Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Uimahallin vakiokävijä Sisko, 41, ei ole koskaan häpeillyt kilojaan – ”Kehoja on kaikenlaisia, ja ne kaikki mahtuvat uimahalliin”

Osa ylipainoisista karttaa uimahallia varsinkin niinä aikoina, kun paikka on auki kaikille. Syynä on usein häpeä.

Vesiliikunta sopii myös painonhallintaan. Veden hydrostaattinen paine tehostaa aineenvaihduntaa. Kuva: Eija Uusitalo-Ovaska

Leena, 65, on ollut vesipeto koko elämänsä.

Vuosien mittaan kertynyt ylipaino ei ole ollut esteenä sille, etteikö hän olisi kehdannut mennä uimahalliin. Joskus joku lapsi on saattanut huomauttaa hänelle hänen koostaan, mutta Leena ei ole sitä hätkähtänyt.

– En ole koskaan ajatellut, miltä näytän. Minä olen tällainen ja joku toinen on toisenlainen, hän toteaa .

Samoilla linjoilla on Sisko, 41. Vaikka ylimääräistä painoa on kertynyt, hän ei mieti, miltä vesijuoksuvöineen näyttää.

– Eikä kukaan ole koskaan sanonut minulle mitään ikävää.

Vaikka ylipainoon ei liitykään häpeää, se on kuitenkin niin henkilökohtainen asia, etteivät Leena ja Sisko esiinny tässä jutussa omilla nimillään.

Liikuntaneuvoja Eila Vanhala on työssään huomannut, että ihmiset suhtautuvat ylimääräisiin kiloihinsa eri tavoilla. Osa häpeilee niitä, osa on sinut itsensä kanssa.

– Häpeän tunteet ovat kuitenkin melko yleisiä. Moni pelkää tulevansa loukatuksi ja epäröi, voiko ”tämän kokoisena” mennä halliin. Jotkut ovat herkempiä kuin toiset, Vanhala sanoo.

Hän sanoo ymmärtävänsä nämä tunteet, etenkin, jos on joskus joutunut kuulemaan loukkaavia kommentteja painostaan. Vanhala rohkaisee ja kannustaa neuvontaan tullutta asiakasta. He pohtivat yhdessä muita mieleisiä tapoja liikkua.

– Uimahalliin menon kynnystä voi madaltaa pyytämällä kaverin mukaan tai tarkistamalla, onko omassa kunnassa esimerkiksi XXL-ryhmien vesiliikuntaa. Nämä tunnit järjestetään usein uimahallin aukioloaikojen ulkopuolella, Vanhala sanoo.

Ujo uimari voi ajoittaa käyntinsä sellaisella ajalle, jolloin hallissa on hiljaista eli aamuun ja päivään.

Hän muistuttaa asiakkaitaan myös siitä, että ellei vesiliikunta ole oma juttu, arkiliikuntaa voi ainakin lisätä. Tärkeintä on, että tekeminen on mielekästä.

Uintiharrastus yhdistää ihmisiä

Sisko harrastaa vesiliikunnan lisäksi muun muassa kävelyä ja pyöräilyä, mutta pitää vesielementtiä erityisen sopivana ylipainoiselle.

– Vesi sekä kannattelee että tuo vastusta, eikä uiminen rasita niveliä, 16 kiloa vuoden aikana keventynyt Sisko sanoo.

Pelkällä liikunnalla kilot eivät ole lähteneet, vaan yhtä tärkeässä roolissa Sisko pitää ruokavaliota.

– Jos olisin jättänyt uimahallin väliin, olisin jäänyt ilman monia sosiaalisia kontakteja ja niistä syntyvää hyvää fiilistä.

Myös Leena iloitsee uintiharrastuksen ansiosta saamistaan uusista ihmissuhteista.

– Meitä on 8–15 vesijumpassa tavannutta naista, jotka kokoonnumme säännöllisesti, vaikka kyseinen ryhmä ei enää meitä yhdistäkään.

Moni pelkää tulevansa loukatuksi ja epäröi, voiko ”tämän kokoisena” mennä halliin. Liikuntaneuvoja Eila Vanhala

Liikuntaneuvoja Eila Vanhala on huomannut, että toisinaan hallikammon todelliseen syyhyn voi olla vaikea päästä käsiksi. Syynä ei välttämättä ole kainostelu, vaan kyse voi olla siitä, ettei liikkuminen kiinnosta muutenkaan.

– Intoon vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, oma liikkumishistoria, sairaudet ja senhetkiset voimavarat, Vanhala sanoo.

Joskus ajatus vesijuoksuvyöstä voi tuntua ahdistavalta.

–Silloin suosittelen laittamaan yhden tai kaksi uimapötkylää selän takaa kainaloiden alle. Niiden avulla voi vesijuosta pystyasennossa. Tykkään itsekin käyttää sellaista liikuntavälineenä järvessä pulikoidessani, Vanhala sanoo.

Leena ja Sisko kehottavat kaikkia ylipainoisia menemään rohkeasti uimahalliin välittämättä siitä, mitä muut mahdollisesti ajattelevat.

– Kehoja on kaikenlaisia, ja ne kaikki mahtuvat uimahalliin, Sisko sanoo.

Nivelystävällistä ja rentouttavaa

Vesiliikunta on erinomainen laji ylipainoisille ja sopii myös painonhallintaan. Veden hydrostaattinen paine tehostaa aineenvaihduntaa. Paine vie nesteitä kohti kehon sisäelimiä, jolloin munuaisten toiminta ja virtsaneritys kiihtyvät. Vedessä liikkuessa energiaa kuluu runsaasti, sillä useat lihakset työskentelevät samanaikaisesti ja lämmönhukka on suurempaa kuin kuivalla maalla.

Jotta vesiliikunta edistäisi laihtumista ja rasvakudoksen vähentämistä, liikunnan on oltava mielekästä, säännöllistä ja riittävän tehokasta ja pitkäkestoista kerrallaan.

Tavallisimmat vesiliikuntalajit ovat uinti, vesijuoksu ja vesivoimistelu.

– Oma laji kannattaa valita siten, että sitä jaksaa tehdä viikosta toiseen. Lajeja voi yhdistellä ja vaihdella. Jos uimataito on huono, voi aloitella vesivoimistelusta. Siinä on vähiten vaaratekijöitä, kun jalat ovat pohjassa, mutta se on kuitenkin monipuolista ja tehokasta, neuvoo liikuntasuunnittelija Katriina Ojala UKK-instituutista.

Veden paine tehostaa myös sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa. Vedessä syke kohoaa helposti veden vastuksen johdosta, muttei kuitenkaan nouse samalle tasolle kuin kuivalla maalla harjoiteltaessa. Sydän pumppaa yhden lyönnin aikana merkittävästi enemmän verta elimistön sisäosiin kuin kuivalla maalla. Veren virtaus kiihtyy ja mahdollinen turvotus kudoksissa vähenee.

Veden paineen ansiosta polskiessa tehostuu myös hengityselimistön toiminta. Vedessä tehdyt liikkeet lisäävät lihaskestävyyttä, parantavat keuhkojen toimintaa sekä ylläpitävät ja kehittävät liikkuvuutta ja tasapainoa.

Saunaan vasta jälkeenpäin

Vedessä oma paino tuntuu kevyeltä, sillä vesi on noin tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma. Nivelet eivät joudu kovalle rasitukselle, ja vedessä oleskelu myös rentouttaa.

Vesiliikunnan riskejä voivat olla puutteellinen tekniikka, ihosairaudet ja tapaturmat, kuten liukastuminen. Uinnin ja vesijuoksun perustekniikoihin on hyvä perehtyä, jos aikoo harjoitella säännöllisesti. Ohjattuun allasjumppaan voi mennä ummikkokin.

Muutama asia on hyvä muistaa. Nestettä on nautittava riittävästi, sillä hikoilua vedessä ei huomaa.

– Ennen altaaseen menoa kannattaa käydä vessassa. Kovin paljon ei kannata juoda etukäteen, jotta vessahätä ei haittaa suoritusta. Lämmittely onnistuu altaassakin, Ojala kertoo.

Saunomista hän suosittelee mieluummin vasta suorituksen jälkeen.

Vedessä on tärkeää pysyä liikkeessä, jotta keho ei kylmene. Vesiliikunnan tulisi olla aina kivutonta.

Jälkeenpäin kannattaa juoda runsaasti vettä tai palauttavaa juomaa, sillä vesiliikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Vesiliikunta

Jo vedessä oleilu polttaa kaloreita

Vesi on noin 1 000 kertaa tiheämpää kuin ilma, jolloin se toimii hyvänä vastuksena ja kehittää lihaskuntoa.

Kunto kohenee, jos viihdyt vedessä vähintään 20 minuuttia kerrallaan ja hengästyt.

Vesiliikunta lisää lihasmassaa ja kiinteyttää siten lihaksia.

Vedessä energiaa kuluu enemmän kuin kuivalla maalla, sillä keho luovuttaa lämpöä veteen.

27-asteisessa vedessä lämpöenergiakulutus on 40 prosenttia suurempi kuin kuivalla maalla, vaikka ei tekisi mitään.

Lämpöenergiakulutus on sitä suurempaa mitä kylmempi vesi on.

Lähteet: vesiliikunta.com, ukkinstituutti.fi
Sanni Haikarainen
Katariina Hakaniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi