Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Krista Viitala mietti itsemurhaa jo 13-vuotiaana - nyt hän haluaa hälventää ennakkoluuloja mielenterveysongelmista

Krista Viitala on kärsinyt mielenterveysongelmista yläasteelta lähtien. Silloin tulivat ensimmäiset itsetuhoiset ajatukset. Ensimmäistä kertaa hän uskalsi puhua pahasta olostaan rippileirillä. Se helpotti hetkeksi. Sitten lukiossa tuli ensimmäinen paniikkikohtaus, ja Viitala meni vihdoin tapaamaan psykologia.

– Tajusin, että eihän se ole normaalia, että tuntuu, että kuolee, kun paniikkikohtaus tulee, hän toteaa rauhallisesti.

Pikkuhiljaa diagnooseja alkoi tulla.

– Minulle on todettu keskivaikea masennus, syömishäiriö BED, ahdistushäiriö, paniikkihäiriö ja nyt uusimpana epäillään epävakaata persoonallisuutta, nuori nainen luettelee tottuneen oloisesti.

Viitalaa on kiusattu päiväkodista lukion loppuun asti. Yhteensä 14 vuotta. Hän on miettinyt hyppäävänsä junan alle 13-vuotiaana.

Ennakkoluuloja ja häpeää

Nyt 21-vuotias Viitala aikoo ryhtyä kokemusasiantuntijaksi eli hän toivoo pääsevänsä puhumaan ihmisille siitä, millaista on olla mielenterveysongelmainen. Hän myös haluaisi päästä kertomaan kouluihin koulukiusaamisesta.

Aivan vielä hän ei suurille joukoille puhu, mutta suunnitelmat ovat selvät.

– Pelkojen kohtaaminen on parasta lääkettä. Tietenkin sopivassa määrin. Vaikka haluaisin kouluille tosi paljon puhumaan, pelkään sitä ihan hirveästi. Aion pitää ensimmäisenä kokemusasiantuntijaluentoni Klubitalolla pienelle turvalliselle ryhmälle, hän kertoo.

Lahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ja mielenterveyskuntoutujia tukeva Lahden Klubitalo järjestivät keskiviikkona ensimmäistä kertaa Ennakkoluulot ja häpeäleima -tapahtuman. Tapahtuma oli osa Diagnosis Free Zone - Diagnoosivapaa alue -kampanjaa, jonka tavoitteena on antaa kasvot mielenterveysongelmille ja vähentää niihin liittyviä ennakkoluuloja, syrjintää ja leimautumista.

Viitala on saanut osansa ennakkoluuloista.

– En ole täysjärkinen tai olen jotenkin hullu. Hoitotaholtakin on tullut, että en voi olla masentunut, koska kouluarvosanani ovat olleet hyviä tai koska olen niin nuori.

Häpeä on välillä myös itse aiheutettua. Sen Viitala huomasi, kun hänelle diagnosoitiin vastikään toistuva keskivaikea masennus.

– Hävetti, kun olin jo käynyt terapian ja pitäisi olla kunnossa, muttei olekaan. Sen teki ihan itse itselleen, hän myöntää.

Onneksi Viitalalla oli hyvä lääkäri, joka sai hänet tajuamaan, että kun ongelmia on ollut paljon ja pitkään, eivät ne hetkessä häviä.

Puhuminen auttaa

Terapian myötä Viitala uskaltautui puhua ongelmistaan myös muille ja huomasi, että ihmiset suhtautuivat yllättävän hyvin. Esimerkiksi koulussa opettajat antoivat hänen tehdä ryhmätöitä pienemmissä ryhmissä.

– Olen huomannut sen, että kun on itse heti avoin ja kertoo, mistä johtuu, niin ihmiset osaavat suhtautua siihen, mutta ei puhuminen ole kaikille helppoa.

Viitala uskoo, että tiedon lisääminen hälventää myös ennakkoluuloja. Siksi hän pitää Diagnosis Free Zone - Diagnoosivapaa alue -kampanjaa tarpeellisena.

– Mielenterveyskuntoutujat ovat äitejä, lapsia ja kaikista ikäryhmistä. Ihan kuka vaan voi sairastua. Ei se ole heikkoutta tai laiskuutta.

Hän on tyytyväinen myös siitä, että osallistujissa on paljon alaa opiskelevia.

– Hoitoalalla olevat leimaavat välillä ihmisen diagnoosin perusteella. Toivoisin, että he osaisivat suhtautua ihmiseen ihmisenä.

Heidi Asplund
heidi.asplund@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi