Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

"Passiivinen eutanasia on ristiriitainen käsite, jota ei tulisi käyttää" – epäselvät käsitteet aiheuttavat väärinkäsityksiä ja hämmentävät omaisia

Suomessa hoitavalla lääkärillä on lopullinen valta päättää hoidon lopettamisesta. Kuva: Sami Lettojärvi

Eutanasiasta eli armokuolemasta puhutaan julkisuudessa usein, sillä mielipiteet siitä vaihtelevat. Armokuolemalla tarkoitetaan lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa potilaan surmaamista tämän toistuvien pyyntöjen perusteella. Eutanasia on Suomessa laitonta.

Toisinaan puhutaan passiivisesta eutanasiasta, kun tarkoitetaan parantumattomasti sairaan hoitojen lopettamista. Lääkäriliiton mukaan passiivinen eutanasia on kuitenkin ristiriitainen käsite, jota ei tulisi käyttää ollenkaan.

Millä nimellä hoitojen lopettamista ja muuta kuolemaa mahdollisesti jouduttavaa toimintaa pitäisi sitten kutsua? Sitä eivät tiedä vielä edes ammattilaiset.

Sosiaali- ja terveysministeriössä elämän loppuvaiheen hoitoa pohtii asiantuntijatyöryhmä. Asiantuntijat ovat käsitelleet viime viikosta alkaen sitä, miten aiheeseen liittyviä käsitteitä pitäisi määritellä. Työ on vasta alkuvaiheessa.

Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sinikka Sihvon mukaan käsitteet menevät omaisten päässä usein sekaisin, ja seurauksena voi olla ikäviä väärinkäsityksiä. Osa esimerkiksi kuvittelee, että kovien tuskien helpottamiseksi tehtävä palliatiivinen sedaatio eli tajunnantason alentaminen lääkkeillä olisi sama asia kuin eutanasia.

Lääkärit ovat yksimielisiä siitä, ettei palliatiivinen sedaatio edes jouduta ihmisen kuolemaa.

– Olemme huomanneet, että jopa asiantuntijoilla on paljon erilaisia mielipiteitä siitä, mitä termejä saa käyttää ja mitä ei missään nimessä kannata sanoa, Sihvo kertoo.

Asiantuntijaryhmän varsinainen päätavoite on selvittää itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa sekä eutanasiaa koskevia säätelytarpeita.

Joskus elämän loppuvaiheen hoito johtaa potilaan menehtymiseen. Kuolema voi johtua muun muassa suuresta määrästä kipulääkettä.

Lääkäriliiton mukaan näissäkään tapauksissa ei ole kyse eutanasiasta, sillä hoidon tarkoituksena on kipujen lievittäminen – ei potilaan surmaaminen. Kuolema on siis ”vain” yksi sivuvaikutuksista.

– Sytostaattihoitoihinkin voi kuolla, mutta ei silloinkaan puhuta eutanasiasta, selventää Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Muistisääntö on lopulta helppo. Eutanasia voi olla kyseessä vain silloin, kun hoidon tarkoituksena on aiheuttaa potilaan kuolema. Muissa tapauksissa kyse on jostakin muusta.

Ranskassa on viiden vuoden ajan kiistelty 42-vuotiaan miehen kohtalosta. Mies on ollut jo vuosikymmenen ajan vegetatiivisessa eli tiedottomassa tilassa. Miehen puoliso ja sisarukset toivovat, että lääkärit antaisivat potilaan kuolla. Miehen vanhemmat sen sijaan haluavat, että heidän poikansa pidettäisiin yhä keinotekoisesti hengissä.

Sihvon mukaan vastaavaa tilannetta ei voisi syntyä Suomessa, sillä hoitavalla lääkärillä on lopullinen valta päättää hoidon lopettamisesta. Päätökset tehdään lääketieteellisin perustein.

Potilaan tai omaisten kanssa keskustellaan ja heidän toiveensa otetaan huomioon. Niitä ei kuitenkaan ole aina pakko noudattaa.

– Hoitotahdon tekeminen on silti järkevää. Henkilö voi määritellä, millaisista hoidoista haluaa kieltäytyä, ja hoitojen lopettaminen voidaan sen avulla perustella helpommin omaisille, Sihvo toteaa.

Viimeiset hetket

Eutanasia jakaa mielipiteet.

Eutanasialla tarkoitetaan lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa potilaan surmaamista tämän toistuvien ja oikeustoimikelpoisten pyyntöjen perusteella.

Lääkäriliiton kannan mukaan eutanasiaa ei tulisi sallia Suomessa. Liiton mukaan potilaan aktiivinen surmaaminen on tilanteesta riippumatta vastoin lääkärin etiikkaa ja keskeisiä arvoja.

Eutanasiaoikeuden puolustajat vetoavat yksilön oikeuteen päättää omasta elämästään ja saada mahdollisimman kivuton kuolema.

Jokainen ihminen voi tehdä hoitotahdon. Se on tahdonilmaisu silta varalta, ettei henkilö pysty osallistumaan itseään koskeviin hoitoratkaisuihin tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi.

Olli Ouninkorpi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi