Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Omega-3-pillereiden syömisestä ei juuri apua – tuore tutkimus kumoaa väitteet ravintolisien hyödyistä

Uusi tutkimus kumoaa näkemyksen omega-3-lisät vähentäisivät kuolleisuutta ja riskiä tiettyihin sairauksiin. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole tutkimuksen tulosten kanssa samaa mieltä.

Heinäkuussa julkistetussa laajassa Cochrane-tutkimuksessa selvitettiin, omega-3-rasvahappojen vaikutuksia. Kuva: Annukka Miettinen

Omega-3-rasvahappoja sisältäviä ravintolisiä on myynnissä hyllytolkulla niin apteekeissa kuin ruokakaupoissa, ja monella on se käsitys, että näiden lisien nauttiminen suojaa sydänsairauksilta. Esimerkiksi Suomen Terveysravinto oy:n Sydänystävä-nettisivuilla todetaan, että ”omega-3-rasvahappojen vaikutus sydämen ja verisuonien terveyteen on ehkä vahvimmin osoitettu kalaöljyravintolisien suotuisa terveysvaikutus”.

Heinäkuussa julkistettu laaja Cochrane-tutkimuskatsaus kuitenkin kumoaa näkemyksen siitä, että omega-3-lisät vähentäisivät sydänsairauksien tai aivohalvausten riskiä tai ylipäätään kuolleisuutta.

– Katsaus koostaa tietoa tuhansista ihmisistä pitkältä ajalta. Kaikesta tästä informaatiosta huolimatta emme löytäneet (omega-3-ravintolisistä) suojaavia vaikutuksia, katsauksen laadintaa johtanut ravitsemusasiantuntija, tutkija Lee Hooper Itä-Anglian yliopistosta toteaa Cochranen nettisivuilla.

– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin lääkärikunnassa on vuosien ajan ajateltukin, toteaa puolestaan Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Katsaus kokosi yhteen 79 tutkimuksen tulokset, jotka koskivat yli 110 000 ihmistä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. Näistä 25 tutkimusta pidettiin erittäin luotettavina.

Ruoassa ehkä jotakin, jota ei saa pilleristä

Sydän- ja verisuonilääketieteen professori Tim Chico Sheffieldin yliopistosta rinnastaa omega-3-lisät vitamiinilisistä tehtyihin havaintoihin:

– Tiedämme, että runsaasti vitamiineja sisältävä ruokavalio alentaa sydänsairauksien riskiä. Tutkimukset, joissa ihmisille annettiin vitamiineja pillereinä, ovat kuitenkin osoittaneet, ettei pillereistä ole hyötyä tai niistä voi olla jopa haittaa.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin lääkärikunnassa on vuosien ajan ajateltukin. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala

Hekkala on samoilla linjoilla:

– Ravitsemus on kokonaisvaltainen juttu. Yleensä, kun olemme yrittäneet valikoida sieltä jonkin yksittäisen pienen asian, epäonnistumme. Epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsas kalan saanti on suojannut sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksilta. Tästä syystä on ajateltu, että tuo osa olisi nimenomaan omega-3-rasvahapot.

Yhtälö on kuitenkin osoittautunut tätä monimutkaisemmaksi.

– Näyttää siltä, että kalassa on ehkä joitain muitakin suojaavia tekijöitä, joita ei voi saada pilleristä. Näitä ovat esimerkiksi D-vitamiini, jodi, seleeni ja välttämättömät aminohapot. Lisäksi kala-ateria korvaa usein muita, paljon kovaa eläinperäistä rasvaa sisältäviä aterioita.

Tutkimus herättää myös kritiikkiä

Ravitsemustieteen emeritusprofessori Tom Sanders Lontoon King’s Collegesta kritisoi Cochrane-katsausta siitä, että suurin osa katsauksen tutkimuksista tehtiin potilailla, joilla jo oli jokin sydän- tai verisuonitauti.

– Näin ollen tutkimustuloksia ei voi yleistää käsittämään koko väestöä. Aiemmat tutkimukset, joita tässä katsauksessa ei käsitelty, antavat ymmärtää, että omega-3-rasvahapot voivat vähentää äkillisen sydänkuoleman riskiä. Tällaista tulosta voidaan tutkia vain sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole todettu sydän- ja verisuonisairauksia.

Omega-3:n osalta tarvittaisiin pitkäkestoisia, kymmeniä vuosia jatkuvia tutkimuksia, jotta vaikutuksista tiedettäisiin enemmän, arvioi Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. Kuva: Annukka Miettinen

Cochrane-katsaukseen kerättiin tietoa myös mahdollisista omega-3-ravintolisien haittavaikutuksista, mutta tutkimuksissa oli vain vähän verenvuotoon tai veritulppiin liittyvää tietoa.

Tätä nykyä omega-3-ravintolisien syöminen suositellaan kuitenkin lopetettavaksi ennen leikkaushoitoa verenvuotovaaran vuoksi.

Lisäksi Hekkala huomauttaa, että ravintolisät ovat huonommin valvottuja kuin lääkkeet, joten aina ei voi olla täysin varma siitä, mitä lisät sisältävät.

Pehmeän rasvan saanti tärkeää

Vaikkeivät omega-3-ravintolisät olekaan niin hyödyllisiä kuin moni on saattanut ajatella, kyseisiä rasvahappoja on kuitenkin saatava ravinnosta.

– Ruokavaliossa on oleellista kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon se sisältää niin kutsuttua kovaa rasvaa ja kuinka paljon pehmeää rasvaa. Pehmeää rasvaa pitäisi olla mahdollisimman suuri osa, ja se sisältää juuri näitä omega-3-rasvahappoja. Pehmeä rasvan saanti on tärkeä osa esimerkiksi valtimotaudin ja diabeteksen ehkäisyä sekä kohonneen verenpaineen hoitoa, Hekkala muistuttaa.

Pilleri on helppo valinta

Miksi syömme omega-3-ravintolisiä, vaikka tieteellinen näyttö niiden hyödyistä puuttuu, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala?

Ihmiset arvostavat terveyttä ja pitkää elämää, jonka voisi vielä elää mahdollisimman toimintakykyisenä. Elintavoiksi riittäisivät monipuolinen skandinaavinen ruokavalio, liikunnan harrastaminen, tupakoimattomuus ja normaalipainon ylläpitäminen. Jos kauppias lupaa samoja asioita pilleristä, niin se on helpompi valita, vaikka tieteellistä näyttöä sen toimivuudesta ei olisikaan.

Monet uskovat enemmän ravintolisiin kuin lääkkeisiin. Lääkkeiden hyötyä arvioitaessa käytetään usein niin kutsuttua NNT-lukua (Number Needed to Treat). Luku kertoo, kuinka monta ihmistä lääkkeellä pitää hoitaa, jotta yksi ihminen välttyy sairastumasta. Tässä Cochrane-tutkimuksessa esitettiin, että jotta omega-3-ravintolisästä saataisiin edes jotain sydänhyötyä, NNT-luku olisi yli 1 000. Yli tuhannen ihmisen pitäisi siis käyttää valmistetta säännöllisesti, jotta yksi hyötyisi. Kun kolesterolilääkkeellä eli statiinilla hoidetaan sydän- tai aivoinfarktin sairastanutta potilasta, NNT-luku on kymmenien luokkaa (30–80).”

Eri sairaudet, tyrni ja silakka tutkittavina

Omega-3-rasvahappojen terveysvaikutuksia on ruodittu ahkerasti 1980-luvulta lähtien. Näiden rasvahappojen roolia on selvitetty paitsi sydän- ja verisuonisairauksien myös Alzheimerin, ALS:n ja mielenterveyssairauksien ennaltaehkäisyssä. Nelisen vuotta sitten julkaistiin tutkimus siitä, että yöunet pitenivät niillä lapsilla, jotka nauttivat omega-3-rasvahappoja sisältävää leväravintolisää.

– Vielä tarvitaan pitkäkestoisia, kymmeniä vuosia jatkuvia tutkimuksia, sillä esimerkiksi valtimoiden ateroskleroosi eli kovettumistauti kehittyy vuosien kuluessa, Hekkala toteaa.

Turun yliopiston eräässä tutkimushankkeessa on puolestaan onnistuttu kasvattamaan levää, josta voidaan erottaa omega-3-rasvahappoa. Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen professorin Baoru Yangin mukaan toisessa Turun yliopiston tutkimuksesta on käynyt ilmi, että tyrniöljy voi mahdollisesti vähentää veritulpan riskiä.

Lue myös: Elämyksellinen ravintopuhe uppoaa yleisöön kuin veitsi voihin - 500 ihmistä kuunteli Lahdessa ruuan saarnamiehen ajatuksia
 

Tyrniin liittyvät tutkimukset jatkuvat Turussa yhä, Yang kertoo. Sitran viimevuotisessa yhteenvedossa tieteellistä näyttöä koskien todetaan, että tyrni sisältää marjoista eniten rasvaa ja sen rasvahappojen omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhde on terveyden kannalta edullinen. Yhteenvedon tehnyt työryhmä toteaa kuitenkin, että tässä vaiheessa EU-lainsäädännön mukaisia terveysväitteitä tyrnistä (eikä myöskään lakasta, mustaherukasta tai variksenmarjasta) ei ole mahdollista esittää, vaan tutkimustietoa tarvitaan lisää.

Tyrnin lisäksi Turun yliopiston tutkimuksessa tarkastellaan parhaillaan Selkämeren silakoita. Tähän mennessä on selvinnyt, että vaikka silakoiden lihasrasvan määrä on vuosien mittaan laskenut, ne sisältävät yhä paljon tärkeitä omega-3-rasvahappoja sekä muita monityydyttämättömiä rasvahappoja.

Lähteinä myös Yle, Helsingin Sanomat, professori Markku Ahotuvan esitelmä ja Turun yliopiston nettisivut.

Ravitsemus

Omega-3-rasvahapot

Alfalinoleenihappo (ALA): kasviperäinen, välttämätön omega-3-rasvahappo, jota on saatava ravinnosta. Sitä on erityisesti rypsiöljyssä, soijaöljyssä, camelinaöljyssä, pellavaöljyssä sekä saksanpähkinässä.

Eikosapentaeenihappo (EPA): erityisesti kalan rasvassa esiintyvä omega-3-rasvahappo.

Dokosaheksaeenihappo (DHA): toinen erityisesti kalan rasvassa esiintyvä omega-3-rasvahappo.

Omega-3-rasvahappoja kutsutaan myös pitkäketjuisiksi n3-rasvahapoiksi.

Sanna Inkinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi