Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Puhelin tunnistaa aivoinfarktin ja hälyttää apua – Suomalainen tutkijaryhmä kehitti 34 tapaa käyttää tekoälyä terveydenhuollossa

Jyväskylän yliopistossa toteutettu raportti ennustaa tekoälyn tuovan sote-säästöjä.

Tutkimusryhmä kehitti digitaalisen muistitestin, joka tunnistaa muistisairauden ensioireet. Tutkimusavustaja Jukka Juntti testasi ohjelmaa Jyväskylän yliopiston tekoälylaboratoriossa. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Iäkäs nainen istuu kotisohvallaan. Olo on vähän kummallinen, hän toteaa ääneen. Sohvalla pötköttävä älypuhelin nappaa kiinni sanoista ja tekee pika-analyysin, sillä nainen kuuluu aivoinfarktin riskiryhmään.

Puhelin pyytää naista ottamaan kasvokuvan ja kysyy muutaman kysymyksen. Sen jälkeen puhelin ohjeistaa naista pitämään puhelinta ilmassa vuorotellen kummallakin kädellä.

Suorituksen perusteella tekoälyyn perustuva ohjelma arvioi, onko kyseessä aivoinfarkti. Jos on, puhelin tekee automaattisesti hälytyksen ja kutsuu apua.

Yhteensä yli 30 ehdotusta

Tämä ei ole tulevaisuusutopiaa, vaan totta. Jyväskylän yliopiston tekoälylaboratoriossa kehitetty teknologia laajenee koko Suomeen muutaman vuoden päästä, uskoo professori Pekka Neittaanmäki.

Neittaanmäki on tutkimusryhmineen julkaissut raportin Tekoälyn soveltaminen terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa. Raportissa listataan esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voi käyttää terveydenhuollossa.

Tavoitteena on luoda säästöjä tekoälyn avulla. Alustavien kustannusarvioiden mukaan jokainen listan esimerkki voisi säästää 5–15 prosenttia siihen liittyvistä sote-menoista.

Raportti on osa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jota rahoittaa Business Finland. Hankkeen järjestelmissä käytetään muun muassa Watson Health -tekoälyä.

Lue myös: Tekoäly ja robotit muuttavat työelämää – asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten osaamisesta ja laittaisivat kaikki takaisin koulun penkille
 

Raportissa ehdotetaan muun muassa digitaalista perhelääkäriä, huonoista elintavoista varoittavaa virtuaalihahmoa ja elämänmuutoksessa ohjeistavaa personal trainer -sovellusta. Yhteensä ehdotuksia on 34.

Tutkijoiden arvion mukaan suomalaiset eivät pidä roboteista. Siksi he suunnittelivat fyysisten robottien sijaan sovelluksia, joita voi käyttää älylaitteella. Sovelluksia on tarkoitus räätälöidä käyttäjälle sopivaksi. Esimerkiksi ikäihmisen sovelluspakettiin voisi kuulua kehon toimintoja mittaava ranneke, etäyhteys lääkäriin sekä älykäs laite, joka tunnistaa esimerkiksi aivoinfarktin ja mittaa verenpaineen.

Sovelluksia käytetään omalla puhelimella tai tabletilla puhekomentojen avulla. Laite tunnistaa käyttäjänsä äänen ja tottelee sitä. Tätä kutsutaan luonnolliseksi puheentunnistukseksi.

Business Finlandin digitalisaatiojohtaja Pekka Sivosen mukaan tarvittava teknologia on jo älypuhelimissa jokaisen taskussa.

– Nyt täytyy vaan päättää, miten palvelut sinne rakennetaan.

Tekoälyä kuntosalilla

Tutkimusryhmä suunnittelee Suomen laajuista Sote-tekoäly-hanketta, jossa raportin ideoita lähdettäisiin toteuttamaan. Se olisi osa Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Tekoälyn aika -toimenpideohjelmaa. Projektiin etsitään nyt yhteistyökumppaneita.

– Mukaan voisi tulla kuntia, sairaanhoitopiirejä, Kela ja yrityksiä. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on jo alkanut, Neittaanmäki sanoo.

Tekoälyyn perustuvaa kuntosalia on kokeiltu Äänekoskella. Älykuntosaliohjelma luo jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn kunto-ohjelman ja tunnistaa käyttäjän edistyksen. Kun esimerkiksi 15 toistoa jalkaprässillä sujuu kevyesti, ohjelma nostaa laitteen painoja.

Älykuntosaliin ollaan oltu tyytyväisiä ja projektia on tarkoitus laajentaa, Äänekosken terveyskeskuksen tietohallintojohtaja Eero Karhu kertoo.

– Jos kahdeksan ikäihmistä pysyy edes kuukauden pidempään kunnossa ohjelman avulla, kustannukset on jo katettu.

"Olemme yhä tekoälyhuumassa"

Kun arkaluontoisia terveystietoja lähetetään laitteiden välillä, täytyy tietoturvaan kiinnittää huomiota. Neittaanmäen mukaan on turvallisinta käyttää terveydenhuollon sisäisiä verkkoja sekä suomalaisten teleoperaattoreiden verkkoja. Jos tiedonsiirtoon rakennettaisiin uusi verkko, se olisi paljon alttiimpi tietoturvariskeille.

Tietoturvan lisäämiseksi myös tunnistautuminen muuttuu. Työryhmä päätyi käyttämään salasanojen sijaan omalle laitteelle tai omia tietoja lukemaan kirjaudutaan biometrisella tunnisteella, esimerkiksi sormenjäljellä tai silmän skannauksella. Tällä pyritään varmistamaan, ettei kukaan pääse käsiksi toisen henkilökohtaisiin terveystietoihin.

Teknologia voi olla jo viiden vuoden kuluttua käytössä ympäri Suomen, arvioi Sitran Ihmislähtöinen datatalous -projektia vetävä Jaana Sinipuro.

Sinipuro toivoo, että tekoälyn kehittyessä käydään myös eettistä keskustelua.

– Olemme yhä tekoälyhuumassa, jossa ajatellaan teknologialähtöisesti. Pitääkö ihmisen esimerkiksi saada tietää, jos hän kommunikoi koneen kanssa?

Suomessa keväällä vierailleen Googlen tekoälyjohtaja Greg Corradon mukaan tekoälyltä odotetaan yhä liikaa. Hänen mukaansa tekoäly voi avustaa terveydenhuollon rutiinitehtävissä, mutta se ei vielä kykene esimerkiksi tarjoamaan ratkaisuja vaikeisiin sairauksiin.

Aino Elomäki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi