Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Onko aivoissasi hälytys jatkuvasti päällä? Hyvän diagnoosityökalun saa kirjasta

Aivotutkija Minna Huotilainen kirjoitti kirjan keskittymisestä oppaaksi myös itselleen. Liika kiire ja tehtävästä toiseen hyppiminen syö muistia ja heikentää hoksottimia.

Minna Huotilainen harrastaa kuorolaulua ja soittamista, koska ne tekevät hyvää aivoille. Tauot työpäivän aikana, kunnon uni, ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat myös hyviä keinoja edistää aivojen palautumista. Kuva: Photographer: Kai Sinervo

Puhelin soi, pikaviestin rallattaa tietokoneen alakulmassa ja sähköposteihin pitäisi vastata ennen seuraavaan palaveriin juoksemista. Tavallinen tilanne monella työpaikalla.

Työpäivän aikana monessa sählääminen ja tehtävästä toiseen hyppiminen ei haittaa, jos vapaa-ajalla ja illalla pystyy palautumaan. Aivot saavat tarvitsemansa levon.

Aina näin ei kuitenkaan ole.

Aivot jäävät hälytystilaan, eikä ihminen osaa enää keskittyä tehtäviinsä silloinkaan, kun siihen olisi mahdollisuus. Moni suomalainen kärsii aivojen jatkuvasta hälytystilasta, joka muistuttaa eräänlaista keskittymishäiriötä.

Amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell alkoi jo 1990-luvulla puhua ilmiöstä nimeltä attention deficit trait eli ADT. Hän kuvasi sillä ihmisiä, jotka olivat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää, tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä, hyppineet tehtävästä toiseen, laiminlyöneet unensa ja näillä käyttäytymistavoilla aikaansaaneet itselleen tilan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti.

– 1990-luvulla tällaiset henkilöt olivat harvinaisia, mutta nyt tuntuu, että yhteiskuntamme on heitä täynnä, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta sanoo.

Aivotkin kaipaavat palautumista

Aivotutkijana Huotilainen Helsingin yliopistosta tietää jo ammattinsa puolesta, miten aivoista pidetään huolta: lepoa, hyvää ravintoa, liikuntaa ja aivopähkinöitä sopivassa mittasuhteessa.

– Unesta pidän yleensä aika tarkkaan kiinni, sillä kahdeksan tuntia on nukkumistavoitteeni joka yö. Työmatkapyöräily taas saa ajatukset kulkemaan ja harrastukset tuovat sopivaa vaihtelua työhön.

Twitter on kuitenkin Huotilaisen heikko kohta. Jos sen avaa iltamyöhällä, saattavat yöunet lyhentyä.

– Jos on menossa kasvatustieteisiin liittyvä keskustelu tai joku kysyy jotain, niin onhan siihen vastattava! Huotilainen sanoo.

Helposti innostuva ihminen täyttää nopeasti kalenterinsa sekä töissä että kotona. Joskus vapaa-aikakin voi mennä överiksi ja palauttavaksi tarkoitettu harrastus vie voimavarat.

– Olen aina lähdössä kaikkeen uuteen mukaan innokkaasti, mutta sitten kun asia tulee ajankohtaiseksi, huomaankin, ettei se sovi kalenteriin millään tavalla, tutkija huokaa.

Huotilainen laulaa Kumpulan kuorossa, ”Suomen iloisimmassa kuorossa”. Ja koska musiikki on tutkitusti hyväksi ihmiselle, hän harrastaa myös soittamista aikuisten bändikerhossa.

– En tiedä, mitä siellä kuorossa tai bänditreeneissä tapahtuu, mutta aina niistä tulee pois kuin uutena ihmisenä.

Moni alisuoriutuu, kun ei tiedä paremmasta

Minna Huotilainen kirjoitti Mona Moisalan kanssa syyskuussa ilmestyvän Keskittymiskyvyn elvytysoppaan. Se on tarkoitettu opiksi myös hänelle itselleen. Jotta aivot toimisivat kunnolla, niille on suotava mahdollisuus keskittymiseen.

– Aivojen liiallinen kuormittuminen johtaa siihen, ettei ihminen saa omaa kapasiteettiaan esille vaan vuodesta toiseen säheltää, alisuoriutuu ja toisaalta kuormittuu.

Huotilainen kuvaa ADT-tilaa kuin palohälytykseksi, jota ei saada pois päältä. Kun tehtävästä toiseen hyppijän olisi vihdoin mahdollisuus keskittyä vain yhteen asiaan, mieleen tulvii kymmenittäin muitakin asioita.

– Kuvaavaa on, että työskentelemme ahkeran oloisesti, mutta myöhemmin koemme, ettemme saa yhtään mitään tärkeää aikaan.

Ihminen oppii keskeyttämään itse itsensä, eikä siihen tarvita sosiaalista mediaa tai ruutuun ilmestyviä viestejä ja päivityksiä.

– Hyvä diagnoosityökalu on kirja. Jos on aikaisemmin nauttinut lukemisesta, mutta ei enää osaa keskittyä edes siihen, omaan keskittymiskykyyn kannattaa kiinnittää huomiota.

Aivot muovautuvat nopeasti

Keskittyneessä tilassa muisti ja havaintokyky toimivat parhaiten. Silloin on mahdollisuus keksiä uusia ratkaisuja ja tarttua mahdottomiltakin tuntuviin kysymyksiin.

Aivot muovautuvat nopeasti. Huotilaisen mukaan keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet vahvistuvat aina, kun jaksamme rauhoittaa mielemme ja kohdistaa huomiomme tietoisesti yhteen asiaan kerrallaan.

Kun aivot eivät enää toimi normaalisti, meistä tulee robotteja.

– Ihminen toimii silloin kuin tekoäly. Hän pystyy yksinkertaisiin töihin ja siivoamaan roskapostejaan. Mutta eihän sellaiseen ihmistä tarvita. Ihmisen pitäisi pystyä ottamaan koko tiedollinen kapasiteettinsa käyttöön.

Aivojen kannalta ongelma on siinä, että yritys tehostaa ei johda tehokkuuteen. Muistimme ei toimi kunnolla, hoksaaminen on vaikeaa ja isojen asiakokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu. Mielialakin on ärtynyt.

Jos aiemmin kyse olikin yksilön ongelmasta ja tavasta toimia, nykyisin työ ja koko ympäröivä maailma pakottavat sähläämiseen monessa tehtävässä yhtä aikaa.

– Yksittäinen työntekijä voi tehdä paljon muokkaamalla omia työtapojaan, mutta osa muutoksista vaatii koko työyhteisön tai johtoportaan sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa, Huotilainen sanoo.

Keskeytysten kierre pitäisi pysäyttää nimenomaan työpaikoilla. Huotilainen uskoo, että kun yksikin työuupunut uskaltaa lähteä puhumaan keskittymiskyvyn ja muistin ongelmista, on mahdollista pohtia koko työyhteisön työn tekemisen tapoja, työn käytäntöjä ja työympäristöä.

– Ei ole kenenkään etu, että työelämässä on ihmisiä, jotka ovat jo vuosikausia säheltäneet ja alisuoriutuneet osaamiseensa nähden. Se tulee kalliiksi sekä organisaatiolle että yhteiskunnalle ja vaikuttaa myös työntekijän ja hänen perheensä hyvinvointiin.

Lue myös: Pääsetkö kyykkyyn ja mitä asento merkitsee sinulle?
 
Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi