Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Tutkijoilta huonoja uutisia allergikoille: "Ilmastonmuutos lisää siitepölyallergioita" - Mimi Tranille ulkoilu on keväisin yhtä tuskaa

Asiantuntijat arvioivat, että allergisten vaivat yleistyvät ilmaston lämpenemisen takia.

Ilmastonmuutos lisää allergisten piinaa. Kuva: Eveliina Salomaa

Asiantuntijoilla on allergikoille ikäviä uutisia. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, filosofian tohtori Kimmo Saarinen arvioi, että siitepölyallergiat ja allergisten vaivat lisääntyvät Suomessa lähivuosina. Tätä selittää vahvasti ilmastonmuutos.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suht selväpiirteisiä: Astmaatikot kärsivät pitenevistä ja pahenevista hellekausista, ja meille leviää muualta Euroopasta uusia allergiaa aiheuttavia kasveja, kuten tuoksukkeja. Siitepöly- ja ötökkäkausi aikaistuu, pitenee ja ehkä myös pahenee, allergiaselvityksiä tehnyt ympäristötutkija Saarinen kuvailee.

Lajikirjon kaventuminen voi heijastua sairauksiin

Turun yliopiston aerobiologian yksikön erikoistutkija Anna-Mari Pessi on Saarisen kanssa samoilla linjoilla.

– Erityisesti koivun ja lepän aiheuttamat siitepölyallergiat lisääntyvät Suomessa. Uusia allergisoivia lajeja voi levitä pohjoisemmaksi. Tällainen on esimerkiksi Lounais-Suomessa kukkiva pähkinäpensas, Pessi ennakoi.

– Ilmastonmuutos lisää siitepölyallergioita Pohjolassa. Eteläisemmässä Euroopassa ne voivat kuitenkin vähentyä, jos siellä on aiempaa kuivempaa ja esimerkiksi heinien siitepölykaudet heikkenevät ja lyhenevät, Pessi summaa.

Elimistömme puolustusjärjestelmä on ihan pihalla: se ei tiedä, mikä on vaarallista ja mikä ei. Kimmo Saarinen

Ilmaston lämpeneminen on myös keskeinen luonnon monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Kun lajikirjo kaventuu, allergiat, astma ja joukko muita tarttumattomia kroonisia tulehdussairauksia jylläävät yhä laajemmin. Näitä sairauksia ovat muun muassa diabetes, keliakia, alzheimer, tulehdukselliset suolistosairaudet ja jotkin syöpätyypit.

Ristiallergiasta kärsivä välttelee hedelmiä

Tänä keväänä koivun ja lepän siitepölyä on poikkeuksellisen paljon ilmassa. Syynä on viime vuoden aurinkoinen kesä. Mimi Tran, 21, ei ole asiasta erityisen riemuissaan.

Tran kärsii koivun siitepölyallergiasta keväällä ja timotein aiheuttamasta heinänuhasta kesällä. Lähikuukausina on taas luvassa roppakaupalla ärsyttävää kutinaa, punoitusta, nuhaa ja turvotusta.

– Silmät ja nenä vuotavat, vaikka ei olisi flunssa. Usein silmät punoittavat, vuotavat ja voivat jopa turvota, Tran kuvailee oireitaan.

Allergiatuska syvenee, kun heinänuha iskee juhannuksen jälkeen.

– Nenä vuotaa loputtomasti, ja mikään ei oikeasti tunnu auttavan tähän, Tran harmittelee.

Eikä tässä kaikki: Tranilla on siitepölykaudella myös ristiallergia, jonka vuoksi hän välttelee tiettyjä hedelmiä.

– Jos syön omenaa raakana, huuleni ja naamani turpoavat huomattavasti.

Mimi Tranille kevät ja kesä ovat monien allergiaoireiden aikaa. Kuva: Oliver Järnefelt

Apuna nenäkannu ja jopa naamari

Pahimmillaan Tranin allergiaoireet ovat touko–heinäkuussa.

– Tuolloin käytän allergiaa lieventäviä lääkkeitä, kuten nenäsumutetta, silmätippoja ja antihistamiinia.

Kun nenä on tukossa, Tran hyödyntää nenäkannua. Tämä auttaa häntä hengittämään hieman paremmin.

Espoolainen Tran opiskelee kauneudenhoitoalan estenomitutkintoa ja työskentelee kosmetiikkamyyjänä. Allergiat haittaavat hänen elämäänsä merkittävästi työ- ja vapaa-aikoina. Joskus hänen on käytettävä ulkona naamaria, jottei siitepölyä tule hengitettyä liikaa.

– En pysty kävelemään missään puistossa tai puutarhassa, missä kukinta on tosi suurta. En voi usein tuulettaa kotia, sillä siitepölyt pääsevät sisälle, Tran kertoo.

– Töissä koen sen välillä taakaksi, kun täytyy koko ajan niistää. Joudun jatkuvasti jatkuvasti sanomaan asiakkaille, että minulla on paha siitepölyallergia.

Jotkut saattavat iloita sitä, että Suomen kesät lämpenevät ja pitenevät ilmastonmuutoksen takia. Allergioista kärsivän Tranin mielestä ilmaston lämpenemisessä ei ole mitään hauskaa.

– Ikäväähän tämä on kaiken kaikkiaan monelta kannalta.

Suomessa kaikki on liian puhdasta

Allergiat ovat yhä tavallisempia etenkin nykyaikaisen elämäntavan takia: ihmiset ovat aiempaa vähemmän tekemisissä luonnon kanssa ja herkistyvät sille tämän takia entistä enemmän.

– Lapset ovat herkempiä kuin vanhempansa, koska jälkikasvu viettää entistä vähemmän aikaa maaseudulla ja lähellä elävää luontoa.

Allergiat ovat yleistyneet vähitellen sotien jälkeisen kaupungistumisen myötä. Maatalousyhteiskunnassa ne olivat harvinaisia.

Saarinen korostaa, että allergioiden yleistymisessä on kyse suojatekijöiden romahduksesta eikä uusista riskitekijöistä, kuten saasteista tai kemikaaleista. Tämän osoittavat Suomen ja Venäjän Karjalan tutkimukset 20 vuoden ajalta. Tulosten mukaan Suomi ja Venäjä eroavat allergiatilanteen osalta yllättävän paljon, vaikka elinolot ovat periaatteessa samantyyppiset.

– Heti kun astutaan itärajan yli, allergiat lähes häviävät, Saarinen kuvaa.

Tässä on kyse suomalaisten luontosuhteen murenemisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan keksintöjen vaikutuksista.

– Olemme menettäneet luonnolliset, ikiaikaiset suojatekijämme, joita venäläisillä on vielä turvanaan.

Yksinkertaistaen: Suomessa kaikki on liian puhdasta ja elotonta, joten allergiat pääsevät mellastamaan estoitta.

– Kaikki, mitä kosketamme, syömme ja juomme, on nyky-yhteiskunnassa läpeensä puhdasta ja tutkittua. Siksi elimistömme puolustusjärjestelmä on ihan pihalla: se ei tiedä, mikä on vaarallista ja mikä ei.

Kimmo Saarisen mukaan allergiat olivat harvinaisia entisajan maatalousyhteiskunnassa, jossa ihmiset elivät arkeaan luonnon keskellä. Kuva: Juha Jantunen

Koivu kiusaa yli 800 000 suomalaista

Suomessa allergiat ovat hyvin yleisiä. Allergisia on arviolta jopa kaksi miljoonaa. Allergia- ja ympäristöinstituutin tuoreimman, 2010-luvun alun kartoituksen mukaan siitepölyallergisia on 1,2 miljoonaa, koti- ja lemmikkieläinallergisia 700 000, ruoka-allergisia 600 000, lääkeallergisia 500 000 ja tuoksuherkkiä 600 000.

Siitepölyallergiaa aiheutuu lehtipuista, heinistä ja pujosta. Kesä–elokuussa kukkivia, oireita tuottavia heinäkasveja on vähintään 40 lajia.

Suomen yleisin siitepölyallergia johtuu huhti–kesäkuussa kukkivasta koivusta, ja siitä kärsii yli 800 000 ihmistä.

Saarinen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen kaikki vaikutukset ilmiöön selviävät vasta ajan kanssa, koska maapalloa pyörittävät järjestelmät ovat monimutkaisia.

– On vaikea sanoa yksityiskohtaisesti, mitkä allergiat lisääntyvät ja mitkä vähenevät. En usko, että lähivuosikymmeninä on luvassa perinpohjaisia muutoksia: tuskin kaikki ovat allergisia, Saarinen toppuuttelee.

"Nainen voi allergisoitua ukolleen"

Saarisen mukaan ihminen voi olla allerginen mille tahansa proteiinille eli valkuaisaineelle, jonka kanssa on liian läheisessä kontaktissa.

Se, miten vahvasti on kullekin proteiinille herkistynyt, vaikuttaa oireiden vaikeusasteeseen.

– Nostetaan nyt esimerkkinä vaikkapa, että nainen voi allergisoitua ukolleen. Syynä ovat yleensä miehen iholla elävät rasvahiivat tai siemenneste, Saarinen kertoo.

Johtaja itse sanoo olevansa allerginen varsin eksoottiselle asialle, perhosille. Hän kertoo allergisoituneensa niille, kun hän tutki niitä.

– Eihän siinä ole mitään järkeä, että elimistöni varautuu perhosten hyökkäykseen, Saarinen naurahtaa.

Kuva: Eveliina Salomaa
Tuomas Massinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi