Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Valkosipulissa tuoksuu terveys - luonnon oma verenpainelääke ja antibiootti

Samat rikkiyhdisteet, jotka aiheuttavat valkosipulin ominaistuoksun, tappavat ihmiselle haitallisia bakteereja.

Valkosipulin sisältämä allisiini toimii kuin antibiootti, mutta myös nostattaa sille tyypillisen ominaistuoksu. Kuva: Leena Liukkonen

Valkosipuli jakaa ihmiset kahtia. Monen mielestä valkosipuli kuuluu ruokiin, eikä sen ominaistuoksukaan häiritse. Toiset taas eivät voi sietää koko kasvia. Oli miten oli, valkosipuli on luonnon oma antibiootti.

Valkosipulia voi luonnehtia luonnon yleislääkkeeksi. Kasvin sisältämät sadat ainesosat muun muassa tuhoavat elimistölle haitallisia bakteereja, sieniä, hiivoja ja viruksia, ehkäisevät sydänkohtauksia ja saattavat jopa estää syöpäkasvainten kehittymistä.

Valkosipuli voi alentaa korkeaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja, ja sen sisältämät aineet hillitsevät ikään liittyviä muutoksia verisuonissa. Vaikutuksesta kolesteroliarvoihin on löydetty näyttöä muun muassa eteläkorealaisten Ewhan naisten yliopiston ja Kansallisen tieteen ja teknologian yliopiston vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa.

Verenpainetta alentaa valkosipulin sisältämä kivennäisaine kalium. Valkosipulissa on myös sydän- ja verisuonielimistölle sekä hermostolle hyvää tekeviä antioksidantteja ja B-vitamiineja. Samat antioksidantit voivat myös auttaa ennaltaehkäisemään syöpäkasvaimien syntyä.

Valkosipuli alentaa verensokeria edistämällä haiman insuliinituotantoa. Se myös tehostaa haitallisten aineiden poistumista elimistöstä ja suojaa maksaa.

Yksi valkosipulin tehoaineista on rikkiyhdiste allisiini, jota syntyy valkosipulin sisältämästä alliini-nimisestä entsyymistä. Allisiini on valkosipulin oma antibiootti ja tuholaismyrkky, sillä se tappaa bakteereita ja sieniä. Allisiini myös aiheuttaa valkosipulille tyypillisen ominaistuoksun.

Allisiinia muodostuu eniten, kun valkosipulin kynnet rikotaan ja niiden annetaan seisoa 5—10 minuuttia ennen käyttöä. Allisiini hajoaa kuumassa, joten valkosipuli kannattaa lisätä ruokaan raakana.

Antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta valkosipuli ehkäisee muun muassa suoliston tulehduksia. Toisin kuin antibiootit, valkosipulin yhdisteet näyttävät kuitenkin jättävän suoliston oman, terveellisen bakteerikannan rauhaan, kertoo kasvitieteen professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta.

Kasvi torjuu muun muassa mahahaavaa aiheuttavaa helikobakteeria, estää suoliston sieni- ja hiivainfektioita ja tehostaa ruuansulatusta. Piipon mukaan valkosipuli tehoaa ilmavaivoihin vähentämällä suoliston käymis- ja mätänemisprosesseja.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että valkosipuli torjuu myös virustauteja, kuten flunssaa. Useimmissa tutkimuksissa koehenkilöiden määrä on kuitenkin ollut sen verran pieni, ettei tieteellisesti pätevää näyttöä ole saatu.

Valkosipulin hyödyt tulevat parhaiten esiin, jos sitä käytetään säännöllisesti. Kotikeittiössä se onnistuu lisäämällä valkosipulia ruokiin. Kuva: Katja Luoma

Nauti säännöllisesti mutta älä liikaa

Valkosipulin hyödyt tulevat parhaiten esiin säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytössä. Verenkiertoelimistöön valkosipuli alkaa vaikuttaa noin kahden kuukauden säännöllisen kuurin jälkeen.

Sinikka Piipon mukaan suositeltu määrä on syödä puolikas tai yksi valkosipulinkynsi päivässä, mieluiten tuoreena ja raakana. Silloin kaikki valkosipulin sisältämät ravintoaineet ovat vielä tallella.

Nuhalääkkeeksi voi nauttia valkosipulimurskalla terästettyä kuumaa juomaa. Höyryhengitystä voi tehostaa murskaamalla kasvin kynsiä kuumaan veteen. Valkosipulia voi myös hieroa rintaan. Jotkut ovat saaneet tukkoiseen nenään helpotusta kääräisemällä valkosipulimurskaa nenäliinaan ja painamalla tupot sieraimia vasten.

Ulkoisesti valkosipulia voi kokeilla erilaisiin ihovaivoihin, kuten haavoihin, paiseisiin, kovettumiin ja ihottumiin. Se voi helpottaa lihas- ja nivelkipuja, koska iholle hierottu valkosipuli parantaa verenkiertoa.

Piippo neuvoo, että ihon kanssa kosketuksissa olevat valkosipulin kynnet on syytä käyttää öljyssä, jotta ne eivät ärsytä ihoa liikaa. Valkosipulin käyttöä on muutenkin syytä kokeilla varoen, sillä liian suuri määrä voi aiheuttaa ihoärsytystä varsinkin lapsille.

Valkosipuli on voimakas yrtti myös sisäisesti käytettynä. Herkille se voi aiheuttaa vatsakipuja, pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä ja huimausta. Joillakin on todettu valkosipulin aiheuttavan jopa kuumetta ja alentunutta verenpainetta.

Valkosipulin nauttiminen on syytä rajoittaa yhteen kynteen päivässä, sillä liiallinen valkosipulin syöminen voi ärsyttää munuaisia. Maha- ja pohjukaissuolen haavasta kärsivien ei pidä syödä valkosipulia ollenkaan.

Valkosipulihengityksen aiheuttaa rikki

Valkosipulin terveysvaikutuksilla on kääntöpuolensa: kasvin sisältämät terveelliset rikkiyhdisteet aiheuttavat valkosipulille voimakkaasti tuoksuvan hengityksen.

Kun valkosipulia syödään, pahanhajuisia rikkiyhdisteitä syntyy suussa. Rikkiyhdisteitä myös kulkeutuu verenkiertoon ja sitä kautta keuhkoihin, joista ne hengitetään ulos. Siksi valkosipulin voi haistaa hengityksestä vielä useita tunteja ruokailun jälkeen. Valkosipuli voi tuoksua ihollakin, sillä osa yhdisteistä kulkeutuu pois elimistöstä ihohuokosten kautta.

Valkosipulin hajun syntymisen voi estää vain lopettamalla valkosipulin syömisen. Hajuhaittoja voi yrittää vähentää harjaamalla hampaat heti ruokailun jälkeen. Myös erinäisten mausteiden, kuten persiljan, kardemumman tai mintun, pureskelu voi auttaa. Nämä yrtit sisältävät aineita, jotka neutraloivat suussa olevia rikkiyhdisteitä.

Orjille voimaa, sotilaille rohkeutta

Valkosipulia on käytetty tuhansia vuosia lääkkeenä muun muassa Kiinassa, Intiassa, Egyptissä ja Lähi-idän muinaisessa Sumerissa. Sen avulla on häädetty loisia ja hoidettu ruuansulatusongelmia, tulehduksia, hengitysteiden sairauksia ja lepraa.

Muinaiset egyptiläiset syöttivät valkosipulia orjilleen, sillä sen uskottiin lisäävän voimaa ja kestävyyttä. Valkosipuli oli myös yläluokan lääke ja nautintoaine, sillä valkosipulin kynsiä on löydetty noin 3 300 vuotta sitten Egyptiä hallinneen faarao Tutankhamonin haudasta.

On viitteitä siitä, että antiikin Kreikan urheilijat nauttivat valkosipulia parantaakseen urheilusuoritustaan. Sotilaat puolestaan uskoivat valkosipulin antavan heille lisää rohkeutta.

Lähteet: Yhdysvaltain kansallinen lääkekirjasto, valkosipuli.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ruokatieto, Kotimaiset Kasvikset ry.

Minna Muuronen
Pidätkö valkosipulista?
Pidätkö valkosipulista?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi