Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Diabetes vie jo neljä miljardia vuodessa - "Moni joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeen välillä"

Kaikilla ei ole enää varaa hoitoon, sanoo Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari.

Kakkostyypin diabetesta sairastava mäntsäläläinen Jaana Myötyri-Ulmanen laskee, että hänen lääkityksensä maksaa nyt vuodessa 200 euroa enemmän kuin aiemmin. Kuva: Juha Tanhua

Kansantauti diabetes maksaa yhteiskunnalle jo lähes neljä miljardia euroa vuodessa. Kymmenen vuotta sitten vuosittaiset kulut olivat 2,7 miljardia. Tieto perustuu Tampereen yliopiston vielä julkaisemattomaan tutkimukseen, jonka tuloksista kertoo Sunnuntaisuomalaiselle Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari.

- Tarkat luvut julkistetaan myöhemmin kesällä. Lähes neljän miljardin euron kuluihin on laskettu mukaan diabeetikoiden sairaanhoito sekä sairauspoissaolojen, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolemien aiheuttamat kulut. Niissä on huomioitu myös diabeetikoiden määrän kasvu, Vasankari kertoo.

Diabetes haukkaa ison osan kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista. Esimerkiksi vuonna 2014 terveydenhuoltoon käytettiin yhteensä 19,5 miljardia.

Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa kakkostyypin ja 50 000 ykköstyypin diabetesta. Monet heistä kärsivät myös lisäsairauksista, joiden hoito vie enemmän rahaa kuin itse diabeteksen hoito.

Hallituksen tämän vuoden alusta toteuttamat lääkekorvausten leikkaukset ovat heikentäneet varsinkin monen kakkostyypin diabeetikon hoitoa. Kun lääkkeet ovat kallistuneet, kaikilla ei ole enää varaa ostaa niitä.

- Diabetesliittoon on tullut paikallisyhdistyksiltä ja apteekkihenkilöstöltä viestiä siitä, että lääkkeitä jätetään ostamatta, Vasankari sanoo.

Liiton tuoreeseen kyselyyn vastanneista noin kolmannes kertoo, etteivät rahat riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Korvausten leikkaus kirpaisee pahiten kakkostyypin diabeetikoita.

Hoidon laiminlyönnit voivat lisätä kustannuksia tulevaisuudessa. Vasankarin mukaan kestää muutamia vuosia ennen kuin laiminlyönnit alkavat näkyä esimerkiksi silmänpohjanmuutoksina, munuaisvaurioina, säärihaavoina tai sepelvaltimotautina.

- Diabeteksen kustannukset yhteiskunnalle ovat jo sitä luokkaa, ettei niitä kannattaisi kasvattaa sillä, että säästetään lääkekorvauksissa muutamia miljoonia.

Hallitus tavoittelee diabeteslääkkeiden korvausleikkauksilla noin 30 miljoonan euron vuosittaista säästöä.

Lääkekorvausten leikkaukset tuntuvat myös mäntsäläisen Jaana Myötyri-Ulmasen kukkarossa. Hän laskee, että joutuu nyt käyttämään diabeteslääkkeisiin vuodessa noin 200 euroa enemmän kuin aiemmin.

- Joudun syömään kalliimpaa lääkettä, koska minulla on ärtyvän suolen oireyhtymä. Miehelläni on myös tyypin 2 diabetes, mutta hänelle sopii edullisempi diabeteslääke, Myötyri-Ulmanen kertoo.

Monilla summa on huomattavasti suurempi, ja usein diabeetikoilla on myös muita vaivoja ja sairauksia, joihin tarvitaan lääkkeitä.

- Minulla on työssäkäyvänä varaa ostaa lääkkeeni, mutta kaikilla ei ole. Moni joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeen välillä.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X