Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Hei hei, juusto ja voi!

Aloitin viime kuun vaihteessa hetken mielijohteesta Vegaanihaasteen. Kyseessä on Oikeutta eläimille -järjestön kampanja, jossa kokeillaan kasvisruokaa kuukauden ajan.

Viisihenkinen perheemme on jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt lisäämään kasvisten käyttöä ruuanlaitossa. Väsytystaktiikalla olemme onnistuneet ujuttamaan myös lasten ruokavalioon muutamia täysin vegaanisia kasvisruokia. Esimerkiksi maapähkinä-kikhernecurry, chili sin carne ja tomaattipastakastike häviävät heidänkin lautasiltaan ilman suurempaa mukinaa.

Kehitys on kuitenkin jämähtänyt tähän, joten kaipasin sparrausta. Vegaanihaasteessa on mahdollisuus saada tuutor, joka antaa henkilökohtaista tukea ja vinkkejä ruokailuun. Vaihdan hänen kanssaan ajatuksia kirjeitse.

Lisäksi sähköpostiini tipahtelee kuukauden ajan joka päivä uutiskirje, jossa on reseptejä, tietoa ja vinkkejä vegaaniruuasta. Lisätukea – ja myös oivallista viihdettä – tarjoaa suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi jakaa kokemuksia ja esittää kysymyksiä.

Kun äiti on ruuanlaittovuorossa, tarjolla on vegaanisafkaa koko perheelle.

Parin viikon kokemuksella voin sanoa, että kasvisruokavalioon siirtyminen on nykyisin todella helppoa. Ruokakauppojen vegaanituotteiden valikoima on niin runsas, että on suorastaan valinnan vaikeutta.

Jos pitäisi huolehtia vain omasta vatsastaan, suurin ongelma olisi ruokahävikki. Pakkaukset ovat yhden hengen talouteen usein turhan isoja, ja ruokaostoksista seuraa sinkuille tuttu pulma: miten jaksaa syödä yhtä ja samaa monta päivää putkeen.

Omat kokeiluni ovat jo kerryttäneet jääkaappiimme pinon avattuja levitepakkauksia, joihin kukaan muu ei koske. Olen nimittäin perheemme ainoa vegaaniksi pyrkivä ainakin toistaiseksi. Muut pyörittelevät silmiään ja nyrpistelevät nokkaansa murkinoilleni.

Olen kuitenkin tehnyt selväksi, että kun äiti on ruuanlaittovuorossa, tarjolla on vegaanisafkaa koko perheelle. Jälkikasvun torjuntareaktiot ja vaikerointi kertoivat, että ilmastoahdistus ei ole vielä terapiantarpeen asteella.

Yhden kattilan pastassa oli lasten kauhuksi oliiveja, joiden maku ei hävinnyt ruoasta, vaikka ne närppi lautasen reunalle. Pitaleipien väliin he kelpuuttivat lähinnä kurkkua ja paprikaa, vaikka tarjolla oli siemenpyöryköitä, kasvisjauhispihvejä ja härkäpapusuikaleita, avokadohummusta ja kaurafraichea. Kaikki muuten varsin kelvollisen makuisia.

Vaativin este Vegaanihaasteessa onkin arki. Vanhempien työt, lasten koulu ja päiväkoti, perheen harrastukset ja kotityöt saadaan mahtumaan kalenteriin vain siten, että ruuanlaitto sujuu arkisin rutiinilla. Epäonnistuneet kokkailut sekoittavat pakan, ja pahimmillaan kaikilla on paitsi paha mieli, myös nälkä.

En silti aio luovuttaa. Kerron parin viikon päästä, miten kävi.

Sanni Haikarainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi