Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Aivosumu hellitti – Kaksi muuttujaa kertoo, kuinka elämäntaparemontti voi onnistua fyysisistä vastoinkäymisistä tai kiireisestä arjesta huolimatta

Hyvinvointivalmentaja Nana Heikkilä sanoo, että muutoshalun on lähdettävä olosta, ei ulkonäöstä.

2,5-vuotias Enrico toimii kuopiolaisen Annmarie Renden herätyskellona kuuden, seitsemän aikaan aamuisin. Rende herää kuitenkin virkeänä. Kuva: Paula Pohjamo

Kaveri, tulokset ja sovittu aikataulu pitävät sähköasentaja Topi Sirviön, 26, liikkeessä vapaa-ajalla:

Motivoivinta on se, että näkee konkreettisia tuloksia. Kun jaksaa tehdä isommilla painoilla ja enemmän toistoja. Lisäksi yleinen jaksaminen on parantunut.

Otimme vuonna 2013 salijäsenyyden ystäväni kanssa, jonka olen tuntenut yläasteelta saakka. Aluksi se oli sitä, että vain ”käytiin salilla”. Jossain vaiheessa huomasi, että tuloksia syntyi, joten siihen, mitä siellä tekee, alkoi kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi penkkipunnerruslaitteessa liikahti aluksi 25 kiloa per puoli, nykyään 45.

Menemme kuntosalille yleensä heti töiden jälkeen maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. On sovittu, että silloin mennään, jos ei muuta ilmoiteta.

En varmaankaan saisi itsestäni niin paljon irti yksin, ja samalla tulee vaihdettua kuulumiset.

Kaaduin nuorena pyörällä. Kaatuminen vaikutti varsin harmittomalta. Oikean jalan nilkan luut kuitenkin murtuivat, mikä pysäytti pituuskasvun, ja toinen jalka jäi lyhyemmäksi. Nilkkaa yritettiin korjata monta kertaa, mutta siitä ei tullut milloinkaan hyvää. Lopulta jalka jouduttiin amputoimaan.

Proteesi ei kuitenkaan tuota juuri ongelmia. Nilkkaa ei pysty liikuttamaan, joten aivan kaikkia liikkeitä ei voi tehdä. Oikeassa jalassa on vähemmän voimaa kuin vasemmassa, kun jälkimmäinen korvaa toista.

Viime vuosi oli vaikea, sillä vasemmasta korvastani meni kuulo. Kuulo hiipui vähitellen, loppua kohti nopeutuneella tahdilla. Heräsin eräänä aamuna 1,5 vuotta sitten outoon oloon: en enää kuullut toisella korvalla. Maalis–huhtikuussa minulle tehtiin sisäkorvaistuteleikkaus. Siitä tuli paussia treeneihinkin, ja kunto tippui. Kesällä taas oli niin paljon töitä, ettei salille ehtinyt.

Syksyllä pääsin jälleen treenien makuun. Tuntui, että kaikki lähti alusta, mutta olen taas saanut rytmistä kiinni.

Kuopiolainen Topi Sirviö käy kuntosalilla yleensä kolme kertaa viikossa. Töissä kävelykilometrejä kertyy helposti kymmenenkin päivässä. Kuva: Tuire Punkki

Treenaamisen hyödyt näkyvät myös töissä

Salille on helppo tulla, eikä harrastus vaadi itseltä juuri mitään välineitä.

Jos ehtii mennä kotiin työpäivän jälkeen, salille lähteminen on usein vaikeampaa. Saan kuitenkin motivoitua itseäni, kun mietin treenin ja saunomisen jälkeistä hyvää oloa. Joskus korvaan salitreenin kävelylenkillä. Välillä olemme käyneet kaverini kanssa kuntonyrkkeilyssä, joka on yhdistelmä kuntopiiriä ja nyrkkeilyn alkeita.

Kävelyä kertyy työpäivän aikana helposti kymmenen kilometriä, ja siihen päälle tulee muun muassa tikkailla kiipeilyä. Aika yleinen työasento on kädet koholla, ja välillä hartianseutu oli jumissa. Salitreeni on kuitenkin auttanut jumeihin, kun voimaa on tullut enemmän. Treenaamisen hyödyt huomaa töissä muutenkin. Painavien tavaroiden, kuten kaapelikelojen, liikuttelu on nykyään helpompaa.

Käyn aika harvoin vaa’alla. Kun aloitin salitreenin, painoa oli ehkä 70 kiloa, nykyään runsaat 80. Olen kuitenkin huomattavasti paremmassa kunnossa nyt. Päivällä tulee syötyä terveellisesti, mutta illalla en katso niin tarkkaan syömisteni perään. Pyrin kuitenkin tekemään terveellistä ruokaa, jos vain ehdin.

Ruokailurytmi voisi olla vähän tasaisempi. Lounaan jälkeen on vielä kahvitauko, mutta treenien jälkeen on saatava heti ruokaa, sillä ruokailuväli venyy aika pitkäksi.

"Haluan jaksaa ja minun pitää jaksaa"

Kolmen bisneksen nainen Annmarie Rende, 29, karisti haamuolon eritoten ruokavalion muutoksella:

Väsyneisyys ja aivosumu olivat kimmokkeinani elämäntaparemonttiin. Nyt esimerkiksi muistan, mitä tein viime syyskuussa.

Haluan jaksaa ja minun pitää jaksaa. Minulla on kolme bisnestä ja kolme tiimiä, joita ohjaan.

Lisäksi minulla on lapsi. Haluan jaksaa olla hänelle äiti enkä vain haamu sohvan nurkassa.

Koin vuonna 2014 burnoutin, kun työskentelin sekä ravintolapäällikkönä että raksalla. Sen jälkeen muutin Espanjaan etsimään itseäni ja palasin Suomeen keväällä 2016 mieheni kanssa.

Poikani syntyi elokuussa 2016. Salilla rupesin käymään neljä kuukautta myöhemmin, mutta se oli alkuun sellaista joskus ja jouluna -meininkiä. Hirveän vähän kerkesin olevinaan huolehtimaan hyvinvoinnistani.

Lopullinen herääminen tapahtui viime syyskuussa. Aloin painottaa ruokavaliossani raakaruokaa sekä hyviä rasvoja ja karsin maitotuotteet valtaosin pois. Alkoholin käytön lopetin jo muutama vuosi sitten.

Minulla on ollut blenderi jo pitkään, mutta nyt se on käytössä. Tekosyy käyttämättömyydelle oli se, että kone on hankala pestä. Mitä oikein ajattelin!

Teen joka aamu smoothien, johon laitan yleensä kasvipohjaista jogurttia, kauramaitoa, pakastemarjoja, banaania sekä proteiinijauhetta.

Iltaisin teen mehuja yleensä sitrushedelmistä, pinaatista ja lehtikaalista. Tykkään sitruksista, ja ne peittävät muut maut. En voi esimerkiksi sietää lehtikaalin makua paljaaltaan.Tuntuu siltä, että kun keho on saanut vihreää, se alkaa myös vaatia sitä.

Ennen turvauduin eineksiin ja helppouteen. Nykyään noudatan 80/20-periaatetta, eli 20 prosentissa saa oikoa, jos 80 prosenttia ruokavaliosta on kunnossa. Syömisessä pitää olla myös rentoutta, ja syömme ulkonakin.

"Myös lapsen kanssa voi liikkua"

Nukun tosi hyvää ja levollista unta, kahdeksan tuntia yössä. Herään aamulla virkeänä ja jaksan päivän aamusta iltaan. En tarvitse energiaa suklaapatukoista tai päiväunista. Kun haen lapsen tarhasta, jaksan tehdä ja leikkiä hänen kanssaan. Minulla riittää myös virtaa lähteä lenkille, ennen ei riittänyt. Myös lapsen kanssa voi liikkua.

Käyn tällä hetkellä kerran viikossa kuntosalilla ja noin kolme kertaa viikossa lenkillä. En juuri tykkää aerobisesta treenistä, joten lenkkeily minulle on oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Olen myös löytänyt taas motivaation ja energian mennä kuntosalille.

Tavoitteenani on kiinteytyminen ja lihasten kasvatus. En tuijota vaakaa, vaan pitää olla hyvä olo itsensä kanssa. Peili kertoo, viihdytkö itsesi kanssa.

Saan treenistä nykyään myös tuloksia. Joulukuussa 2016 en jaksanut tehdä askelkyykkyä omalla painolla. Nyt jaksan tehdä maastavedot 45 kilolla. Eihän se paljon ole, mutta minulle se on.

Molempien – treenin ja ruokavalion – on oltava tasapainossa. Personal trainerinikin on korostanut sitä, että minun täytyy syödä oikein, mutta vasta nyt tiedän, mitä se tarkoittaa.

Haluan tavoitella koko ajan jotain, mennä askel askeleelta kohti parempaa niin kehon, mielen kuin ravinnon kanssa.

Tärkeintä on kuitenkin se, että tulosta on tullut jaksamisessa. Arki ei ole enää kamppailua vaan helppoa ja kivaa. Arkea ei kannata vain painaa sumussa odottaen muutaman viikon kesälomaa.

"Lentokoneessakin happinaamari laitetaan ensin itselle ja sitten muille"

Hyvinvointivalmentaja Nana Heikkilä näkee sekä Topi Sirviön että Annmarie Renden tarinoissa monta syytä, miksi he ovat onnistuneet elämäntapamuutoksessa.

– Topi oli lähtenyt toteuttamaan sitä kaverin kanssa, laittanut treenit kalenteriin tietyille päiville eikä niistä sitten luisteta.

Heikkilä pitää tärkeänä myös sitä, että Topi on ajoittanut treeninsä heti töiden jälkeen.

– Lisäksi hänellä on ollut todellisia vastoinkäymisiä, mutta hän ei ole antanut niiden haitata vaan vain muokannut omia treenejään esteet huomioiden.

Jos ei ole aikaa tai intoa mennä kuntosalille, Nana Heikkilä kannustaa kehonpainotreenin pariin.

– Se sopii mainiosti ylläpitävään liikuntaan ja siihen voi hyödyntää vaikkapa puistonpenkkiä tai tankoa.

Heikkilän mielestä on hyvä kokeilla välillä myös uusia lajeja, kuten Topi kuntonyrkkeilyä.

– Ja jos töistä saa lihasjumeja, niin niitä parannetaan juurikin liikunnalla.

Heikkilä muistuttaa valmennettaviaan usein siitä, että jos on hyvin väsynyt vanhempi, työntekijä tai puoliso, silloin ei ole kauheasti annettavaa muille ihmisille. Omaan hyvinvointiin on siis panostettava.

On sovittu, että silloin mennään, jos ei muuta ilmoiteta. Elämäntapamuutoksen tehnyt Topi Sirviö

– Lentokoneessakin happinaamari laitetaan ensin itselle ja sitten muille.

Heikkilä pitää olennaisena sitä, että Annmarien muutoshalu lähti omasta olosta.

– Ravinto on usein helpompi laittaa kuntoon, sillä kynnys lähteä treenaamaan voi olla iso.

Kun ravitsemus ja energiatasot ovat kunnossa, niin liikkumaan lähteminenkin on helpompaa.

– Kasvisten ja marjojen lisääminen on aina hyvä tapa. 80/20-periaatetta noudatan itsekin ja opetan muille. Siitä ei tule mitään, jos pyrkii täydellisyyteen, Heikkilä huomauttaa.

Ulkona syöminen on hyvin monelle myös sosiaalisista suhteista huolehtimista.

– Olisi vähän tylsää, jos joutuisi jättämään tällaiset tilanteet väliin tiettyä ruokavaliota noudattaessaan.

Annmarie on tehnyt hyvän havainnon myös siinä, että lapsen voi ottaa mukaan liikkumaan.

– Koko perheellä voi mennä vaikka luistelemaan, hiihtämään tai pulkkamäkeen ja vetää lapsia pulkassa ylös mäkeä, Heikkilä toteaa.

Jos liikkumaan lähtee ulkonäön takia, niin motivaatiota ei välttämättä riitä pitkäksi aikaa.

– Se ei kestä elämän kolhuja. Sitovampia motivaatiotekijöitä ovat esimerkiksi oma terveys tai se, että jaksaa leikkiä oman lapsensa kanssa.

Jos suunnittelet elämäntaparemonttia, huomioi vielä nämä seikat

Pysyvät muutokset syntyvät pienten tekojen kautta.

– Jos haluaa 20 kiloa pois, niin kannattaa jakaa urakka osatavoitteisiin, niin se ei tunnu niin mahdottomalta, Heikkilä tuumaa.

– Kun opettelee yhden tavan kerrallaan, niin se muotoutuu rutiiniksi. Jos noudattaa vain 6–8 viikkoa tiukkaa dieettiä, niin sen jälkeen palaa helposti vanhoihin elämäntapoihin.

Tällaisia tapoja voivat olla esimerkiksi kasvisten tai suuremman vesimäärän lisääminen ruokavalioon tai kahdeksan tunnin yöunet.

Liikkumiseen ei myöskään aina tarvita vaikkapa kuntosalia vaan kotitreenit ovat oikein toimivia, Heikkilä muistuttaa.

– Ne eivät myöskään maksa mitään.

Elämäntapamuutoksen ajankohta on olennainen:

– Jos elää tosi stressaavaa aikaa tai on murheita tai suruja, niin silloin ei kannatakaan lähteä tavoittelemaan maata mullistavia muutoksia. On pikemminkin hyvä keskittyä tekemään pieniä, parempia valintoja.

Kokonaiskuormituksen ollessa iso omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on toki tärkeää, mutta sen ei pidä aiheuttaa lisästressiä.

– Voi käydä vaikka kävelyllä tai tehdä kehonhuoltoa.

Lisää vinkkejä: www.nanafit.fi, IG: nanafitofficial

Sanna Inkinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi