Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Kreivittären keittiössä kaikki keinot ovat hyviä – katso perinteikkäät itsenäisyyspäivän reseptit

Eva Mannerheim-Sparren yli 80 vuotta sitten julkaisemat reseptit toimivat yhä vaikkapa itsenäisyyspäivän päivällisillä.

Eva Mannerheim-Sparren keittokirjan ensimmäinen painos julkaistiin jo 1930-luvulla. Kuva: Marko Puumalainen

Kaikki keinot ovat hyviä, paitsi ikävät.

Näillä sanoilla kreivitär Eva Mannerheim-Sparre aloittaa keittokirjansa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo 1930-luvulla.

Sen jälkeen Keittokirjasta herkku­suille ja tavallisille nälkäisille on julkaistu useita uusinta­painoksia – eikä ihme.

Satoja reseptejä sisältävässä kirjassa on laaja kattaus ohjeita niin arkeen kuin juhlaan.

Keskiössä raaka-aineet ja nautinto

Keskeisintä resepteissä on raaka­-aineiden kunnioitus. Valmistusmetodit ovat pääasiassa hyvin yksinkertaisia, ja kotikokille annetaan paljon käytännön vinkkejä kahvin keitosta lihan paloitteluun.

Mannerheim-Sparre ei halunnut luoda yksittäistä hittireseptiä vaan aikaa kestävän luottoteoksen:

”Vasta-alkajille ohjeeksi, kokeneelle viitteeksi ja virikkeeksi kokoelma vanhaa ja uutta uudessa valaistuksessa! Koottu ja kirjoitettu ystävillemme ja heidän ystävilleen sukupolvesta sukupolveen aina vuoteen 2000 saakka!” hän ohjeistaa kirjansa lukijaa.

Kreivittären näkökulmasta vuosi 2000 on vaikuttanut kaukaiselta, mutta kirjan avaussanoista huomaa, että elämän ilot ja hankaluudet ovat vielä 2020-luvunkin kynnyksellä kovin samankaltaisia kuin 1930-luvulla.

”Unohda - - kaikki pillerit, laihdutuskuurit ja kaikki itsekiduttamiset. Omista sen sijaan lämmin ja hellä harrastus kaikkeen sellaiseen, joka on omiaan tarjoamaan levottomille ja lopen väsyneille nykyajan ihmisen hermoille ja ruumiille lepoa ja viihtymystä, etten sanoisi hyvinvointia ja siitä johtuvaa ruumiillista nautintoa”, kreivitär kirjoittaa.

Kreivi Louis Sparre ja Eva Mannerheim Helsingissä 1953. Kuva: Lehtikuva

Ajatonta vaihtelua ruokablogeille

Vaikka osa kirjan termeistä, kuten neuvo paistaa ruokaa rasvakkeessa tai käyttää leivonnaisiin korppujauhoketta, paljastaa tekstin iän, sisällöltään kreivittären keittokirja on ajatonta.

Sama pätee varmasti moneen muuhunkin vanhaan yleiskeittokirjaan. Kokkausinspiraatiota kannattaakin välillä hakea vaihtelun vuoksi ruokablogien sijaan perintökeittokirjasta tai isovanhempien kirjahyllystä.

Eva Mannerheim-Sparre oli marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin pikkusisko. Kreivittären keittokirja on siten oivallinen itsenäisyyspäivän reseptien lähde. Kirjassaan Mannerheim-Sparre neuvoo pitämään pieniä, muutaman ruokalajin päivällisiä.

”Suuret päivälliset kuuluvat enimmäkseen menneeseen aikaan, mutta hyvät päivälliset eivät koskaan käy vanhanaikaisiksi”, kreivitär kirjoittaa.

Hänen toinen ohjeensa on sisällyttää päivälliseen keitto, koska ”sen lämpiät ja tuoksuvat höyryt kiihottavat ruokahalua ja lisäävät halua ate­rian jatkamiseen”.

Itsenäisyyspäivän menu

Oheisessa itsenäisyyspäivän menussa on noudatettu Eva Mannerheim-Sparren ohjeita, ja kolmen ruokalajin menussa on mukana alkukeitto.

Oheiset reseptit pohjautuvat kreivittären keittokirjaan – valmistusvaiheet tosin ovat ohessa yksityiskohtaisempia kuin Keittokirjassa herkkusuille ja tavallisille nälkäisille, josta esimerkiksi mittayksiköt puuttuvat joistakin resepteistä.

Vaikka kreivittären matkustusharrastus näkyy keittokirjan resepteissä, tähän itsenäisyyspäivän menuun on koottu reseptejä, joissa käytetään kotimaisia raaka-aineita.

Lopuksi muistettakoon kreivittären tärkeä neuvo onnistuneeseen ruokanautintoon:

”Kootkaa samanmielisiä vieraita pöytänne ympärille, missä ruokahalua kiihottavat tuoksut hivelevät aisteja, värien moninaisuus ja sopusointu viihdyttää silmää ja kaikki herättää ensi hetkestä lämpimän myötätunnon tunnelman.”

Maa-artisokkakeitto

Alkukeitto herättää ruokahalun. Kuva: Anna Sievälä

6 annosta

500 g pestyjä maa-artisokkia

50 g tomaattipyreetä

50 g voita

1,5 l kasvislientä

1,75 dl kermaa

3 kananmunan keltuaista

suolaa

mustapippuria rouhittuna

1. Keitä pestyt maa-artisokat kuorineen suolatussa vedessä pehmeiksi.

2. Huuhtele maa-artisokat kuumalla vedellä. Purista pehmeiden maa-artisokkien sisus tiiviiseen siivilään ja heitä kuoret pois. Painele maa-artisokat takaisin kattilaan siivilän läpi.

3. Lisää maa-artisokkasoseen joukkoon tomaattipyree ja voi ja lämmitä, kunnes voi on sulanut soseen joukkoon.

4. Kuumenna kasvisliemi eri kattilassa kiehuvaksi tai valmista liemi kuutioista lisäämällä kuutiot kiehuvaan veteen.

5. Sekoita kulhossa keltuaiset ja kerma sekä pari desiä kasvislientä. Kaada seos maa-artisokka­soseen joukkoon ja sekoita. Lisää loppu kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Keitto on valmiinakin hyvin löysää – jos haluat paksumpaa keittoa, lisää suurustetta lopuksi makusi mukaan.

Sitruunakastikeahven

Ahvenfileet saavat päälleen raikkaan sitruunakastikkeen. Kuva: Anna Sievälä

4 annosta

8 isoa ahvenfileetä

50 g voita

1 dl tuoretta persiljaa

puolikkaan sitruunan kuori ja mehu

1 dl kermaa

1 kananmunan keltuainen

suolaa

mustapippuria

1. Sulata voi kuumalle paistinpannulle ja paista ahvenfileet nahkapuoli alaspäin, kunnes ne ovat lähes kypsiä. Asettele fileet foliolla peitettyyn uunivuokaan ja laita ne 100-asteiseen uuniin.

2. Silppua persilja. Lisää kalojen paistamisesta jääneen voin joukkoon pannulle persilja, sitruunan kuori ja sitruunan mehu.

3. Sekoita kulhossa kerma ja keltuainen. Lisää ne pannulle ja kuumenna. Mausta suolalla ja pippurilla.

4. Ota ahvenfileet uunista ja kaada kastike niiden päälle. Tarjoile esimerkiksi perunoiden tai salaatin kanssa.

Omenakakut lasissa

Jälkiruuan voi koota laseihin tai purkkeihin. Kuva: Anna Sievälä

6 annosta

500 g omenoita

4 dl vettä

2,75 dl sokeria

2 tl perunajauhoja

8 korppua (sokerittomia)

100 g voita

0,5 dl sokeria

1 dl kermaa

1 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1. Kuori ja pilko omenat kattilaan. Lisää joukkoon vesi ja sokeri. Keitä noin 45 minuuttia hiljalleen, kunnes omenat ovat pehmenneet ja alkaneet soseutua.

2. Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja lisää omenasoseen joukkoon. Kuumenna, kunnes sose pulpahtaa, ja siirrä kattila jäähtymään.

3. Murskaa korput. Sulata voi paistinpannulla ja paahda korppuja voissa, kunnes ne ovat ruskistuneet hieman. Lisää lopuksi joukkoon sokeri ja kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut.

4. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla.

5. Kokoa annokset laseihin. Lado laseihin kerroksittain vuorotellen omenasosetta ja korppumurua. Laita viimeisenä päällimmäiseksi kermavaahtoa ja tarjoile.

Anna Sievälä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi