Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Miksi meitä väsyttää niin paljon? Muista 90 minuutin sääntö

Professori Markku Partinen kehottaa arvostamaan unta, koska ilman sitä aivot eivät palaudu. Jos jatkuva väsymys haittaa päivittäistä elämää, on syytä hakeutua tutkimuksiin yleis- tai työterveyslääkärille.

Suomessa kärsitään unettomuudesta enemmän kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Kuva: Anssi Hietamaa

Huomenta. Nukuitko viime yönä hyvin vai pyöritkö hereillä tuntikausia? Jos nukuit huonosti, kuulut suureen suomalaisten uniongelmaisten ryhmään. Helsingin Uniklinikan professori Markku Partisen mukaan keskeinen syy unettomuudesta seuraavaan väsymykseen on unen arvostuksen puute.

Miksi suomalaisia väsyttää niin paljon?

Väsymyksellä voi viitata kolmeen asiaan, eli fyysisestä rasituksesta seuraavaan väsymykseen, uneliaisuuteen ja henkiseen uupumukseen. Suomalaisten väsymyksen taustalla on yleensä unenpuute. Ihmiset nukkuvat liian vähän eikä unen laatu ole tarpeeksi hyvää. Luontainen unentarve on jokaiselle yksilöllinen ja se on helppo itse tunnistaa. Keskimäärin unta pitäisi olla noin 8 tuntia, haarukan ollessa 6–9 tuntia vuorokaudessa. Toiset pärjäävät vain 5–6 tunnin unilla, mutta jos unentarpeesta vähennetään jatkuvasti tunti pois, se aiheuttaa kasaantuvaa univelkaa. Uni on arvostuskysymys ja unesta tingitään muiden asioiden takia.

Määrän lisäksi tärkeää on unen laatu. Syvää kakkos- ja kolmosvaiheen unta pitäisi olla yhteensä vähintään neljä tuntia, jotta aivot lepäävät. Torkkuminen ja kevyt pintauni eivät virkistä ketään. Moni ei pysty nukkumaan kunnolla stressin takia. Huolet nousevat herkästi mieleen yöllä.

Miten omaan unen laatuun voi vaikuttaa?

Nukkumaan ei kannata mennä, jos ei väsytä. Sängyssä pyörimisen sijaan voi lukea tai pelata yksitoikkoista peliä, kunnes taas nukuttaa. Iso asia on ymmärtää päivän tapahtumien vaikutus nukkumiseen. Jos on paljon huolia, asiat saa yleensä pienemmiksi puhumalla. Juttukaverin puuttuessa ajatukset voi kirjoittaa päiväkirjaan. Tulevien päivien stressaavia asioita ei kannata miettiä illalla, muuten ne valvottavat yöllä.

Yli kahden tunnin päiväunet eivät edistä terveyttä. Professori Markku Partinen

Säännölliset iltarutiinit ovat tärkeitä. Meille jokaiselle kehittyy oma luontainen nukahtamisen aika, ja jos sen ohi valvoo, seuraava luonnollinen nukahtaminen tulee vasta 90 minuutin päästä. Siksi television katsominen illalla voi sotkea rytmin, jos ohjelma jatkuu ohi nukahtamisen ajan.

Sängyssä ei kannata lähetellä sähköposteja tai muita viestejä. Ne on parempi tehdä istuallaan toisessa huoneessa.

Lapsiperheissä loistavia iltarutiineja ovat iltapala, hammaspesu ja iltasatu. Säännöllistä rytmiä suositellaan nuorillekin. Alkuillasta voi harrastaa kevyttä liikuntaa, myöhään illalla ei ole järkevää syödä raskasta ruokaa.

Onko päiväunien nukkumisesta hyötyä?

Tutkimusten mukaan lyhyet päiväunet ovat suositeltavia. Yleensä sanotaan, että 15–30 minuutin päiväunet virkistävät. Yli kahden tunnin päiväunet eivät edistä terveyttä, koska niiltä herääminen kestää pitkään. Viikonloppuisin on hyvä nukkua vähän varastoon, mutta sunnuntaina ei kannata nukkua kauan päivällä. Se siirtää nukahtamisaikaa illalla ja sitten maanantaiaamuna väsyttää taas.

Kuinka paljon vuodenajoilla on vaikutusta väsymykseen?

Pimeys väsyttää monia, ja Suomessa kaamosväsymys on yleistä. Unitutkijat liputtavat kellonsiirtokeskustelussa vahvasti talviajan puolesta, koska aamuihin tarvitaan valoa. Kevätväsymystä on koululaisten keskuudessa tunnollisilla tytöillä, jotka tinkivät unesta kokeisiin päntätessään. Olen huolissani suomalaisesta koulu- ja työmaailmasta, jossa ihmisistä vedetään tehoja niin paljon irti, että uni kärsii.

Nukkuvatko suomalaiset muita eurooppalaisia huonommin?

Valitettavasti täällä kärsitään unettomuudesta enemmän kuin Keski-Euroopassa. Suomalaisilla on enemmän huolia ja miehillämme on paha tapa hoitaa unettomuutta alkoholilla. Suomalaisnaiset ovat urakeskeisiä verrattuna esimerkiksi espanjalaisiin, jotka laittavat perheen ja oman hyvinvoinnin uran edelle. Suomessa ja Islannissa syödään Pohjoismaista eniten unilääkkeitä, vaikka niiden käyttö täälläkin on vähentynyt.

Miksi uni on ihmiselle niin tärkeää?

Ilman unta ei voi elää. Uni on aivoille ratkaisevan tärkeää lepoa ja huoltoa, jonka aikana haitalliset kuona-aineet poistuvat. Uni on tärkeää oppimiselle ja muistamiselle. Krooninen unettomuus on nykytutkimusten mukaan yleisin syy Alzheimerin taudin puhkeamiselle. Siksi lääkäreidenkin pitäisi aina kysyä, miten potilas on nukkunut.

Kerro lääkärille väsymyksestä

Iltapäivällä, tukeva lounas mahassa, se iskee. Niin kova väsymys, että luulee nukahtavansa työpöydän ääreen. Lääkäriasema Mehiläisen Lahden työterveyshuollon erikoislääkäri Mia Saarni tunnistaa tilanteen ja sanoo sen olevan luonnollista.

– Väsymys on kaikille tuttu asia, sillä vireystila vaihtelee päivän aikana. Yleensä väsymys johtuu useammasta eri syystä. Voi olla huolia, kiirettä, flunssa tulossa, verenpaine koholla tai univajetta.

Saarnin mukaan tavallista väsymystä voi hoitaa lepäämällä riittävästi ja noudattamalla säännöllistä ruoka- ja unirytmiä. Ylipainoisella jo muutaman kilon painonpudotus saattaa virkistää. Kiirettä voi yrittää hallita toimintatapojaan järjestelemällä.

– Liikunta ja varsinkin ulkoilu on hyvä tapa torjua väsymyksen tunnetta. Alkoholin käyttöä neuvotaan vähentämään. Iltapäivän väsymykseen auttaa viidennen kahvikupin sijaan lasillinen vettä tai lyhyet päiväunet. Päätteen äärellä työskentelevän kannattaa nostaa sähkösäädettävä pöytä ylös, Saarni vinkkaa.

Jos jatkuva väsymys haittaa päivittäistä elämää, on syytä hakeutua tutkimuksiin yleis- tai työterveyslääkärille. Vastaanotolla tehdään tarkka haastattelu ja terveydentilan tutkimus, joilla pyritään selvittämään väsymyksen syytä. Lääkäri arvioi tarvittaessa potilaan työkykyä ja ajoterveyttä. Vaikeissa väsymystilanteissa potilas voidaan asettaa ajokieltoon, joka on yleensä tilapäinen.

– Usein potilasta helpottaa jo se, että hän saa kertoa huolensa ja hänet tutkitaan kunnolla. Seurannasta on huolehdittava ja sovittava kontrolli tarpeen mukaan. Väsymys, jolle ei tutkimuksissa syytä löydy, korjaantuu usein ajan kanssa, Saarni sanoo.

Pitkittyvä väsymys voi johtua myös sairaudesta. Taustalla voi olla esimerkiksi anemia, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea, kiputilat tai infektiot. Epätasapainossa oleva perussairaus voi aiheuttaa väsymystä. Psyykkisistä sairauksista masennus kulkee käsi kädessä väsymyksen kanssa.

– Jatkuvan väsymyksen kanssa ei kannata jäädä yksin. Nykyään ihmiset osaavat aika hyvin hakeutua terveydenhuoltoon, Saarni sanoo.

Chimene Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Onko sinulla uniongelmia?
Onko sinulla uniongelmia?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi