Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Seija Mäkelä on saanut liikunnasta apua Alzheimerin tautiin – Liikunta on vakuutus muistisairautta vastaan

Lahtelainen Seija Mäkelä sai aivoinfarktin, mutta liikunta on auttanut toipumisessa.

Seija Mäkelä nauttii liikunnasta. Muistisairaus ei ole estänyt häntä pysymään aktiivisena. Kuva: Aku Isotalo

Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen joogatunti alkaa olla lopuillaan. Yksi osallistujista on lahtelainen Seija Mäkelä, 72, joka sai aivoinfarktin eläkepäivillään. Sen jälkeen hänen muistinsa alkoi heikentyä. Mäkelä suuntasi oireidensa takia tutkimuksiin, ja pian hänellä todettiin Alzheimerin tauti. Lääkäri suositteli Mäkelälle avuksi liikuntaa niin paljon kuin hän kykenisi tekemään.

Mäkelä kävelee joka päivä pieniä matkoja kuten kauppaan ja takaisin. Sunnuntaiaamuisin hän käy ystäviensä kanssa lenkillä. Vaikka Mäkelä ei pysty liikkumaan niin paljon kuin haluaisi, liikunnasta on ollut apua. Se on vaikuttanut etenkin naisen mielialaan positiivisesti.

– Muistamisessa kaikkein kauheinta on vaipua epätoivoon ja ajattelutapaan, ettei minusta ole mihinkään. Kun pääsee liikkumaan, olo paranee huomattavasti, Mäkelä kertoo.

"Elämänikäinen liikunnallinen aktiivisuus ehkäisee muistisairauksia"

Liikuntaa kannattaa harrastaa jo ennen eläkepäiviä. Helsingin Laakson sairaalan geriatrian erikoislääkäri Hanna Öhmanin mukaan liikunta ehkäisee muistisairauksia ja vaikuttaa muistiin myös nuorilla.

– Elämänikäinen liikunnallinen aktiivisuus ehkäisee muistisairauksia. Aivojen vaaliminen kannattaa aloittaa jo lapsena, Öhman toteaa.

Öhman on kirjoittanut väitöskirjaa muistisairaiden potilaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksista. Liikunta parantaa aivoverenkiertoa, lisää aivojen hapensaantia sekä tehostaa kuona-aineiden poistumista aivoista. Liikunta voi myös muokata aivoja rakenteellisesti.

– Aivot ovat suuri elimistön hapenkäyttäjä. Mitä parempi aivojen verenkierto on, sitä paremmin aivot toimivat, Öhman sanoo.

Päijät-Hämeen muistiyhdistys järjestää muistisairaille joogatunteja. Elisabeth Johansson-Hännikäinen, Jouko Alho ja Seija Mäkelä suorittavat yhdessä ohjaaja Elisa Ahosen kanssa liikkeitä omassa tahdissaan. Kuva: Aku Isotalo

Helpotusta muistisairauden oireisiin

Öhmanin mukaan ikääntyneiden joukosta sairaat ja erityisesti muistisairaat liikkuvat liian vähän. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee yli 65-vuotiaille vähintään 150 minuuttia liikuntaa viikossa.

Muistisairaus kuitenkin vaikeuttaa liikkumista, sillä ihminen haurastuu ja lihasvoima heikkenee. Muistitoimintojen muutokset vaikeuttavat myös aikaisempien liikuntaharrastusten jatkamista ja ohjattuun liikuntaan osallistumista. Tällöin ihminen tarvitsee apua ja tukea liikkumiseen läheisiltä sekä ammattilaisilta. Öhmanin mukaan muistisairaus ei ole pelkästään aivosairaus, vaan se vaikuttaa koko kehoon.

– Paljon on vielä asenneongelmia. Ajatellaan, että kun ihminen sairastaa ja on iäkäs, hänen tulisi vain istua paikoillaan, jotta välttäisi loukkaantumisen, Öhman sanoo.

Missään tapauksessa ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa vasta siinä vaiheessa, kun muistisairaus on todettu. Geriatrian erikoislääkäri Hanna Öhman

Muistisairaalla aivot ovat jo haurastuneet, joten liikunnan vaikutukset ovat lievemmät kuin nuoremmilla ja terveillä ikääntyneillä. Tutkimusten perusteella muistisairaudesta kärsivien kohdalla liikunnalla saadaan kuitenkin positiivisia vaikutuksia muistiin, toimintakykyyn ja arkiseen selviytymiseen. Lisäksi aktiivisuus helpottaa monille muistisairauksille tyypillisiä käytösoireita ja vähentää kaatumisriskiä.

– Missään tapauksessa ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa vasta siinä vaiheessa, kun muistisairaus on todettu. Päinvastoin, viimeistään silloin pitäisi alkaa liikkumaan säännöllisesti, Öhman kiteyttää.

Muistisairauksia esiintyy koko ajan enemmän

Muistisairauksien esiintyvyys on kasvanut, sillä ikääntyneiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi kymmenen viime vuoden aikana muistisairauksien diagnostiikka ja seuranta ovat tehostuneet.

Noin 70 prosenttia muistisairauksista on Alzheimerin tautia. Muut ovat aivoverenkiertohäiriöihin liittyviä muistisairauksia. Lisäksi yleistä on näiden kahden muodon sekoitus. Harvinaisempia muistisairauksia ovat Parkinsonin taudista aiheutuva muistisairaus tai Lewyn kappale -tauti.

Muistisairaat elävät sairautensa kanssa nykyisin pidempään. Yleensä muistisairaus puhkeaa aikaisintaan 50-vuotiaana. Nuorilla voi olla otsaohimolohkodementiaa, mutta silloin taustalla on usein perinnöllisiä tekijöitä.

Liikunnan lisäksi terveellisiin elämäntapoihin kannattaa panostaa, mikäli haluaa ehkäistä muistisairauksia. Kouluttautumisella, opiskelulla ja aivojen rasittamisella on positiivia vaikutuksia muistiin. Korkeasti koulutetuilla henkilöillä lievät muistioireet eivät välttämättä edes nouse esiin. Myös sosiaalisuus pitää mielen virkeänä.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi