiraan tai kissaan kiinnittynyt punkki on syytä poistaa mahdollisimman pian, koska punkkien välityksellä leviävät sairaudet voivat tarttua jo vuorokauden kuluttua kiinnittymisestä.

  Vaikka punkki olisi purrut koiraa, vain pieni osa koirista sairastuu punkkien levittämiin tauteihin.

Hyvä tietää

Purema ei aina vaaraksi

Päivittäiset punkkitarkastukset eivät tarjoa täyttä suojaa puutiaisaivotulehdusta vastaan, mutta auttavat suojautumaan borrelioosilta.

Punkin purema ei automaattisesti johda puutiaisaivotulehdukseen eikä borrelioosiin.

Punkin puremalta voi suojautua käyttämällä pitkähihaisia paitoja ja pitkiä housuja.

Älä revi punkkia sormin irti ihosta. Vedä punkki varovasti irti ihosta punkkipihdeillä ilman pyörittäviä liikkeitä.

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta tautia voidaan hoitaa antibiooteilla.

TBE-virusta vastaan on rokote, muttei lääkitystä. Jos ihminen sairastuu, hoito on oireenmukaista eli esimerkiksi kuumeen alentamista tulehduskipulääkkeillä. Aivotulehduksessa tarvitaan yleensä sairaalahoitoa.

Lähde: Rokote.fi
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi