Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Miksi rokote jää ottamatta? Joissain maissa esitetty sakkoja, jos lapsi jää rokottamatta

Rokotevastaisen ajatusmaailman taustalla on markkinatalouden kritiikkiä, vaihtoehtohenkisyyttä ja kielteisiä kokemuksia terveydenhuollosta.

Monet miltei hävinneet lastentaudit, kuten tuhkarokko, ovat palanneet Eurooppaan rokotevastaisuuden vuoksi. Kuva: Heikki Kotilainen

Monet jo miltei kadonneet lastentaudit, muun muassa tuhkarokko, ovat palanneet Eurooppaan. Syynä on rokotekriittinen ajattelumaailma, jonka vuoksi monet vanhemmat ovat jättäneet lapsensa rokottamatta.

Monissa maissa, myös Suomessa, on jo väläytelty rokotteiden ottamatta jättämisen sanktioimista. Rangaistukseksi on esitetty sakkoja tai lapsilisien epäämistä.

Sanktiot tuskin tehoaisivat, arvioi rokotekriittistä ajatusmaailmaa tutkiva tutkijatohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta.

Nurmen tutkimus on ensimmäinen laaja nykyaikaisen rokotekriittisyyden taustoja selvittävä Suomessa tehtävä tutkimus. Se on osa Suomen Akatemian Tracking the Therapeutic -nimistä terveyssosiologista tutkimushanketta.

- Painostamalla kriittisiä vanhempia saataisiin todennäköisesti aikaan vain vastareaktio. Polarisaation lisääminen tässä asiassa ei auta, Nurmi sanoo.

Australiassa evätty lapsilisiä rokottamatta jättäneiltä

Australiassa lapsensa rokottamatta jättäneiltä on jo evätty maan lapsilisiä vastaavat yhteiskunnalliset etuudet. Siellä rokotuskattavuus lisääntyi jonkin verran, mutta uudet rokotettavat olivat pääasiassa muita kuin periaatteellisesti rokotuskriittisten vanhempien lapsia. Kyseessä olivat esimerkiksi sellaiset tapaukset, joissa vanhemmat eivät muistaneet hakea rokotuksia lapsille tai perheet asuivat kaukana terveydenhuollosta.

- Nämä olivat pääasiassa käytännöllisiä tai elämäntilanteisiin liittyviä syitä. Suomessa, jossa neuvolajärjestelmä on tehokas, tällaisessa tilanteessa olevia lapsia on varsin vähän, Nurmi toteaa.

Rokotuksia koskevasta keskustelusta saa helposti kuvan, että sekä rokotteiden kannattajien että vastustajien kanta on hyvin varma ja vakiintunut.

Tekemiensä rokotekriittisten vanhempien haastattelujen perusteella Nurmi pitää käsitystä virheellisenä. Hänen mukaansa useimmat rokotekriittiset pohtivat rokotekohtaisesti, minkä rokotteen lapselleen ottavat ja minkä jättävät ottamatta. Asiaan vaikuttavat muun muassa elämänvaihe, rokotuksen laji ja mahdolliset rokotusten haittavaikutuksiin liittyneet kohut.

- Myös ne, jotka ottavat rokotukset lapsilleen, pohtivat paljon näitä asioita ja voivat suhtautua periaatteessa kriittisesti, Nurmi huomauttaa.

Kriittisyys ja halu saada lisää tietoa lisääntynyt

Miksi rokotekriittisyys herää juuri nykymaailmassa, jossa tieteellistä tietoa rokotteista ja muista terveyteen liittyvistä asioista on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen?

Osin juuri siksi, että aikamme arvostaa kriittisyyttä ja perehtyneisyyttä.

- Moni kokee, että on välttämätöntä itse arvioida tiedon luotettavuus riippumatta siitä, onko sen lähde esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tai onko se tieteellinen tutkimus. Halutaan tietää, kuka tutkimuksen on rahoittanut ja millaisia intressejä rahoittajalla voisi olla, Nurmi kuvailee.

Hänen mukaansa moni rokotekriittinen lukee paljon tutkimuksia ja seuraa aktiivisesti aihepiiriä. Osalla kyky luotettavuuden arvioimiseen on varsin kehittynyt, osalla vaihtelevampi.

Sosiaalinen media näyttäytyy Nurmen mukaan yhtenä tärkeimmistä rokotekriittisten viestintäkanavista. Suomalaisten vaihtoehto- tai valemedioiden vaikutus ei hänen mukaansa ole merkittävä.

Lääketeollisuuden intressejä epäillään

Taustalla on usein myös markkinatalouskritiikkiä. Rokotekriittiset epäilevät, että lääketeollisuus kykenee vaikuttamaan liikaa siihen, millaista tietoa kansalaisille jaetaan.

- Nähdään, että koko ketju rokotevalmistajista aina viranomaissuosituksiin saakka on korruptoitunut, Nurmi kertoo.

Tässä kuviossa vaihtoehtolääketiede saattaa näyttäytyä luotettavampana, koska sen taloudellisia intressejä pidetään pienempinä.

Myös rokotusten hyödyn perusteleminen säästösyillä herättää vastustusta. Muun muassa uutena kansalliseen rokotusohjelmaan otetun vesirokkorokotteen hyötyä on perusteltu kansantaloudella. Pitkäkestoisen sairauden jääminen pois vähentää vanhempien poissaoloja työstä lapsen sairauden vuoksi.

- Monet tulkitsevat tämän niin, että lasten terveys riskeerataan säästöjen vuoksi, Nurmi sanoo.

Lue myös: Pysyvätkö lääkärit terveinä potilaiden keskellä? Tästä se on kiinni, vinkkaa päivystyksen ammattilainen
 

Epäily haittavaikutuksista suurimpana huolena

Yleisimmin ilmituleva epäily rokotuksia kohtaan ovat niiden mahdolliset haittavaikutukset. Nurmen mukaan monilla on epäilyjä erityisesti yleistyneiden autoimmuuni- ja neurologisten sairauksien yhteydestä rokotuksiin. Lisäksi pelätään, että rokotuksilla on sellaisia vaikutuksia, joita tiede ei toistaiseksi tunne.

- Monella on hyvin vahva henkilökohtainen kokemus siitä, että oma lapsi on alkanut oireilla rokotuksen jälkeen eikä huolta ole haluttu kuunnella terveydenhuollossa, Nurmi kertoo.

Kokemus siitä, ettei huolta ole virallisessa terveydenhuollossa otettu vakavasti, johtaa Nurmen mukaan helposti kasvavaan epäluuloon lääketiedettä ja terveysviranomaisia kohtaan.

- Aineistossani on paljon kertomuksia ristiriidoista ja konflikteista terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa.

 Tutkija toivoo neutaalimpaa keskustelua

Yhdistelmärokotteet herättävät erityisen paljon epäluuloja.

- Monet haastattelemistani vanhemmista ottaisivat rokotuksia lapsilleen enemmän, jos niitä olisi mahdollista ottaa yksittäisinä. Moni haluaisi esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen, mutta kun sen mukana tulee neljä muuta, rokote jää ottamatta, Nurmi kuvailee.

Nurmi muistuttaa, että Suomessa on huomattava määrä vanhempia, jotka eivät ota lapsilleen kaikkia suositeltuja rokotteita, esimerkiksi kausi-influenssaa ja HPV-rokotetta. Heitä ei kuitenkaan varsinaisesti pidetä rokotekriittisinä.

- Tästäkin syystä olisi tarpeen, että aiheesta käytäisiin neutraalimpaa keskustelua.

Rokotusvastaisuutta on ollut alusta lähtien

Rokotuksilla on ollut vastustajansa siitä lähtien kun ne keksittiin, muistuttaa 1800-1900-lukujen luonnonmukaisen elämäntavan ihannetta tutkiva väitöskirjatutkija Suvi Rytty Turun yliopistosta.

Ensimmäinen rokote oli 1700-luvun lopulla keksitty isorokkorokote, joka tuli Suomessa käyttöön 1800-luvun alkupuolella. Rokotus tuli Suomessa pakolliseksi kaikille alle 2-vuotiaille vuosien 1885-1890 välillä. Kaikkien lasten rokottaminen lopetettiin vasta 1978. Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon hävitetyksi vuonna 1980.

- Erityisesti rokotuksen pakollisuus herätti vastustusta, Rytty kertoo.

Hänen mukaansa rokotusvastaisuus kehittyi Suomessa organisoituneeksi toiminnaksi 1900-luvun alussa.

Luonnonparannusta kannatettiin enemmän

Rokotusten alkuvaiheessa haittavaikutusten pelko oli perusteltuakin. Alussa, kun rokotusaine otettiin lehmärokkoa sairastavien ihmisten tautipaiseista, rokotteen mukana saatettiin todellakin levittää muita sairauksia.

1900-luvun alkuun mennessä menetelmät olivat tehostuneet ja tulleet turvallisemmiksi.

- Ajatus rokotuksen vaarallisuudesta jäi silti elämään, Rytty toteaa.

Rokotusten uskottiin levittävän muun muassa ihottumaa, kuppaa, tulehduksia ja aiheuttavan jopa kuolemantapauksia.

Rokotuskriittisyys oli yksi osa luonnonmukaista elämäntapaa ja luonnonparannusta kannattanutta ajatusmaailmaa, joka Suomessa alkoi 1900-luvun alussa muodostua eurooppalaisen mallin mukaisesti yhteiskunnalliseksi liikkeeksi.

- Koska lääketieteen kyky parantaa sairauksia ei ollut samalla tasolla kuin nykyään, luonnonparannustavan kaltaiset vaihtoehtoiset parannussuuntaukset olivat monen ihmisen mielestä varteenotettava vaihtoehto lääketieteelle, Rytty kuvailee.

Luonnonmukaisuuden kannattajat julkaisivat Suomessa ainakin kahta lehteä. Luonnollisina pidettyjen parannuskeinojen lisäksi periaatteisiin kuului vegetarismi. Myös kaikista ylellisyyksistä, kuten alkoholista, kahvista, teestä tai tupakoinnista, haluttiin pidättäytyä. Ihanteena oli askeettinen elämäntapa.

Moni tähän aatteeseen liittyvistä ajatuksista on sittemmin tieteellisesti todistettu oikeiksi. Näihin kuuluu esimerkiksi näkemys, että elämäntavoilla on vaikutusta sairauksien syntyyn.

Historia

Rokotuksia jo yli 200 vuotta

Isorokkorokotukset aloitettiin Suomessa 1802.

Kansallinen rokotusohjelma alkoi Suomessa tuberkuloosirokotteella 1941.

Kurkkumätärokote otettiin myös käyttöön 1940-luvulla.

1950-luvulla lisättiin hinkuyskä-, jäykkäkouristus- ja poliorokotteet.

Tällä hetkellä lasten ja nuorten rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset seuraavia sairauksia vastaan: rotavirusripuli, kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, vesirokko, aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys, kausi-influenssa ja kohdunkaulansyöpä.

Tuoreimmat lisäykset ovat HPV- eli kohdunkaulansyöpärokote ja vesirokkorokote.

Rokotuskattavuutta ja rokotusten haittavaikutuksia seurataan nykyisin kansallisella rokotusrekisterillä.

Lähde: THL
Heikki Kotilainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi