Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Bakteereilla voidaan ehkä pian hoitaa ylipainoa, elleivät bakteerit sitä ennen tapa meitä

Professori Pentti Huovinen varoittaa käyttämästä antibiootteja turhaan, vaikka olisi itse voinut kuolla ilman niitä. Kuva: Suvi Elo

Jos antibiootteja ei olisi keksitty, Pentti Huovinen, 62, tuskin olisi tutkija ja tunnettu professori. Huovisen nuoruudessaan sairastama keuhkokuume olisi saattanut viedä hengen.

– Ainakaan en olisi tässä. Jos olisin jäänyt henkiin, voisin olla pahasti vammautunut, Huovinen arvelee.

Nyt Huovinen on Suomen tunnetuimpia bakteeritutkijoita. Hänen erikoisalaansa ovat antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, ja hän puhuu jyrkästi turhia antibioottikuureja vastaan.

Samanlaista ironiaa on Huovisen uralle mahtunut enemmänkin. Kun hän aloitti bakteerien vastustuskyvyn tutkimuksen vuonna 1978, koko aihetta pidettiin auringonlaskun alana.

Antibiootit oli keksitty, ja niiden käyttö oli toisen maailmansodan jälkeen laajentunut valtavasti. Tarttuvat bakteeritaudit olivat muuttuneet hengenvaarallisista enimmäkseen harmittomiksi. Ei uskottu, että bakteereista keksittäisiin enää mitään uutta.

Huovinen väitteli tohtoriksi vuonna 1984 antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista, mikä oli tuohon aikaan maailmanlaajuisestikin uutta. Suomessa ei Huovisen ja hänen väitöskirjatyönsä ohjaajan lisäksi ollut juuri muita asiaan perehtyneitä.

– Vastaväittäjäni totesi, että voin lopettaa antibioottiresistenssin tutkimuksen – ilmiö on ehkä olemassa, mutta niin vähäpätöinen, ettei se tule koskaan olemaan suuri ongelma, Huovinen naurahtaa.

Pian bakteeritauti voi olla todellinen hengenvaara

Olisi ollut vaikea olla enemmän väärässä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan jo tällä hetkellä vuosittain noin 700 000 ihmistä kuolee siksi, että antibiootti ei enää pure bakteeri-infektioihin.

Jos tahti jatkuu, vuonna 2050 antibioottiresistenssin takia kuolee jo kymmenen miljoonaa ihmistä vuodessa.

Vielä ennen toista maailmansotaa Suomessakin kuoltiin yleisesti kuume- ja kulkutauteihin ja tulehduksiin. Sitten antibiootit yleistyivät, ja pelätyt tappavat taudit kesytettiin.

Ihmelääkettä käytettiin huoletta vuosikymmenet. Huovinen kuului maailmanlaajuisesti siihen pieneen tutkijoiden etujoukkoon, joka tajusi antibioottien riskit.

Kun antibiootit tappoivat suuren osan tauteja aiheuttavista mikrobeista, jäljelle jäivät vastustuskykyiset yksilöt. Niiden lukumäärä kasvoi ja kasvaa edelleen.

Pian saatamme taas elää todellisuudessa, jossa bakteeritauti on todellinen hengenvaara – myös Suomessa.

Suositusten mukainen ruokavalio on Pentti Huovisen mukaan hyvä myös bakteeriston kannalta. Kuva: Suvi Elo

1980-luvun puolivälissä tällaisia seurauksia ei osannut odottaa vielä kukaan, ei edes Huovinen.

Väitöskirjansa valmistumisen jälkeen hän lähti jatkamaan tutkimustyötä Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Tuona aikana selvisi, että toisen ja kolmannen polven kefalosporiini-antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit levisivät jo nopeasti Ranskassa sairaaloiden teho-osastoilla.

Kefalosporiinit ovat edelleenkin yleisessä käytössä oleva antibioottiryhmä. Niitä käytetään tavallisimmin virtsa- ja hengitystie-infektioihin ja ihotulehduksiin.

– Tämä oli sellainen asia, joka herätti minut lopullisesti, Huovinen sanoo.

Suomessa antibioottiresistenssi mainittiin ministeriötason toimintaohjelmassa ensimmäisen kerran vuonna 1988. Sen seurauksena Turkuun perustettiin mikrobilääkelaboratorio. Pian Yhdysvalloista palattuaan Huovinen nimitettiin laboratorion ylilääkäriksi.

– Edelleenkään antibioottiresistenssiä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti. Määrätietoiset toimet puuttuvat. Suomen pitäisi käynnistää tehostettu toimintaohjelma resistenssin vähentämiseksi.

Lue myös: WHO listasi: Nämä ovat maailman suurimmat terveysuhat vuonna 2019
 

Käsitys mikrobien roolista ihmisen elämässä on muutenkin täydellisesti mullistunut sitten 1970-luvun.

– Aiemmin ajateltiin, että ne ovat vain pahoja taudinaiheuttajia, joista on päästävä eroon. Nyt ymmärretään, että emme voi elää ilman niitä, Huovinen sanoo.

Hän muistaa 1970-luvulla kysyneensä yliopistossa opettajaltaan, mitä ihmisen suolistomikrobisto oikein tekee. Jo tuolloin tiedettiin, että jokaisella ihmisellä on suolistossaan 1–2 kiloa painava bakteerikanta.

– Opettaja vastasi, että se kouluttaa immuniteettia, tuottaa K-vitamiinia ja mjamjammjaa... Loppu oli muminaa, ja siihen se jäi, Huovinen naurahtaa.

Parempaa tietoa ei yksinkertaisesti ollut.

– Vasta nyt on alkanut aueta, mikä suolistobakteeriston merkitys oikeasti on.

Vielä 2000-luvun alussa bakteeritutkimus oli Huovisen mukaan osin sitä, että vain ”katsottiin mitä tapahtuu”.

– Keinomme ymmärtää bakteerien maailmaa perustuivat vanhoihin viljelytekniikoihin. Vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kehitettiin molekyylibiologiset menetelmät, joilla pystyttiin määrittämään esimerkiksi ihmisen suoliston koko mikrobisto koostumuksineen.

Tämän jälkeen tiedemaailmasta alkoi tipahdella uusia tutkimuksia, jotka järkyttivät aiempia käsityksiä.

– Olin itse pudota tuolilta, kuin luin tutkimuksesta, joka koski suolistomikrobittomia hiiriä. Kun niillä ei ollut mikrobeja, ravinto ei muuttanut niiden rasvakudoksen kokoa. Kun niille siirrettiin tavallisen hiiren ulostetta, rasvakudos alkoi kasvaa samalla ravinnolla.

Nyt tiedetään, että suolistobakteerit muun muassa säätelevät elimistön rasva-aineenvaihduntaa – sekä hiirellä että ihmisellä.

– Eläinkokeissa on pystytty suoliston bakteeristoon vaikuttamalla estämään hiiriä lihomasta, vaikka niille on syötetty runsaasti energiapitoista ja rasvaista ruokaa, Huovinen sanoo.

Ei olekaan mahdotonta, että tulevaisuudessa lihavuutta voitaisiin hoitaa bakteereita syömällä.

Samalla on havaittu, että bakteeristolla on yhteys myös moneen sairauteen. Löytö antaa toiveita siitä, että bakteeristoon vaikuttamalla voitaisiin hoitaa tai ennaltaehkäistä näitä sairauksia.

– Tällaisia ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, diabetes, Alzheimerin ja Parkinsonin taudit ja jopa masennus. Syövistä noin 10–25 prosenttia on liitetty mikrobien toimintaan, Huovinen luettelee.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan on mahdollista, että bakteerit ovat osasyynä jopa korkeaan verenpaineeseen.

Mekanismi, jolla suoliston bakteerit voivat vaikuttaa muiden elinten sairauksiin, on nimeltään dysbioosi. Käytännössä se tarkoittaa, että suoliston seinämän rikkoutuessa suolistobakteerit pääsevät vaikuttamaan haitallisesti muualle elimistöön.

– Geeniperimämme vaikuttaa paljon siihen, mitä tapahtuu, kun nämä bakteerit kohtaavat immuunivasteen, Huovinen kuvailee.

On mahdollista, että immuunivasteella on osansa käytännössä kaikissa tulehduksellisissa sairauksissa.

Suoliston seinämän rikkovan tulehdusreaktion voi Huovisen mukaan aiheuttaa moni tekijä: muun muassa antibiootti, dieetti, suolistotulehdus, ympäristömyrkyt, kemikaalit.

Jokaisen antibioottikuurin jälkeen ihmisen mikrobilajisto muuttuu täysin

Bakteerit merkitsevät siis samaan aikaan toivoa ja uhkaa. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin tapahtunut vielä yksi bakteereihin liittyvä muutos, jolla on seurauksensa.

Ihmisen mukanaan kantaman bakteeriston lajikirjo on pienentynyt. Muutos on Huovisen mukaan huolestuttava. Yksi syy ovat tiuhaan syödyt antibioottikuurit.

– Jokaisen antibioottikuurin jälkeen ihmisen mikrobilajisto muuttuu totaalisesti toisenlaiseksi. Eniten lisääntyvät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, Huovinen sanoo.

Hän viittaa jo 1990-luvulla julkaistuun yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan jokainen antibioottikuuri viisinkertaisti nuorten naisten riskin sairastua virtsatietulehdukseen.

Pahimmillaan antibioottikuuri tuhoaa suoliston koko mikrobiston. Jäljelle jää tällöin vain myrkkyä erittävä bakteerilaji, joka voi aiheuttaa jopa henkeä uhkaavan antibioottiripulin.

Kysymys bakteerien lajikirjosta tuntuu maallikosta ristiriitaiselta. Pyrimme koko ajan muun muassa desinfiointiaineilla ja käsien pesulla välttymään toisista ihmisistä tarttuvilta bakteereilta ja taudinaiheuttajilta. Samaan aikaan olisi kuitenkin terveellistä laajentaa lajikirjoa. Miten?

Huovisen vastaukset ovat terveellinen ruoka ja luonto.

– Mikrobien kannalta terveellinen ruokavalio on hyvinkin suositusten näköinen: paljon kasviksia ja kuituja, kalaa, vain vähän sokeria, rasvaa ja eläinperäisiä tuotteita.

Huovinen muistuttaa tuoreista lihaa koskevista tutkimuksista. Liha vaikuttaa aiheuttavan suoliston pinnalla tulehdusreaktion – samanlaisen, jonka bakteerit aiheuttavat. Reaktio on kuitenkin mahdollista neutralisoida riittävällä määrällä kasviksia.

Luonnonläheisyys puolestaan lisää suotuisaa bakteerikirjoa. Pääsääntö on, että luonnon mikrobit ovat hyviä, toisista ihmisistä tarttuvat eivät.

– Nämä toisista ihmisistä tarttuvat roskavirukset ja -bakteerit on tarpeen pestä käsistä pois. Flunssat eivät jalosta ihmistä, Huovinen sanoo.

Ylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava ja Pentti Huovinen tutkivat bakteerimallinnusta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kuva: Suvi Elo

Tulevaisuudessa voidaan ehkä hoitaa sairauksia siirtämällä ihmisille heidän omaa bakteeristoaan. Bakteeristo talletettaisiin, kun ihminen on terve, ja palautettaisiin ihmisen elimistöön hänen sairastuessaan.

Huovisen mukaan tähän tähtäävä mikrobistopankkihanke on jo käynnistetty Turun yliopistossa yhteistyössä Auria Biopankin kanssa.

– Bakteeriston siirtoa on jo pitkään käytetty Suomessa vaikeiden antibioottiripuleiden hoidossa. Se on osoittautunut aivan ylivoimaiseksi hoidoksi. Potilaat paranevat jopa päivässä, Huovinen sanoo.

Hänen mukaansa parhaillaan on meneillään satoja tutkimuksia, joissa selvitetään bakteeriston siirron mahdollisuuksia muiden sairauksien hoidossa.

– Voi olla, että jatkossa voidaan analysoida bakteeriston vajaus, korvata se räätälöidyllä bakteerikannalla ja ylläpitää tulosta oikeanlaisella ruokavaliolla, Huovinen arvioi.

Miten bakteeriopin syvällinen tuntemus näkyy professorin omassa yhteiselossa mikrobien kanssa?

– No ainakin lapset ovat sanoneet, että aina sinä puhut siitä käsien pesemisestä, Huovinen hymähtää.

– Haluaisin kuitenkin puhua siitä kaikille. Ja samoin siitä, että yskitään hihaan – mitä vähemmän mikrobeja on käsissä, sen parempi kaikille.

Ulkomailla Huovinen tarkkailee syömisiään ja juomisiaan. Sairaalahoito ei houkuttele edes Etelä-Euroopan maissa saati kauempana – jo Etelä-Euroopan sairaaloissa riski antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin saamiselle on suuri.

Asia menee pääpiirteissään niin, että mitä köyhempi yhteiskunta, sitä enemmän riskibakteereja. Tilannetta pahentaa se, että monessa tällaisessa maassa antibiootteja saa ostaa vapaasti.

– Sosiaalinen epätasa-arvo on maailman mittakaavassa tärkeimpiä antibioottiresistenssin edistäjiä. Voikin kysyä, mitä sille lopulta on tehtävissä – onko tämä taistelu jo hävitty.

Vastustuskykyiset bakteerit sairastuttavat tuhansia Suomessakin

Tuhannet suomalaiset sairastuvat vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Tällä hetkellä eniten on virtsatietulehduksia. Joka vuosi melkein neljätuhatta suomalaista naista ja tuhat miestä sairastaa virtsatietulehduksen, jonka aiheuttajana on monille antibiooteille resistentti Escherichia coli -bakteeri.

– Kolibakteerin aiheuttamista naisten virtsatietulehduksista vajaat kolme prosenttia ja miesten tulehduksista runsaat kuusi prosenttia on moniresistentin ESBL-bakteerimuodon aiheuttamia, kertoo ylilääkäri Antti Hakanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Hakanen on yksi Suomen mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman laatijoista.

Kolibakteeri on yleisin virtsatietulehduksen aiheuttaja. Sen resistenttien muotojen aiheuttamien tulehdusten määrä on kasvussa.

2000-luvun alussa jopa kolmanneksen alle viisivuotiaiden lasten korvatulehduksista aiheutti antibioottiresistentti pneumokokki. Nyt tilanne on Hakasen mukaan parantunut merkittävästi.

– Tilanne on nyt saatu hallintaan pneumokokkirokotuksilla, Hakanen kertoo.

Potilaan kannalta antibioottiresistentin bakteerin aiheuttama tulehdus tarkoittaa sitä, että sairaus on hankalammin hoidettavissa, kun siihen tavallisimmin käytetyt antibiootit eivät tepsi.

– Tällöin joudutaan usein käyttämään laajempikirjoisia antibiootteja. Potilas myös saa niistä helpommin haittavaikutuksia, Hakanen sanoo.

Kokonaisuutena Suomen antibioottiresistenssin tilanne on Hakasen mukaan muuhun maailmaan verrattuna hyvä.

Suomessa bakteerien muuntuminen vastustuskykyisiksi ei ole suuri ongelma. Suurin riski on vastustuskykyisten kantojen leviämien Suomeen muualta maailmasta. Tästä syystä Suomessa toimitaan erityisen varovaisesti niiden potilaiden kanssa, jotka on siirretty meille sairaalahoidosta ulkomailta.

– Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen epidemia, joka etenee Suomessa hitaasti mutta valitettavan varmasti, Hakanen kuvailee.

Kuka?

Pentti Huovinen, 62

Suomalainen bakteeriopin uranuurtaja.

Turun yliopiston bakteeriopin professori ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani.

Kannustaa pesemään kädet kymmenen kertaa päivässä ja yskimään vain omaan hihaan.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi