Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Yhä useampi syö perusruokaa, mutta ruokavalioiden määrä on silti kasvussa

Karppausbuumi on tasoittunut vuoden 2008 tasolle, kun taas kasvissyöjiä kertoo olevansa noin 2 prosenttia vastaajista. Perusruokaa syö jo yli 60 prosenttia vastaajista. Mutta mikä kenellekin sitten on perusruokaa?

Perusruokavalio ilman mitään rajoituksia oli Suomi syö -aineiston perusteella yleisin ”ruokavalio” Suomessa vuosina 2008 -2016. Sen suosio myös kasvoi tutkimusjakson aikana. Kuva: Ari Mäntylä

Samaan aikaan kun tarjolle pompsahtaa yhä enemmän erilaisia erikoisruokavaliota, yhä isompi osa suomalaisista syö perusruokaa ilman mitään rajoituksia. Useampi kuin kolme viidestä suomalaisesta kertoo syövänsä tavallista ruokaa rajoittamatta esimerkiksi rasvaa, hiilihydraatteja tai lihaa.

Tämä käy ilmi Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden artikkelista, joka ilmestyi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä huhtikuussa. Professori Piia Jallinoja, yliopistotutkija Mikko Jauho ja tutkijatohtori Essi Pöyry käyttivät tutkimusaineistona Taloustutkimuksen keräämää Suomi syö -kyselyä vuosilta 2008–2016.

Vuonna 2016 perusruokaa ilmoitti syövänsä lähes 68 prosenttia vastaajista, kun heidän osuutensa vuonna 2008 oli noin 59 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan kyselylomakkeen ”perusruokavalio” voi kuitenkin tarkoittaa eri vastaajille eri asioita: toisilla se voi koostua pääosin pikaruuasta, kun taas toisilla se voi olla kasvispainotteinen.

Karppauksen kannatus vakiintunut vuoden 2008 tasolle

Perusruokavalion suosion kasvun ohella toinen merkittävä muutos tutkimusvuosina 2008–2016 oli erityisruokavalioiden lisääntyminen. Kyselylomakkeessa oli 15 erilaista ruokavaliota vuonna 2008, mutta vuonna 2016 niitä oli jo 24.

Vaikka kyselylomakkeeseen lisättiin uusia ruokavalioita, erityisruokavaliota noudattavien osuus ei muuttunut tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Se oli vajaat 60 prosenttia kaikkina tutkimusvuosina.

Lue myös: Aikansa hittidieetissä laihdutettiin juomalla tiukkaa viinaa, koska siinä on vain vähän hiilihydraatteja
 

Yleisin erityisruokavalio oli vähärasvainen ruokavalio, vaikka sen suosio laski tutkimusaikana. Sitä noudattavia oli vuonna 2016 noin 17 prosenttia, kun kahdeksan vuotta aiemmin heidän osuutensa oli lähes 30 prosenttia.

Kovassa nosteessa vuosina 2010–2014 ollut vähähiilihydraattinen ruokavalio on vakiintunut niin, että sen noudattajia oli vuonna 2016 suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2008 eli noin viisi prosenttia. Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio oli suurimmillaan vuonna 2012, jolloin kymmenen prosenttia vastaajista noudatti sitä.

Eläinkunnan tuotteita välttävien ruokavalioiden suosio on kasvussa. Silti vegaanien ja vegetaristien osuudet vastaajista olivat Suomi syö -aineistossa 1–2 prosenttia.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi