Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Lamaannuttava uupumus voi olla merkki raudanpuutteesta – hemoglobiiniarvo ei aina kerro koko totuutta

Elimistön rautavarastot voivat olla aivan lopussa ja silti hemoglobiini on hyvä. Matalista rauta-arvoista kärsivälle bloggaaja Anna Pastakille on tarjoiltu diagnoosiksi muun muassa masennusta.

Ferritiini on elimistön rautavarastojen mittari. Jos ferritiiniarvo on alhainen, potilas kärsii raudanpuutteesta. Elimistön rautavarastot voivat olla lopussa, vaikka hemoglobiiniarvo on hyvä. Kuva: Minna Rosti

Hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneiden silmien eteen on viime aikoina pompahdellut tuon tuosta sana ferritiini. Se on noussut sosiaalisen median puheenaiheeksi ja eräänlaiseksi trendi-ilmiöksi, vaikka ferritiinissä sinällään ei ole mitään uutta.

Ferritiini on elimistön rautavarastojen mittari. Jos ferritiiniarvo on alhainen, potilas kärsii raudanpuutteesta.

– Se on hyvä, kauan tunnettu merkkiaine, joka on tavallaan jäänyt monien muiden asioiden varjoon. Hyvä, että se on noussut taas pöydälle, sanoo kliinisen kemian erikoislääkäri, dosentti Kristina Hotakainen. Hän toimii myös Mehiläisen laboratoriosektorin johtajana.

Jos potilas potee tyypillisiä raudanpuutteen oireita kuten väsymystä, huimausta, ahdistusta, sydämen tykyttelyä ja suorituskyvyn laskua, ensin tutkitaan hemoglobiini. Jos se on viitearvojen sisällä, syytä oireisiin etsitään yleensä muualta kuin raudanpuutteesta. Ferritiiniarvoa eli varastoraudan määrää ei automaattisesti tutkita.

Jos taas hemoglobiini on liian alhainen, se kertoo anemiasta, jonka syy on aina selvitettävä. Jotta saataisiin selville, johtuuko anemia raudanpuutteesta, tarvitaan uusia verikokeita.

– Silloin ferritiini ja transferriinireseptori on hyvä parivaljakko. Se on yksinkertainen ja varma diagnostiikka, joka on ollut peruslääketieteen käytössä jo pitkään, Hotakainen toteaa.

Kun ferritiini kertoo elimistön rautavarastoista, transferriinireseptori osallistuu raudan sitomiseen elimistössä.

Hyvä hemoglobiiniarvo voi hämätä

Ferritiinistä tekee mielenkiintoisen se, että elimistön rautavarastot voivat olla aivan lopussa ja silti hemoglobiiniarvo on hyvä. Potilaan hemoglobiini voi olla esimerkiksi 140 grammaa litrassa ja hän voi samalla kärsiä raudanpuutteesta. Suomessa kansalliset hemoglobiinin viitearvot ovat aikuisilla naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.

– Anemia on raudanpuutteen myöhäinen ilmenemä eikä anemia kehity kaikille raudanpuutteisille. Siksi pelkän hemoglobiinin tutkiminen ei riitä. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan ferritiini (pitoisuus alle 30 mikrogrammaa litrassa) on ylivoimaisesti paras raudanpuutteen indikaattori, sanoo sisätautiopin dosentti Esa Soppi.

Hänen mukaansa transferriinireseptorin määrittäminen ei ongelmatapauksia lukuun ottamatta ole yleensä tarpeen.

Sopin kokemuksen mukaan varastoraudanpuute tunnistetaan suomalaisessa terveydenhuollossa usein huonosti.

– Kun ferritiiniä ei ole mitattu eikä raudanpuutetta näin ollen ole saatu selville, oireiden perusteella diagnoosiksi on ehdotettu esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, astmaa, migreeniä ja masennusta.

– Raudanpuute on haasteellisin asiakokonaisuus, jonka olen 35 vuoden sisätautilääkäriurani aikana kohdannut. Sen selvittäminen voi vaatia paljon vaivannäköä.

Naisilla raudanpuute johtuu useimmiten runsaista kuukautisista, raskauksista ja synnytyksistä. Molemmilla sukupuolilla rautaa voivat vähentää myös keliakia, haavainen paksusuolentulehdus sekä verenluovutukset.

Viitearvoissa voi olla eroja

Ferritiinin heikkoja puolia on se, että elimistössä oleva tulehdus voi vaikuttaa sen arvoon.

– Ferritiini on niin sanottu akuutin faasin proteiini, joka kohoaa esimerkiksi infektioissa. Ferritiiniä nostavat myös tulehdukselliset sairaudet kuten nivelreuma. Tällöin se ei kerrokaan enää rautavarastojen tilanteesta, Hotakainen mainitsee.

Toinen vaikeus liittyy ferritiinin viitervoihin. Niissä voi olla laboratoriokohtaisia eroja, ja myös viitealueen alarajaa pidetään liian matalana.

– Yhdessä laboratoriossa naisten viitearvo on 5–100 mikrogrammaa litrassa ja toisessa 13–150 käytetystä menetelmästä tai tutkitusta viiteväestöstä riippuen, Hotakainen vertaa.

– Todennäköisesti raudanpuutetta on jo silloin, kun arvo on alle 30. Esimerkiksi pitoisuus 15 on kyllä viitealueella, mutta ei ole läheskään riittävä. Kliinisessä työssä voi käydä niin, että alhainen luku ei pomppaa lääkärin silmille, jos se kuitenkin on viitearvon sisällä.

Lamaannuttavaa uupumusta, ei vain väsymystä

Suomen suosituimpiin bloggaajiin lukeutuva Anna Pastak, 30, kertoo kärsineensä raudanpuuteanemiasta jo lapsena, mutta aina sen toteaminen ei ole sujunut helposti.

Alkuvuonna 2014 Pastak tunsi itsensä superväsyneeksi. Hän ajatteli, että väsymyksen taustalla oli hampaanpoisto ja sitä seurannut pitkään jatkunut, kova kipu ja kipulääkkeiden syöminen.

Raudanpuutetta hoidetaan pääasiassa tableteilla. Kuva: Minna Rosti

– Ajattelin, että kyseessä on kipulääkkeen vieroitusoire sekä yliopisto-opiskelun, työn ja matkustelun yhdistelmä. Syytin väsymyksestäni kaikkea mahdollista, mutta nyttemmin tiedän, että se väsymys on erilaista. Se on lamaannuttavaa uupumusta, joka on aivan erilaista kuin kiireisen elämäntyylin aiheuttama väsymys, Mungolife-blogia kirjoittava Pastak kertoo.

Hänen hemoglobiininsa oli tuolloin erinomainen, 142 grammaa litrassa. Niinpä väsymyksen aiheuttajaksi epäiltiin muun muassa masennusta ja hoidoksi tarjottiin terapiaa ja lääkkeitä.

– En ottanut, en diagnoosia enkä siihen tarjottuja lääkkeitä.

Lopulta yksityinen yleislääkäri määräsi hänet laajempiin tutkimuksiin. Niistä selvisi, että hänen ferritiiniarvonsa oli aivan liian alhainen. Elimistön rautavarastoja kuvaava arvo oli 6,8 mikrogrammaa litrassa, kun raudanpuutetta on ainakin jo silloin, kun arvo on alle 30.

Hän sai hoidoksi puolen vuoden rautatablettikuurin.

"Turhat lääkitykset voisi välttää rautalisällä"

Pastakin tuorein raudanpuute liittyy raskauteen ja etenkin imetyksen jälkeiseen aikaan. Hän söi rautatabletteja raskauden aikana, sillä hänen hemoglobiininsa oli jälleen matalalla. Ferritiiniä ei mitattu. Raudan syöminen loppui synnytykseen, sillä hän oli saanut ohjeen, ettei rautaa kannattanut syödä imetyksen aikana.

– Imetyksen ajan olin itse asiassa hyvinkin energinen. Mutta imetyksen lopettamisen jälkeen alkoivat kuukautiset, ja pikkuhiljaa oloni huononi.

Oireita oli pitkä lista: muistiongelmia, väsymystä kahdentoista tunnin yöunista huolimatta, levottomia jalkoja ja jopa rytmihäiriöitä.

– Olo oli kuin jyrän alle jäänyt. Syytin yrittäjyyden ja kotiäitiyden yhdistelmää, puolen vuoden takaista muuttoa ja stressiä.

Verikokeissa hänen hemoglobiiniarvonsa oli 130 ja ferritiiniarvonsa 17. Yleislääkärin mukaan ”kaikki oli hyvin, ei mitään ongelmaa”. Pastak ei jättänyt asiaa siihen, vaan hakeutui toiselle lääkärille.

– Hän selitti, että raskaus ja synnytys voivat vaikuttaa jopa pari vuotta lapsen syntymän jälkeen ja että jokaiselle naiselle olisi tärkeää tarkkailla raudansaantiaan tuoreena äitinä.

Hoidoksi hän sai jälleen rautaa.

Tällä hetkellä Anna Pastak käy erikoislääkärillä, joka yrittää selvittää tarkemmin, miksi hänen rauta-arvonsa tipahtelevat niin paljon.

– Olen päättänyt selvittää asian perin pohjin.

Yleisellä tasolla hän harmittelee sitä, ettei ferritiinin puutetta oteta vakavasti ja usein kirjoitetaan lääkkeitä masennukseen tai kilpirauhaseen, kun itse asiassa kyse on raudanpuutteesta.

– Harmittaa ajatella, miten herkästi lätkitään rankkoja, koko elämän kestäviä lääkityksiä, vaikka ongelmaa voisi lääkitä rautalisällä.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi