Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Talkkunasta kaveri sahdille? EU:n nimisuojajärjestelmän piiriin toivotaan lisää hakemuksia

Sahti on tällä hetkellä ainoa Päijät-Hämeessä valmistettava suojattu tuote.

Lähiruokatori Heinolan Heilan toimitusjohtaja Minna Ikonen esittelee paikallisia tuotteita, joiden pakkauksiin nimisuojamerkki voisi sopia. Kuva: Jyrki Pirkkalainen

Sahdilla on ollut vuodesta 2002 saakka samanlainen niin sanottu reseptisuoja kuin esimerkiksi karjalanpiirakalla ja kalakukolla. Sahtia voidaan toisin sanoen valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta valmistusaineet ja valmistustapa ratkaisevat aitouden.

Suomen Sahtiseuran puheenjohtajan Pekka Kääriäisen mukaan raaka-aineita ei ole itse asiassa rajattu kovinkaan tarkasti, mutta alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 6,5 prosenttia.

Kuva: Jyrki Pirkkalainen

– Sahdin valmistuksessa voidaan käyttää paikallisen perinteen mukaisia raaka-aineita. Esimerkiksi riisin, maissin tai lisätyn sokerin käyttö ei kuitenkaan kuulu sahdin valmistukseen, Kääriäinen sanoo.

– EU:n alueella on yritetty myydä erilaisia sahtiviritelmiä, Suomessa ei niinkään. On tosin ollut paineita ja kinastelua siitä, etteikö raaka-ainepohjaa voisi laajentaa. Itse olen todennut, että kaikkeahan voi tehdä, mutta miksi niitä pitäisi kutsua sahdiksi?

EU:lla on myös tiukempia, maantieteelliseen alueeseen perustuvia nimisuojauksia. Niitä ovat saaneet esimerkiksi Lapin puikula ja Puruveden muikku. Tällöin tuotteen laatu, ominaisuudet tai maine johtuvat pääosin tai kokonaan siitä alueesta, missä se on tuotettu.

Voisivatko muutkin päijäthämäläiset ruokaklassikot, joilla on paikallisia perinteitä, hyötyä nimisuojauksesta? Lahden seudulta tunnetaan ainakin Hollolan näkkileipä eli pitoleipä, hämäläinen munajuusto, imelletty perunalaatikko eli tuuvinki sekä paikkakuntien omia leipävariaatioita.

Lähiruokatori Heinolan Heila myy nastolalaista munajuustoa. Kuva: Jyrki Pirkkalainen

Pitoruokien tai sesonkituotteiden kohdalla vaatimukset eivät välttämättä täyty, sanoo erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

– Kyseessä on oltava kaupallisessa käytössä oleva nimi, ja leima pitää voida laittaa kuluttajapakkaukseen tai tuotteen välittömään läheisyyteen. Toisaalta suojausta nimelle ei myöskään voi hakea yksittäinen yritys, vaan siinä pitää olla hakijaryhmä.

Esimerkiksi hämäläinen munajuusto tai talkkuna voisi Särkkä-Tirkkosen mukaan hyötyä nimisuojauksesta. Edellämainittua valmistaa ainakin Nastolan Kotijuusto. Talkkunasta puolestaan eri maakunnilla on omia versioita. Jauhopussissa olevasta merkistä kuluttaja voisi varmistua tuotteen aitoudesta ja valmistustavasta.

– Savolaiselle talkkunalle on parhaillaan meneillä nimisuojahakemus. Myös ruotsalaiset ovat hakeneet ja saamassa suojauksen omalle talkkunalleen. Hämäläinen ja savolainen talkkuna ovat kuitenkin selkeästi erilaiset, ja se on myös helppo osoittaa ainesosien kautta, Särkkä-Tirkkonen sanoo.

Lähiruokatori Heinolan Heilan hyllyistä löytyy Vääksyssä jauhettua parvitalkkunaa. Kuva: Jyrki Pirkkalainen

Talkkunasta on tullut trendiruokaa

Lahden seudulla hämäläistä talkkunaa jauhetaan Okeroisten ja Vääksyn myllyissä. Vääksyn myllyn talkkunassa ainesosina vain kauraa ja merisuolaa, ja savusaunan lauteiden päällä kuivatussa parvitalkkunassa on lisäksi savun maku.

Vääksyn myllyn Kari Savolan mukaan ihmiset kyselevät talkkunasta todella paljon.

– Olisi tosi hienoa, jos nyt herättäisiin viemään perinteitä eteenpäin. Talkkunan suosio on kasvanut kauran myötä. Nykyään nuoret bodarit syövät talkkunaa, koska se on melkein kokonaan kauraa.

Lähiruokatori Heinolan Heilan hyllyistä löytyy Vääksyssä jauhettua parvitalkkunaa ja nastolalaista munajuustoa. Kuva: Jyrki Pirkkalainen

Nimisuojauksen haku on vuosien hanke

Nimen rekisteröinti kestää useita vuosia, sillä hakemus käsitellään ensin kansallisesti ja sitten EU:ssa. Myös Sahtiseuran Pekka Kääriäinen muistaa prosessin olleen pitkä.

– Meillä kävi niin, että lomakkeetkin muuttuivat matkan varrella, ja hakemus piti tehdä uudestaan, Kääriäinen kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on lisätä nimisuojattujen tuotteiden määrää Suomessa. Maa- ja kotitalousnaiset tarjoavat apua nimisuojahakemusten tekemisessä. Keskiviikkona 9.10. Lahden urheilukeskuksen ravintola Voitossa pidetään Nimisuojasta buustia Hämeen ruokatuotteelle -infotilaisuus, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Järjestelmä

EU:n nimisuojaus

Nimisuojamerkit ovat vähittäispakkauksista löytyviä kuluttajamerkkejä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa tiedetään.

Järjestelmä suojaa tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Sen tarkoituksena on myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa markkinointia.

Suomesta kymmenen maataloustuotetta ja elintarviketta ja kaksi alkoholituotetta on saanut EU:n nimisuojauksen.

Tavoitteena on rekisteröidä 20 uutta maantieteellistä merkintää Suomessa vuoteen 2025 mennessä.

Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijaverkosto auttaa nimisuojahakemusten tekemisessä.

Viljatuote

Talkkunasta on moneksi

Talkkunajauhon perinteiset valmistusaineet, valmistustapa ja karkeusaste vaihtelevat maakunnittain.

Itä-Suomessa talkkuna valmistetaan ohrasta ja keitetään puuroksi.

Hämäläisessä talkkunassa pohjana on kaura, ja se ripotellaan viilin tai piimän päälle.

Myös Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla on talkkunasta omat versionsa.

Jyrki Pirkkalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi