Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Melkein puolet odottavista äideistä käy kahvipannulla liian usein

Vastasyntyneiden hiuksista näkyy, että yli 40 prosenttia odottavista äideistä juo enemmän kuin kolme kahvikupillista päivässä.

Tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo, tutkimukseen osallistunut Marika Airila Martta-tyttärensä kanssa sekä ylilääkäri Leea Keski-Nisula ovat innoissaan Kubico-tutkimuksesta. Kuva: Tuire Punkki

Liika kofeiinin saanti sikiöaikana voi aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja, ennenaikaisesta syntymästä ja hermoston kehityshäiriöistä aina harvinaisiin syöpiin.

Tästä on jo jonkin verran näyttöä, mutta kuopiolainen Kubico-tutkimus tutkii asiaa vastasyntyneiden ja heidän äitiensä hiuksista.

– Lasten hiusnäytteistä näkyy hyvin sikiöajan viimeisten kuukausien aikana tullut kofeiinikertymä, kertoo tohtorikoulutettava lääketieteen kandidaatti Lauri Uusitalo.

Yleiseurooppalaisen suosituksen mukaan äidin ei tulisi nauttia kahvia enempää kuin 2–3 pientä kupillista eli noin 200 milligrammaa päivässä.

Nyt on jo nähtävissä, että melkein puolet KYSin alueen odottavista äideistä on ollut kahvipannulla liian usein. Uudelleensynnyttäjät ovat tuplasti ensisynnyttäjiä innokkaampia kahvittelijoita. Myös energiajuomia he käyttävät enemmän.

– Muitakin kofeiinin lähteitä on hyvä rajoittaa teestä ja kaakaosta aina kolajuomiin, jotka ovat etenkin ensisynnyttäjien suosiossa.

Mittaus monipuolistuu

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistutkimuksessa kehitetty uusi mittausmenetelmä näyttää vastasyntyneen hiuksista altistekertymän, joka on tullut äidin kautta ja kulkeutunut istukan läpi.

Kofeiini on nyt keskiössä, mutta mitattavissa ovat myös esimerkiksi erilaiset ravintoaineet, lääkkeet ja päihteet, ilmansaasteet sekä muut elinympäristöstä kertyneet yhdisteet.

Jo vanhastaan tiedetään, että alkoholi, tupakka, huumeet ja monet lääkkeet ovat suurin terveysriski lapselle.

Uusi mittausmenetelmä näyttää hiuksista altistekertymän.

Sikiön kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla, koska kahvia kulutetaan Suomessa reilusti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomalainen käyttää keskimäärin 10 kiloa kahvia vuodessa.

– Kofeiinin todellisen saannin arviointi on myös riippuvaista ravinnon kofeiinilähteistä. Ne ovat eri väestöillä hyvin erilaiset. Nautitun kahvin kofeiinivahvuuskin vaihtelee myös väestön sisällä, huomauttaa Uusitalo.

Hiusnäytteistä mitattu kofeiinikertymä viittaa myös siihen, että äidit arvioivat odotusajan kyselyissä kahvimääriään alakanttiin.

– Osa tästä voisi ehkä selittyä sillä, että uudelleensynnyttäjillä kofeiini suodattuisi helpommin istukan läpi sikiöön. Tämä vaatii lisätutkimuksia. Saamme aikanaan runsaasti uutta tietoa hiusnäytteiden ja seurantatutkimusten ansiosta, iloitsee Kubico-hankkeen tutkimusjohtaja, naistentautien ja synnytysklinikan ylilääkäri Leea Keski-Nisula.

Seurantaa lapsesta aikuiseksi

Tarkempia tuloksia kofeiinin saannista julkaistaan alkuvuodesta 2019. Nyt on kuitenkin käynnistynyt jo kofeiinitutkimuksen seuraava vaihe, jossa tohtorikoulutettava ja terveystieteiden maisteri Anni Lehtonen selvittää kofeiinipitoisuuksien yhteyttä lapsen myöhempään terveyskehitykseen.

Äidit vastaavat verkossa tutkimushankkeen kyselyihin. Lapsia seurataan aikuiseksi saakka. Tavoitteena on paitsi tunnistaa kofeiinin vaikutuksia raskauden etenemiseen ja lapsen terveyteen myös selventää raskausajan ruokailusuosituksia.

Tutkijat aikovat myös selvittää, miten kofeiinialtistus vaikuttaa lapsen varhaiseen käyttäytymiseen, kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.

– Voisiko lapsella olla muiden keskushermostoon vaikuttavien yhdisteiden tapaan vieroitusoireita kofeiinista synnytyksen jälkeen? Tai voiko raskausaikana nautitulla kofeiinilla olla joitakin myönteisiäkin vaikutuksia raskauteen tai lapsen terveyskehitykseen, Lehtonen miettii.

Keski-Nisula pitää mahdollisena, että isoäitienkin ravitsemus ja elinympäristöstä kertyvä kuorma vaikuttaa seuraavien sukupolvien terveyteen.

Kuopiolaistutkimus

10 000 äitiä ja lasta

Kubico (Kuopio Birth Cohort) on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus. Terveyttä on tarkoitus seurata sikiöajasta aikuiseksi saakka. Vain KYSissä on käytössä menetelmä, jossa vastasyntyneen hiuksista voi mitata sikiöajan altistumisia.

Myös perimän vaikutusta äitien ja lasten terveyteen tutkitaan. Tutkittavana on kaikkiaan 10 000 äiti ja lapsi -paria. Yli puolet heistä on jo mukana. Aineistoa alettiin kerätä vuonna 2012.

Nyt on jo käynnistynyt kofeiinitutkimuksen seuraava vaihe, jossa tutkitaan liiallisen kofeiinin saannin vaikutusta KYSissä syntyneiden myöhempään terveyskehitykseen.

Tutkimuksessa ovat yhteistyössä KYS, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Aulikki Elo
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi