Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Kahdeksan tunnin uniputki ei ole paras kaikille

Kahdeksan tunnin yöuni on melko nuori ilmiö eikä sovi välttämättä esimerkiksi luovan työn tekijöille.

Univaje vaikuttaa koko elämäämme ja terveyteemme. Kuva: Lotta Åberg

Antiikin Roomassa eliitin edustaja nukkui rauhallisessa huoneessa puolisonsa vieressä. Jos illalla oli riidelty railakkaasti, puoliso siirtyi unille toiseen huoneeseen.

Päivällä vietetty siesta auttoi jatkamaan kirjallisia töitä yömyöhään. Aamulla herättiin taas varhain, koska lyhyet yöunet ja aamuvirkkuus kuuluivat hyveellisen ihmisen elämään.

– Kovat äijät eivät unta tarvitse -periaate tulee esille antiikin teksteissä. Talotkin rakennettiin niin, että aamuaurinko varmasti herätti, antiikintutkija Laura Nissin Helsingin yliopistosta kertoo.

Kahdeksan tunnin yöuni on nuori ilmiö

Nukkumiseen liittyvät normit eivät ole juuri muuttuneet, joskin päiväuniin suhtaudutaan nykyään ristiriitaisesti. Isoin muutos lienee kahdeksan tunnin yhtämittaisen yöunen arvostus.

Se löytyy uniohjeistuksista ja lääkärin neuvoista, mutta kaipaisi Lapin yliopiston kulttuurihistorian tutkija Pälvi Rantalan mukaan ravistelua. Hänen mukaansa kahdeksan tunnin yöuni on historian valossa melko nuori ilmiö eikä sovi välttämättä esimerkiksi luovan työn tekijöille.

– Käytäntöön siirryttiin teollistumisen myötä, jotta yhteiskunta ja talous pyörisivät. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia rytmejä, töitä ja tapoja nukkua. Joillekin sopii paremmin nukkua päiväunet ja valvoa illalla pidempään tai nukkua vähän alkuillasta, valvoa sen jälkeen muutama tunti ja nukahtaa uudestaan aamuyöllä.

Lue myös: Uupumus ja univaje vaivaavat vanhempia
 

Universaali ilmiö nukkumisessa on univajeen tunnistaminen. Siihen pyritään puuttumaan, vaikka vähäunisuutta yhä arvostetaankin. Nukkumiseen liittyy myös unen teeskentely sosiaalisten tilanteiden välttelemiseksi.

– Nukkumista voi esittää vaikkapa bussissa, jos haluaa vältellä ihmiskontakteja, Nissin naurahtaa.

"Talven pimeydessä voisi nukkua enemmän ja tehdä töitä vähemmän"

Kun ihminen nukahtaa, hän on suojaton. Antiikin Roomassa makuuhuoneisiin toivat turvaa jumalpatsaat, nykyään turvaudutaan erilaisiin rituaaleihin, kuten tuttuun tyynyyn tai kirjan lukemiseen. Myös tämän päivän unihygieniaohjeistukset opastavat rituaaleihin.

Esimerkiksi rauhoittava musiikki voi auttaa unten maille. Muuten unta kehotetaan hankkimaan viileässä huoneessa ja välttämään kofeiinijuomia viimeisen 4–5 tunnin aikana. Myös raskas liikunta on syytä hoitaa alta pois alkuillasta. Tärkeänä pidetään unirytmin säännöllisyyttä.

Viime vuosina hyvän unen merkitys on lisääntynyt lääketieteen tutkimusten ansiosta. Samoin päiväuniin suhtaudutaan jo sallivammin. Tutkijat ovat mielissään unen lisääntyneestä arvostuksesta, mutta kaipaisivat nukkumiseen lisää joustavuutta sekä myönteistä puhetta.

– Voi, kun kaikki saisivat levätä oman tarpeensa mukaan ja soveltaa työaikaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Myös teinit, joiden koulun ei pitäisi alkaa aamukahdeksalta. Eikä enää tarvitsisi pyydellä anteeksi, jos on nukkunut pitkään, Nissin toivoo.

Lue myös: Miten työpaikoilla vietetään taukoja Lahdessa? Tutkimuksen mukaan tauot työpaikan ulkopuolella edistävät palautumista
 

– Talven pimeydessä voisi nukkua enemmän ja tehdä töitä vähemmän. Ja työkavereille voisi häpeämättä kertoa, miten ihanasti viime yönä nukuinkaan! Rantala jatkaa.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X