Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Pieni ele mutta iso vaikutus - tästä syystä halailu tekee hyvää

Jopa hyvin lyhytaikainen mutta harkittu kosketus voi parantaa merkittävästi ikäihmisen hyvinvointia ja terveyttä.

Pienikin koskettaminen auttaa. Kuva: Hanna Korhonen

Kun pieni lapsi itkee tai on peloissaan, usein parasta ensilääkettä on syli tai paijaus. Myötätuntoinen kosketus antaa aivoille viestin: tässä on turvallista, nyt voi rauhoittua.

Sama lempeä keino tehoaa myös ikäihmisten hoidossa.

Mikkeliläisen palvelutalo Annakodin johtaja Tuula Tarhonen kertoo esimerkin elävästä elämästä.

— Eräs muistisairas asiakas alkaa usein yksin jäädessään itkeä ahdistuneesti tai rummuttaa pöytää hermostuneena. Kun häntä katsoo silmiin, ottaa hartioista kiinni ja halaa, hän rauhoittuu silminnähden. Rummutus loppuu ja itkusta tulee helpottunutta.

Ikääntyneiden kohdalla koskettamisen terveyttä edistävistä vaikutuksista on olemassa myös vahvaa tieteellistä näyttöä.

— Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että jopa hyvin lyhytaikainen mutta harkittu ja läsnäoleva kosketus voi parantaa merkittävästi ikääntyneiden ihmisten kokemaa hyvinvointia ja terveyttä, sanoo kulttuuriantropologi, dosentti Taina Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Auttaako kissa?

Jos vanhus ei saa tarpeeksi kosketusta arjessa, pitäisikö esimerkiksi omaisen ryhtyä halailemaan häntä enemmän? Tai auttaako, jos yksin asuvalle vanhukselle hankkii kissan?

Kinnusen mukaan lemmikin kosketus tai sen hellittely on parempi kuin ei kosketusta lainkaan. Se ei silti korvaa ihmiskontaktia.

Toisen ihmisen väkinäinen halailu tai sivelykään ei sovi kaikille.

— Tärkeää on myös, että tulee kosketetuksi muiden aistien välityksellä. Hyväksyvä silmiin katsominen, läsnäolo ja äänensävy ovat myös tapoja koskettaa.

Kinnusen mielestä ensimmäinen askel tämän edullisen hoitokeinon lisäämiseksi on, että koskettamisen merkityksestä ja terveysvaikutuksista puhutaan ja siihen kannustetaan enemmän.

Hieronnasta apua

Kun koskettamisen terveysvaikutuksia on tutkittu, on havaittu, että vastaanottajan myönteiseksi tulkitsema kosketus aktivoi elimistössä oksitosiinin tuotantoa.

Oksitosiini on hormoni ja välittäjäaine, joka luo ihmiselle hyvän olon tunnetta ja on yhteydessä kehon moniin rauhoittumisjärjestelmiin. Epämukava tai ei-toivottu kosketus voi aiheuttaa elimistössä päinvastaisen reaktion, esimerkiksi nostaa stressihormonien tasoa.

Tutkimusolosuhteissa on kokeiltu eniten hierontahoitoja. Esimerkiksi laitoksissa oleville vanhuksille, jotka usein kärsivät yksinäisyydestä, on annettu hierontaa 10—15 minuutin ajan muutaman kerran viikossa.

Säännöllinen, lyhyt hieronta on helpottanut vanhusten laitostumiseen liittyviä oireita nopeasti. Esimerkiksi unettomuusongelmat ja rauhattomuus ovat vähentyneet ja ruokahalu on parantunut.

"Tärkeintä vuorovaikutteisuus"

Taina Kinnusen mukaan terapeuttisen kosketuksen ei tarvitse olla välttämättä hierontaa. Myös spontaanilla kosketuksella on hyviä vaikutuksia.

— Hoitaja voi toteuttaa hoitavaa kosketusta monella tapaa, oman intuitionsa mukaan. Arkipäiväisin kosketuksen muoto ovat pakolliset hoitotoimenpiteet, mutta niihin voidaan yhdistää helposti lohduttavaa ja rauhoittavaa kosketusta.

Jopa muutaman sekunnin kestävä hartian kosketus, käden silitys, taputus tai myötätuntoinen kiinni pitäminen voi riittää.

— Tärkeintä on, että kosketus on vuorovaikutuksellista ja yhteyttä luovaa.

Taina Kinnunen vetää parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa hanketta, jossa tutkitaan kosketuksen käyttöä ja siihen liittyviä kokemuksia vanhustyössä. Tarkoituksena on tuottaa myös käytännön ohjeistusta siihen, kuinka kosketusta voisi käyttää hoitotyössä entistä tietoisemmin.

Näin kosketus hoitaa

Oksitosiinihormonia elimistöön

Hyvä kosketus vapauttaa elimistöön oksitosiinihormonia. Oksitosiini on yhteydessä ihmisen parasympaattiseen hermostoon, joka vastaa kehon rauhoittumisjärjestelmistä.

Erilaiset kosketuksen tavat voivat tuottaa terveysvaikutuksia. Kumppanin kosketuksen ohella myös ystävän tai hoitajan kosketus voi tuoda hyvää oloa. Yksinäinen voi paikata kosketuksen puutetta vaikkapa etsimällä harrastuksia, joissa kosketetaan, esimerkiksi teatteri-ilmaisua tai tanssia.

Kosketus on intuitiivinen taito. Kun sitä yhdistää esimerkiksi hoitotyöhön, hoitajan kannattaa lukea hoidettavan reaktiota ja myös omia reaktioitaan kosketukseen.

Jos ei tiedä, kuinka hoidettava kosketukseen reagoi, perussääntö on: Lähesty varovaisesti. Ota lempeästi kiinni hartiasta tai silitä kämmenselkää. Voi myös kysyä, saako halata.

Ikääntyneillä tuntoaisti herkistyy, joten kosketus tuntuu voimakkaammalta kuin nuoremmassa iässä. Lämmin kosketus tuo turvallisuutta, joten sen avulla voi poistaa ahdistusta ja levottomuutta ja rauhoittaa esimerkiksi aggressiivista vanhusta.

Lähteet: Taina Kinnusen ja Tuula Tarhosen haastattelut
Sanni Haikarainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi