Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Yksinäisyys on iso terveysriski - "Mitä vaikeampaa elämässä on, sitä syvempää on yksinäisyys"

Tutkijan mukaan yksin oleminen voi vaikuttaa vakavasti terveyteemme. Joka kymmenes on yksinäinen.

Tutkija Elisa Tiilikaisen mukaan Suomessa on paljon päätöksentekoa, jonka myötä ihmiset jäävät yksin ja ovat vaarassa syrjäytyä koteihinsa. Kuva: Raija Törrönen

Ero tai puolison kuolema voivat laukaista yksinäisyyden, joka tuntuu musertavalta. Kukaan ei istu enää kaverina päiväkahvilla eikä kenenkään kanssa voi kinastella televisio-ohjelmista. Elämä voi alkaa tuntua turhalta ja merkityksettömältä. Eihän kotiakaan tarvitse enää siivota tai ruokaa laittaa, koska kodissa asuu vain yksi yksinäinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan lähes joka kymmenes meistä tuntee itsensä säännöllisesti yksinäiseksi. Silloin tällöin yksinäisyyttä kokee noin viidennes suomalaisista.

Määrät tuntuvat suurelta mutta eivät huoleta Itä-Suomen yliopiston yksinäisyystutkijaa Elisa Tiilikaista. Hänen mukaansa yksinäisyyden lisääntyminen on eurooppalainen myytti.

– Huolestuttavaa on kuitenkin se, miten vahvasti syvä, pitkäkestoinen yksinäisyys liittyy muihin eriarvostaviin tekijöihin. Mitä vaikeampaa elämässä on, sitä syvempää on yksinäisyys. Esimerkiksi masennus ja yksinäisyys ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Syvästi masentunut ihminen eristäytyy helposti ja voi sen myötä kokea yksinäisyyttä. Toisaalta syvä yksinäisyys lisää riskiä masennukseen.

Lue myös: Pieni ele mutta iso vaikutus - tästä syystä halailu tekee hyvää
 

Yksin kotona

Eniten Tiilikaista huolestuttaa se, ettei yhteiskunnan palvelujärjestelmä tue riittävän hyvin osallisuutta haasteellisissa elämäntilanteissa.

– Kun ihminen sairastuu, millaisia mahdollisuuksia hänellä on olla yhteydessä muihin ihmisiin? Saako hän yhä tehdä asioita, jotka ovat hänelle mieluisia?

Erityisen tärkeää rakenteiden toimivuus olisi ikäihmisille, mutta yhtä lailla nuorille tai mielenterveyskuntoutujille.

– Meillä on liian vahva yksityiskodeissa vanhenemisen eetos. Kaikkien pitää asua mahdollisimman pitkään kotona. Niinpä kodeissa asuu usein yksin hyvin heikossa kunnossa olevia vanhuksia, jotka eivät pääse liikkumaan kodin ulkopuolelle, vaikka haluaisivat. Sama pätee myös muihin elämäntilanteisiin, sillä mielenterveyspuolellakin painottuvat avopalvelut, vaikka mahdollisuudet pärjätä omillaan ja hakea apua olisivat heikot.

Tiilikainen ei syyllistä yksinäisyydestä omaisia, sillä Suomessa iäkkäitä läheisiä autetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon.

– Palveluissa tulisi paremmin tunnistaa sosiaalisen tuen tarpeita. Kotona asuvalle vanhukselle iso asia olisi jo se, että kotihoitaja ehtisi istahtaa hetkeksi juttelemaan. Elämäntilanteisiin, kuten eroon, liittyvässä yksinäisyydessä vertaistuen merkitys on suuri. Pitkittyneessä, kroonisessa yksinäisyydessä voi auttaa terapia. Olennaista on, että erilaiset tukimuodot ovat aidosti saavutettavissa.

Tiilikaisen mukaan on tärkeää tunnistaa yksinäisyyden eri merkitykset ja tavoittaa ihmiset, jotka hyötyisivät tuesta.

– Tarvitsisimme vielä enemmän koteihin jalkautuvia toimintamalleja ja etsivää työtä – myös vanhusten kohdalla. Erilaisia toimintamalleja on kehitettävä ihmisten omista tarpeista käsin ja yhdessä heidän kanssaan.

Ei lähtökohtaisesti ongelma

Vaikka yksinäisyys on kielteinen kokemus, se ei lähtökohtaisesti ole ongelma, Tiilikainen korostaa. Hänen mukaansa tarvitsemme lisää normalisoivaa puhetta yksinäisyydestä, sillä muuten puhumisen kynnys voi nousta liian korkeaksi.

– Suhtaudun yksinäisyydestä käytyyn keskusteluun vähän kaksijakoisesti. Yksinäisyys on myös luonnollinen osa elämänkulkua, eikä sitä voida kokonaan yhteiskunnastamme poistaa.

Yksinäisyyden kokemuksessa on myös kulttuurisia eroja. Hieman yllättäen vanhusten yksinäisyys on yleisempää perhekeskeisissä yhteiskunnissa kuin Suomen kaltaisissa yksilöllisyyttä korostavissa maissa.

– Yksinäisyyttä on muun muassa emotionaalista ja sosiaalista laatua, ja ulkopuolisuuden kokemukset liittyvät usein jälkimmäiseen.

Yksin oleminen ei välttämättä lisää yksinäisyyttä vaan voi tuoda myös hyviä asioita elämään, kuten rauhaa.

– Toisaalta uusissa tutkimuksissa on osoitettu, että myös konkreettisella yksin jäämisellä, eristyneisyydellä, on vakavia vaikutuksia terveyteemme.

Lue myös: Uupumus ja univaje vaivaavat vanhempia
 
Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi