Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Nopeat muutokset hiuksissa voivat kertoa stressistä tai sairauksista

Perimä sanelee paljon, mutta elämäntavoillakin on vaikutusta hiusten hyvinvointiin. Asiantuntijat kertovat, miten hiukset pysyvät terveinä.

Stressi voi harmaannuttaa hiukset ennenaikaisesti. Kuva: Leena Liukkonen lliu

Eikö peilissä vielä näy häivähdystäkään harmaista? Sieltä ne tulevat – ennemmin tai myöhemmin, lievemmin tai näkyvämmin. Toiset kauhistuvat, toisten mielestä asia on täysin luonnollinen ja vain korostaa karismaa.

– Hiusten harmaantuminen on melko vääjäämätöntä. Harmaantuminen alkaa viimeistään 60–70-vuotiaana, usein jo nelikymppisenä, joskus aiemminkin, ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen sanoo.

Hius saa värinsä pigmentistä. Hius harmaantuu, kun pigmentin tuotanto soluissa on vähentynyt.

Hiuksen kasvuaika on yleensä 3–6 vuotta, minkä jälkeen hius irtoaa uuden hiuksen tieltä.

– Noin kymmenen tällaisen syklin jälkeen alkaa harmaantuminen, Karppinen sanoo.

Hiusakatemia-yrityksen perustaja, kouluttaja ja luennoitsija Annikki Hagros-Koski painottaa, että vaikka väripigmentti on vähentynyt, voi harmaa tukka olla terve, paksu ja tuuhea.

Stressi voi harmaannuttaa

Harmaantumisen aika on ”kirjoitettu geeneihin”, eli se on perinnöllistä, mutta jonkin verran siihen voi vaikuttaa elämäntavoillakin. Monipuolinen ruokavalio, tupakoinnin ja stressin välttäminen sekä sopiva liikunta voivat hidastaa harmaantumista.

Hagros-Koski sanoo, että esimerkiksi mangaanin, B5-vitamiinin, foolihapon, kuparin ja kalsiumin puutokset voivat edistää hiusten harmaantumista.

Ennenaikainen harmaantuminen voi johtua paitsi geneettisestä taipumuksesta myös stressistä tai sairaudesta. Ari Karppinen kertoo, että esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta sekä autoimmuunisairaus vitiligo eli valkopälvi voivat aiheuttaa hiustenlähtöä ja harmaantumista.

– Yleensä harmaantuminen alkaa ohimoilta, mutta sairaudessa se voi alkaa koko pään alueelta.

Myös stressi voi aiheuttaa ennenaikaista harmaantumista.

– On havaittu, että kova järkytys voi harmaannuttaa hiukset jopa yhdessä yössä. Ihmisen mekanismi on hyvin monimutkainen, Annikki Hagros-Koski sanoo.

Normaalisti harmaantuminen on vuosien prosessi.

Kaljuuntumista voidaan estää

Hiusten harmaantumisen takia harva hakeutuu lääkäriin, mutta hiustenlähtöön sen sijaan haetaan usein apua, hiuksiin liittyviin ongelmiin perehtynyt ihotautilääkäri Ari Karppinen kertoo. Monelle kalju on toki tyylivalinta, mutta aina kyse ei ole valinnasta.

– Miesten perinnölliseen kaljuuntumiseen on olemassa lääke, ja sitä osataan jo kysyä, Karppinen sanoo.

Lääkkeen vaikuttavaa ainetta finasteridiä käytetään isommalla annostuksella laajentuneen eturauhasen hoitoon; pienempänä annoksena sitä voidaan tietyin ehdoin käyttää miestyyppisen hiustenlähdön hoitoon.

Osa miehistä kokee hiustenlähdön niin isoksi ongelmaksi, että he haluavat lääkkeen sen mahdollisista sivuvaikutuksista huolimatta. Sivuvaikutuksina saattaa esiintyä esimerkiksi siemennesteen määrän pienentymistä, erektio-ongelmia ja mielialan laskua. Karppisen mukaan sivuvaikutukset ovat hiustenlähtöön käytettävällä annostuksella harvinaisia.

Kaljuuntuminen yleistä miehillä

Miestyyppisessä kaljuuntumisessa, johon liittyy perinnöllinen alttius, päänahan karvatupet ovat pienentyneet ja testosteronista muodostuvan dihydrosteronin (DHT:n) pitoisuus on kohonnut. Lääkkeellä voidaan vähentää DHT:n määrää. Finasteridi käy vain miehille.

Taipumus kaljuuntumiseen voi periytyä yhtä lailla isän tai äidin puolelta.

– Kaljuuntuminen voi alkaa hyvin aikaisessa vaiheessa. Ehkä 10–20 prosenttia miehistä alkaa kaljuuntua jo parikymppisenä, Karppinen sanoo.

Viisikymppisenä jo noin puolet miehistä on kaljuuntunut enemmän tai vähemmän.

Karppisen mukaan voidaan karkeasti arvioida, että kolmasosa miehistä ei koe kaljuuntumista ongelmaksi, kolmasosa kokee sen voimakkaasti ongelmaksi ja kolmasosan suhtautuminen on siltä väliltä.

Naisillakin hiukset voivat harveta

Naiset kaljuuntuvat harvemmin kokonaan, mutta hiustenlähtö on verrattain yleistä myös naisilla. Ari Karppisen mukaan noin neljäsosa naisista kärsii 50 ikävuoden tienoilla jonkinasteisesta hiusten harventumisesta, osa merkittävästi aiemminkin.

– Hiustenlähtö on aina monen tekijän summa, Hiusakatemian Annikki Hagros-Koski painottaa.

Kaljuuntuminen koskettaa kaikkia etnisiä ryhmiä.

– Itämailla kaljuuntuminen on häpeä, joten siellä hiussiirrännäiset, peruukit ja lisäkkeet ovat yleisempiä kuin Euroopassa ja Pohjoismaissa, Hagros-Koski sanoo.

Hiuslaatu voi muuttua – monet asiat vaikuttavat

Ihmisen päässä on keskimäärin 100 000 hiusta, ja ne kasvavat 1–1,5 senttimetriä kuukaudessa. Esimerkiksi raskaus, sairaudet tai lääkitykset saattavat vaikuttaa hiuksiin.

Joskus kuulee kerrottavan, että jonkun hiuslaatu on muuttunut elämän varrella voimakkaastikin. Ihotautilääkäri Ari Karppisen kokemuksen mukaan on mahdollista mutta hyvin harvinaista, että esimerkiksi suora tukka muuttuisi kiharaksi. Myös Annikki Hagros-Koski tietää tällaisia tapauksia.

Hiusten parissa vuosikymmeniä työskennellyt Annikki Hagros-Koski luettelee pitkän listan asioita, jotka voivat vaikuttaa hiuslaatuun ainakin jossakin määrin: hiljainen tulehdus kehossa, ravinteiden puute, liiallinen kahvin tai makeiden herkkujen käyttö, hyvien rasvojen puute, vatsa- ja suolisto-oireet, imetys, stressi, talipunkki, kilpirauhasen vajaatoiminta, yliherkkyydet...

Myös pesutavoilla on vaikutusta. Lääkäri Ari Karppisen mukaan sopiva pesutiheys on yksilöllistä. Hagros-Kosken mukaan hiustenpesu kaksi kertaa viikossa riittää tavallisesti.

– Liialla pesulla saatetaan hankkia tulehdus päänahkaan.

Vinkkejä

Näin hiuksesi voivat hyvin

Perimä vaikuttaa hiuslaatuun, mutta elämäntavoillakin on merkitystä.

Älä tupakoi: runsas tupakointi voi aiheuttaa ennenaikaista harmaantumista.

Vältä stressiä.

Syö monipuolisesti.

Harrasta liikuntaa mutta älä liiallisuuksiin asti: liiallisena liikunta voi aiheuttaa hiuksille haitallisen oksidatiivisen stressitilan.

Suojaa hiukset pakkasella, auringossa ja saunassa.

Liian vahvat hiustenpesuaineet ja liian kuuma pesuvesi voivat vaurioittaa hiusta.

Hiusten nopea rasvoittuminen voi johtua muun muassa hormonaalisista tekijöistä, hikoilusta, hiuspohjan toistuvasta koskettelusta tai liian tiiviistä päähineistä.

Lähteet: Ihotautilääkäri Ari Karppinen ja Hiusakatemia Oy:n Annikki Hagros-Koski

Pottonen Heli
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X